Kuvassa joulukuusi Limbessä Kamerunissa Autuaan neitsyen Marian päivänä 25.3.2006
Neljäs adventtisunnuntai on Maria -päivä. Jumalan äiti on odottanut lasta ja synnytys on lähellä. Joulu on Jeesuksen syntymän juhla. Vähää ennen ajattelemme hänen äitiään.
Luterilaisen tunnustuksen mukaan
1) Maria oli neitsyt ennen Jeesuksen syntymää.
2) Maria oli neitsyt synnyttämisen tapahtumassa. Hän ei menettänyt neitsyytensä merkkejä synnytyksen aikana.
3) Maria on neitsyt myös synnyttämisen jälkeen. Hän on ikuinen neitsyt.
Neljäs adventtisunnuntai yhdistää Marian päivän ja joulun. Ajattelemme inkarnaation suurta salaisuutta: Jumala otti ihmisyyden omaan olemukseensa Jeesuksessa. Jeesus on Jumala ja ihminen yhdessä persoonassa. Oikea oppi Mariasta eli mariologia on oikeata oppia Kristuksesta eli kristologiaa.
Tässä kirkkomme pitäytyy johdonmukaisesti yhteisen kirkon vanhaan perintöön. Tällä on valtava merkitys ekumeenisessa yhteistyössä. Olemme samassa joukossa kaikkien vanhan kirkon perinteeseen pitäytyvien kirkkojen kanssa.
Onhan se kieltämättä outoa että maallikolla yrittää saada uskomaan oppia johon ei vielä ainakaan ole tullut yhtäkään raamatunkohtaa. Kuitenkaan ei halua vaikuttaa kirkon sisällä uskon puutteeseen vaikka olisi siihen mahdollisuus. Askola ja Mäkelä ovat runsaasti kertoneet etteivät usko näihin oppeihin alkuunkaan. Maallisessa yrityksessä yleensä uskotaan esimiehiä mitä ne sanoo vaikka sitten jostain löytyisi jotain muuta.
Pappi on sitoutunut Raamatulliseen opetukseen. Se on ensisijainen tehtävämme.
Oikeuslaitoksessakin on sellainen periaate että tuomarin on ensisijaisesti seurattava lakia. Jonkun toisen ohjeet eivät saa olla ristiriidassa lain kanssa. Jos ovat niin lakia seurataan.
Otetaanpa sitten esimerkki teologiasta. Professori Räisänen joka sai toiset ihastumaan ja toiset vihastumaan saattoi pro gradu työssä huomattavastikin alentaa muutoin hyvän työn arvosanaa jos huomasi että se oli liiaksi riippuvainen eräästä professori Räisäsestä ilman että siinä oli pääasiassa omia arvioita kyseessä olevasta tekstistä.
Silloin kun on kysymys totuudesta pitää mennä totuus edellä eikä sen mukaan mitä kulloinkin työnjohdollisessa asemassa oleva henkilö sanoo.
Roto: ”Silloin kun on kysymys totuudesta pitää mennä totuus edellä eikä sen mukaan mitä kulloinkin työnjohdollisessa asemassa oleva henkilö sanoo.”
Raamatun ”totuus” ei ole tosiasioihin perustuva totuus, vaan uskoa siihen, että lukuisin eri tavoin tulkinnanvarainen perinnetieto ja ihmisten tekemä päätös sen totuudenmukaisuudesta on totta.
Yhtä totuudenmukaisia ”totuuksia” ovat kaikkien uskontojen pyhien kirjojen ”totuudet”. Ihan vain pelkkää uskoa, eivät tosiasioita.
Kuuntelin kerran ohjelman Horisontti. Siinä käsiteltiin pappien erottamista jotka eivät olleet sitä mieltä että nainen voisi olla paimen. Kirkon edustaja sanoi tylysti että tämä nyt on tälläinen firma ei tässä Raamattua tarvitse jos tämän firman pelisäännöt ei miellytä voi lähteä. Kuitenkin kun olivat firmaan tulleet ei nainen voinut olla paimen. Oppi oli muuttunut. Niin jos nyt satuttaisiin poistamaan oppi Mariasta, niin silloin siihen ei enään voisi uskoa.
Oppi Mariasta ei muutu ihmisten mielipiteiden mukaan, koska tosiasiat eivät muutu ihmisten mielipiteiden mukaan.
Miten Matias muuttui sinun näkemys naisen paimenena olosta samalla silmänräpäyksessä kun oppi muutettiin? Vai olitko salaa sitä mieltä aiemmin että nainen voi olla paimen? Nyt on muuttumassa oppi siitä oliko Jumala miehen ja naisen liiton? Eli nyt on kyse luomiskertomusta kyseenalaistaa? Miten Matias tässä asiassa toimit pyritkö vaikuttamaan ettei oppi muutu vai oletko hiljaa ja hyväksyt samalla sekunnilla kuin se muuttuu että niinhän se olikin ettei Jumala luonut miestä ja naista?
Keskustelemme tässä ketjussa Mariasta. Kaikki muut sinänsä mielenkiintoisetkin jutut jääkööt syrjään.
Luin juuri uutisen missä Paavi sanoi että helvetiä ei ole ja Adam ja Eva eivät olleet todellisia.
Tästä tulee mieleeni montakin kysymystä
1) Oliko tämä uutinen Vatikaanin virallinen tiedote vaiko jonkun toisen käden lähteen tieto. Ainakin aikaisemmin erittäin monet toisen käden lähteet ovat osoittautuneet puolitotuuksiksi, jotka ovat menneet sanoman kokonaisuuden ohi.
Erityisesti muistan ajan jolloin vapautuksen teologia oli ajankohtainen. Valmistelin erästä esitelmää varten Vatikaanin linjaa asiaan. Totesin että useammassa diktatuurimaassa paavien kannanotoista oli siteerattu vain toinen puoli, niin että kokonaissanoma oli noissa uutisoinneissa mennyt täysin päinvastaiseksi kuin mikä oli alkuperäisen kannanoton tavoite.
2) Katolisen kirkon oppi helvetistä on esitelty pykälästä 1033 alkaen ja siihen voi tutustua osoitteessa
http://katolinen.fi/wp-content/uploads/2014/01/KKK-1.OSA-2.JAKSO-3.L-683-1065.pdf
3) Meidän kirkkomme opetus on esitetty esim. Augsburgin tunnustuksen artikkelissa
XVII Kristuksen tuomiolle tulo
Siinä sanotaan:
Edelleen seurakuntamme opettavat, että Kristus on aikojen täyttyessä ilmestyvä tuomiolle ja herättävä kaikki kuolleet; hurskaille ja valituille hän antaa iankaikkisen elämän ja pysyvän ilon, mutta jumalattomat ihmiset ja perkeleet hän tuomitsee ikuiseen piinaan.
Ne tuomitsevat kasteenuusijat, jotka katsovat, että tuomittujen ihmisten ja perkeleiden rangaistus on kerran saava loppunsa.
Ne tuomitsevat myös sellaiset, jotka nyt levittävät juutalaisia oppeja, joiden mukaan hurskaat tulevat saamaan herruuden maailmassa ennen kuolleiden ylösnousemusta, sen jälkeen kun jumalattomat on kaikkialla kukistettu.
Helpotan hieman kryptaa, joka liittyy tähän:
הַֽחַיֹּות֙ מֵעַ֣ל הָאָ֔רֶץ יִנָּשְׂא֖וּ הָאֹופַנִּֽים׃ עַ֣ל אֲשֶׁר֩ יִֽהְיֶה־שָּׁ֨ם הָר֤וּחַ
henki pyörät olennot
U F O
וּ פַ ו
vav phe vav
Els kirjainhyppy on 16 askelta mikä ’sattumalta’ on myös juuri henki eli ruach sanan lukuarvo. ”Olentojen henki oli pyörissä!”
Seppo
Nämä kysymykset eivät liity ketjumme varsinaiseen aiheeseen. Voimmeko jättää ne sivuun. Kiitos.
Aiheen toi palstalle herra Heinilä, en minä,mutta taisi ko. peruna kuumeta hyppysissänne liikaa, joten paras heittää se pois.
Eräs kulttuurinen tekijä on hyvä myös havaita.
Ne maat jossa Autuas Neitsyt on eniten unohdettu ovat olleet niitä maita joissa kaikkein eniten on syntynyt tarvetta keksiä profaaneja naiseutta esiin tuovia juhlia. NIinpä juuri mariologian unohtaneitten maiden piiristä ovat nousseet äitienpäivä, naisten kansainvälinen päivä jne. Sen sijaan niissä maissa joissa jo vanhastaan on ollut riittävästi juhlia pyhän neitsyen muistamiseksi elämänsä eri tilanteissa on jo vanhastaan ollut suuri määrä sellaisia kirkollisia juhlia joissa naiseutta on voitu pitää esillä niin että naiseuden koko ihanuus Jumalan luomana on voinut päästä esille niin että koko elämän kuva on päässyt esille eikä siis ole esiintynyt tarvetta kehitellä uutuusluomuksia.
Roto: ”Oppi Mariasta ei muutu ihmisten mielipiteiden mukaan, koska tosiasiat eivät muutu ihmisten mielipiteiden mukaan.”
Tosiasiat muuttuvat jatkuvasti ja ovat aina muuttuneet tieteen tutkimusmenetelmien kehityksen ja uuden tiedon myötä.
Totuus on alati muuttuvaa tietoa.
Uskon ei tarvitse muuttua, koska se on vain ihmisten tekemä päätös – mielipide – siitä, että joku asia on tosi. Uskon ei tarvitse perustua tosiasioilla perusteltuun tietoon.
Uskon perusteeksi Raamatun muutumaton sanoma ilmeisesti useinpien täällä kirjoittavien käsityksen mukaan riittää, mutta totuuden perusteeksi se ei riitä..
Raamatun lukuisilla eri tavoilla tulkittava ”totuus” ei ole tosiaioilla perusteltua tietoa, vaan ihmisten uskoon ja perinnetarinoihin perustuva väitetty ”totuus”.
Kimmo
Jumalan totuus pysyy, vaikka maa ja taivas katoaisivat. Maa ja taivas pysyvät pystyssä vain siksi että ne ovat Jumalan työtä. Sanallansa hän on kaiken luonut ja siksi kaikki on sen varassa mitä hän on tehnyt, nyt tekee ja tulee tekemään.
Matias
Et sinä onneksi tuolla jatkuvalla uskontojargonillasi ketään enää tänä päivänä vakuuta. Kunhan kiertelet ja esität pelkkään USKOON perustuvia katteettomia väitteitä, joilla ei ole mitään tekemistä tosiasioiden kanssa.
Reilut sata vuotta sitten kirkollakin oli vielä valtaa kun se sai oppimattoman rahvaan pidettyä kuuliaisena itselleen – helvetinpelolla ja paasaamalla Raamatun ”totuutta” . Vallanpitäjänä kirkko papistoineen on kuitenkin jo onneksi – kansan tiedon- ja sivistystason kasvaessa – menneen talven lumia.
Raamattuun perustuvalla ”opilla” on tosiasioiden kanssa tasan yhtä paljon tekemistä kuin minkä tahansa muun uskonnon ”opeilla” tai Kalevalan runoilla. Vähitellen katoavaa kansanperinnettä kaikki.
Roto: ”Pappi on sitoutunut Raamatulliseen opetukseen. Se on ensisijainen tehtävämme.”
Roto: ”Oppi Mariasta ei muutu ihmisten mielipiteiden mukaan, koska tosiasiat eivät muutu ihmisten mielipiteiden mukaan.
Roto blogissaan: ”Luterilaisen tunnustuksen mukaan 1) Maria oli neitsyt ennen Jeesuksen syntymää.
2) Maria oli neitsyt synnyttämisen tapahtumassa. Hän ei menettänyt neitsyytensä merkkejä synnytyksen aikana.
3) Maria on neitsyt myös synnyttämisen jälkeen. Hän on ikuinen neitsyt”
”Tässä kirkkomme pitäytyy johdonmukaisesti yhteisen kirkon vanhaan perintöön. Tällä on valtava merkitys ekumeenisessa yhteistyössä. Olemme samassa joukossa kaikkien vanhan kirkon perinteeseen pitäytyvien kirkkojen kanssa.”
Matias, väität siis sitoutuneesi pappina ” Raamatulliseen opetukseen ja sanot sen olevan ”ensisijainen tehtäväsi”!
Mitä tunnustuskirjat sanovatkaan: ”1) Muita vanhojen tai uusien opettajien kirjoja, olkootpa nämä kuinka mainekkaita tahansa, älköön pidettäkö Pyhän Raamatun veroisina, vaan ne kaikki alistettakoon tämän alaisiksi…” ”7) Näiden ylläesitettyjen suuntaviivojen mukaisesti kaikki opit mukautettakoon, ja se, mikä on niiden kanssa ristiriidassa, meidän yksimielistä selitystä vastustavina, hyljättäköön ja tuomittakoon.
Tällä tavalla säilyy raja Vanhan ja Uuden Testamentin pyhien kirjojen ja kaikkien muiden kirjojen välillä, ja Pyhä Raamattu jää ainoaksi tuomariksi, säännöksi ja ohekksi, jonka mukaan – ainutlaatuisen koetinkiven mukaan – ehdottomasti kaikki opit punnittakoon ja arvosteltakoon, ovatko ne hyviä vai huonoja, oikeita tai vääriä.” (Tunnustuskirjat, Yksimielisyyden ohje).
Väität blogissasi Mariasta asioita, mitkä eivät löydy Raamatusta! Eikö sellaiset ole ihmisten mielipiteitä? Eikö tämä ole ristiriidassa väitteesi kanssa, että pidät pappina Raamatun sanaa ensisijaisena? Et kai vain harjoita ”sitomista ja päästämistä” oppiselityksissäsi omavaltaisesti?
Muistuttaisin hieman vanhempana kristittynä Sinua siitä, mistä Jeesus kiitosrukouksessaan ylisti Isäänsä, että Hän on hyväksi nähnyt salata nämä viisailta ja oppineilta (Mt 11:25; Lk 10:21) ja ilmoittanut ne lapsenmielisille!
Joskus nuo ”lapsenmieliset” Jumalan lapset saattavat olla tiedoissaan ja käsityskyvyissään viisaampia kuin me ”kirjanoppineet”! Tämäkin kannattaa joskus nöyrästi ottaa huomioon!
Reino
Logiikkasi Raamatun tekstin äärellä on yhteisen kirkon vastainen. Yhteisestä kirkosta irti revityt raamatunlauseet eivät tee oppia raamatulliseksi vaan niistä muodostuu kokonaan uusi kokonaiskuva, mikä ei enää vastaa alkuperäistä totuutta. Alkuperäisestihän raamatullisuus ei ole yhtään sen enempää eikä vähempää kuin se mitä uskontunnustuksessa sanomme: ”Uskomme yhden, pyhän, yhteisen ja apostolisen kirkon.” Raamattuhan on kirkon kirja. Kirkko on Pyhän Hengen työ ja siksi Hän käyttää kirkon pyhää kirjaa eli Raamattua työtään tehdessään. Pyhä Henki ei koskaan puhu itseään vastaan. Niinpä kirkon vastainen puhe ei milloinkaan ole Pyhän Hengen puhetta. Näin myös yritykset puhua Raamatun avulla kirkkoa vastaan on aina yritys jakaa Pyhän Hengen työtä palasiksi. Itseään Jumala ei voi kieltää, siksi hänen totuutensa pysyy alati. ”Vaikka taivas ja maa katoaisivat, niin minun sanani eivät katoa”, sanoo Jeesus.
Sekä Raamattu että tunnustuskirjat puhuvat totta. Niistä ei tarvitse tinkiä. Ne mistä puhun eivät ole raamatunvastaisia, vaan sen mukaisia.
Kahden vuosituhannen ajan hartaat uskovat ja huippupätevät raamatuntutkijatkin ovat oppineet yhä enemmän ja enemmän tajuamaan raamatullisia salaisuuksia ja näin kirkon perinne on koko yhteisen kirkon raamatuntutkistelujen ääressä kasvanut Jumalan kansan yhteisen kokemuksen yhteenveto.
Sen sijaan kaiken maailman eksytykset puhuvat Raamattua ja tunnustuskirjoja vastaan. Niinpä yhteisestä kirkosta pois poikkeavien uskonperintönä on milloin missäkin päin itse valitun paikallisen ”oivaltajan” keksintöjen kokoelma, mitä erilaisimpien käsitysten kaleidoskooppi, mistä voi löytyä mitä tahansa.
On jotenkin kuvaavaa että Kotimaa24:n aiheet saavat nykyään yleensä 0-2-3-4 viestiä ,mutta ikuinen immenkalvo on kerännyt jo yli 240 viestiä? Mistä se kertoo? Homoaiheiden loppumisestako?
Seppo
Näinhän se helposti käy. Kun jotakin ei ole aikaisemmin tullut ajatelleeksi, niin aluksi ennen asiaan perehtymistä moni kuvittelee että mitä kummaa tässä nyt tulee.
Muistan kun 1970 -luvulla puhuin ristin merkin tekemisestä rukouksen yhteydessä. Sekin herätti ihmettelyä muutamissa. Eräskin lausui että hän kyllä pysyy tukevasti Lutherin opissa eikä ala tekemään ristinmerkkiä. No omapa oli asiansa, ei minun tehtäväni ollut muuttaa hänen käyttäytymistään. Sen sijaan oppi-isämme Luther kylläkin puhuu ristin merkin tekemisestä rukousten yhteydessä: ”Noustessasi aamulla vuoteesta siunaa itsesi pyhällä ristinmerkillä ja lausu—” sekä edelleen: ”Illalla maata mennessäsi siunaa itsesi pyhällä ristinmerkillä ja lausu—.”
No onhan tuo Lutherin opettama käytäntö sitten vähitellen tullut yleisempäänkin tietoisuuteen armaassa kirkossamme.
Roto: ”Logiikkasi Raamatun tekstin äärellä on yhteisen kirkon vastainen.”
Kerro minulle, mikä ja missä on tuo uneksimasi ”yhteinen kirkko”!
Rooman kirkko opettaa jatrkuvasti edelleen olevansa kirkkolaitoksena tosi ekklesia, Kristuksen ruumis! Tiettyä lähentymistä on Vatikaanin taholta tapahtunut, mutta vanha periaate extra ecclesiam nulla salus on silti edelleen voimassa. Toisin uskovien matiaksineen on palattava Rooman kirkon helmaan ehdoitta! Omat käsitykset luterilaisine hajuineenkin on jätettävä ulkopuolelle. Etkä sinäkään siellä piispan virkaa tule saamaan!
Ortodoksit pitävät kirkkoa kirkkolaitoksena pelastukseen välttämättömänä. Kirkko on Nikean-Konstantinopolin tunnustuksen mukaan heilläkin uskovien silmissä yksi, pyhä, yhteinen ja apostolinen, mutta vain ortodoksisena; muitten kirkkojen katsotaan langenneen pois vanhalta oikealta perustalta.
Protestanttiset kirkot syntyivät oppositiona Roomaa vastaan. Uskonpuhdistuksen pääperiaatteena oli vapauttaa kirkko siihen vähitellen pesiytyneistä ”ihmissäädöksistä” (Mensschebsatzungen). Raamattu oli oleva ainoa opin ja elämän perusta! Nämä ”ihmissäädökset” anekauppoineen ynnä muineen, aiheuttivat uskonpuhdistajien jyrkän asennoitumisen traditioita vastaan, jos näitä pidettiin kirkon ehdottomina normeina. Uusia traditioita on sitten tullut nykyiseenkin luterilaiseen kirkkoon!
Eikös vain Tauno Matiaskin ole nostanut esimerkiksi tunnustuskirjat Raamatun rinnalle vähintäin samanarvoisiksi Raamatun kanssa ja ajelee innokkaasti kirkkoansa takaisin katoliseen kirkoon luopumalla uskonpuhdistuksen kauniista ihanteesta, Raamatusta, ylimpänä auktoriteettina! Taitaapa kielenkäytössäsi ”yhteinen kirkko” tarkoittaakin juuri katolista kirkkoa. Virallista opillista yhdentymistähän ei ole suurten kirkkokuntien kesken vielä tapahtunut.
Toimintasi vaikuttaa luterilaisena pappina myyrän työltä. Onko se sitä?
Nämä oirehtimiset ovat nähneet varmaan monet luterilaiset teologit täällä Suomessa. Mutta he ovat hiljaa, kuin kusi sukassa. Ilmeisesti mahdollinen silmien edessä väikkyvä piispan virka tekee vaikenemisesta mielekästä, vai kuinka?
Reino
1) Uskonpuhdistuksen peruslinja ei ollut irtaantuminen katolisesta kirkosta vaan palaamista sen ehdottomaan keskukseen. Kaiken puhdistuksen tarkoitus siis oli palauttaa tuo aito ja arvokas yhteisen katolisen perinnön keskellä. Kaikki puheet pyrkimyksestä irtaantua katolisuudesta eli yhteisen kirkon perinnöstä ovat uskonpuhdistuksen peruspyrkimyksen väärinymmärtämistä.
Tämä ilmenee aivan Augsburgin tunnustuksen alussa:
—- Sitten on myös tarkoituksena, että molempien osapuolten mielipiteet ja näkökannat tässä uskonasiassa tulisivat kuulluiksi, ymmärretyiksi ja punnituiksi keskinäisessä rakkaudessa, lempeydessä ja ystävyydessä, jotta näissä asioissa –— saataisiin aikaan yksinkertainen ja totuudellinen ratkaisu ja kristillinen sovinto, niin että meidän keskuudessamme tulevaisuudessa yksi ja sama, aito ja tosi uskonnon muoto saisi olla käytössä ja harjoituksessa. Toivomme on, että niin kuin me elämme ja taistelemme yhden ainoan Kristuksen alaisina, me voisimme myös elää yhdessä ja yksimielisinä yhdessä ainoassa kristillisessä kirkossa.
Olen jostain ohimennen kuullut että 1600 -luvulla olisi ollut joku pappi joka olisi tosissaan väittänyt että vain hänen kirkkokuntansa olisi ainoa maailmassa joka sellaisenaan on sama kuin uskontunnustuksen sanonta ”yhden, pyhän, yhteisen ja apostolisen kirkon” tarkoittama kirkkokunta.
Tämä vinoon viistämisestäsi siitä että mukama tekisin myyräntyötä jonkun toisen kirkkokunnan hyväksi oman tunnustukseni vastaisesti. Väitteesi perustuu joko väärinkäsitykseen kirkkokuntien keskinäisistä suhteista tai tahalliseen vääristelyyn. Itsepä tiedät kummasta on kysymys.
2) Kirkon ulkopuolella ei ole pelastusta, extra ecclesiam nulla salus, on koko yhteisen kristikunnan yhteinen todistus. Tämä on luonnollinen seuraus siitä että kirkko on Kristuksen ruumis ja vain Kristus pelastaa. Niinpä sellainen joka kuvittelee olevansa kristitty vaikka on kirkon ulkopuolella pettää itseänsä kun kuvittelee olevansa Kristuksen jäsen vaikka on Vapahtajamme ruumiin ulkopuolella.
Kuvitelma että voisi olla vain hengen tasolla tuon ruumiin jäsen ilman että konkreettisesti on jonkun seurakunnan jäsen on platonilaisen pakanallisen filosofian tuomaa harhaa, kun kuvittelee että hänen ideaoppinsa muka olisi kristillistä eikä huomaa että sillä joka haluaa olla kristitty pitää olla Jumala Isänä taivaassa ja kirkko äitinä maan päällä.
3) Aito kristillinen perintö ei ole Raamatun vastainen vaan sen mukainen. Sen sijaan kaikenlaisten omien ajatusten markkinoijien opetukset lentelevät ties missä, paikoitellen irrallisten raamatunsanojen siivittämiä puolitotuuksia, paikoitellen väärinkäsitettyjen raamatuntulkintojen väätämiä väitteitä jne. Tällaiset uusperinteet esiintyvät useinkin sellaisen naamarin takana kuin he kokonaan asettaisivat pois kaikki tulkinnat ja muka olisivat ainoastaan Raamattuun sitoutuneita eivätkä halua näyttää kuinka heidän raamattuhahmonsa ovat kuin nukketeatterin nuket joita heidän omat mielikuvituksensa liikuttavat. Nuket ovat kyllä raamatun tekstin näköisiä mutta koko ohjelma Raamatun ja kirkon vanhan perinteen vastaista.