Väitämäni on, että Jeesuksella ja Maria Magdaleenalla oli intiimi suhde. Minun indisioni ovat seuraavat: Maria Magdaleenassa puhutaan ihmisestä, jota Jeesus on suudellut u s e i n suulle, jota Jeesus on rakastanut ’enemmän kuin muita naisia’, jota on kutsuttu Jeesuksen kumppaniksi sanan kumppani tarkoittaessa myös sukupuolikumppania, joka on avannut hiuksensa Jeesuksen edessä (hiukset sai avata vain aviomiehen edessä) ja kuivannut niillä tämän jalat, ja joka olisi ’sytyttänyt Jeesuksen tuleen’ ja joka rientää ensimmäisenä haudalle ja jota Jeesus puhuttelee sanalla gyne, joka voi tarkoittaa myös aviovaimoa ja joka (Maria siis) pysyttelee aviovaimolta edellytettyyn tapaan suruaikana sisällä miehensä ollessa ulkona (Lasarus-kertomus)
Johanneksen evankeliumin mukaan Maria Magdaleena tuli ’viikon ensimmäisenä päivänä’ Jeesuksen haudalle ja näki kiven otetuksi pois haudan suulta. Hän haki paikalle Simon Pietarin ja Johanneksen. Sisään mentyään he näkivät käärinliinan ja hikiliinan, joka oli käärittynä erikseen, mutta ruumis oli kadonnut Maria kysyy luultavimmin essealaisilta terapeuteilta (enkeleiltä), että mihin he ovat panneet hänen Herransa. Kun nainen käyttää Herra sana possessiivisuffiksin kanssa voi hän tarkoittaa myös aviomiestään. Kyrious sana omistettiin näet myös vaimonsa raskaaksi tehneelle miehelle, ja se tuleekin kreikan sanasta kyo eli siittää. Siten: Maria ei puhu ruumiista vaan Herrastaan kuin kuin elävästä henkilöstä. Siksi hän myös antaa ymmärtää voivansa viedä tämän mukanaan.
”Jeesus sanoi hänelle: ’Maria!’ Tämä kääntyi ja sanoi hänelle hepreankielellä: ”Rabbuuni!” se on: opettaja. Jeesus sanoi hänelle: ”Älä minuun koske (haptomai), sillä en minä ole vielä mennyt ylös Isäni tykö; mutta mene minun veljieni tykö ja sano heille, että minä menen ylös, minun Isäni tykö ja teidän Isänne tykö, ja minun Jumalani tykö ja teidän Jumalanne tykö.” (Joh. 20:14-17).
Jeesuksen suhde Mariaan näkyy nyt tässä mm. verbin haptoo kautta, sillä se merkitsee myös eroottista koskemista. Edelleen Jeesuksen jalat pessyttä ja hiuksillaan ne kuivannutta naista pidetään sangen yleisesti Maria Magdaleenana. Nainen ei taatusti voinut kuivata miehen jalkoja tuolloin hiuksillaan, ellei ollut hyvin läheisessä suhteissa mieheen, sillä tuolloin ei käytetty alusvaatteita ja naisen kumartuminen jalkoja kuivaamaan oli erittäin intiimi toimi. Lisäksi Nag Hammadin evankeliumeissa Jeeuksen sanotaan suudelleen Mariaa u s e i n suulle. Tämä ’usein’ erottaa suudelman ns. initiaatiosuudelmasta varsinkin kun Mariaa samalla kutsutaan Jeesuksen kumppaniksi sanan kumppani (koinion) voidessa tarkoittaa myös sukupuolikumppania.
Novum sanakirja hakusanoista haptomai ja haptoo (628,629): ”Klassisessa kreikassa haptoo merkitsi kiinnittää, tarttua, sytyttää tuli. Medium-muotoa haptomai käytettiin monissa erilaisissa yhteyksissä. Paitsi jonkin koskettamista sana saattoi ilmaista syömistä, jonkun kimppuun käymistä tai naiseen kajoamista seksuaalisessa mielessä. ”
Joh: 20:16 käyttää tarkasti ottaen tätä mediummuotoa, jota myös Paavali käyttää 1 Kor. 7 jakeessa 1: ”…Parempi on olla naiseen ryhtymättä”.
Näin Ut käyttää ko verbiä myös sukupuolisesti ja sillä Novumin ja Paavalin mukaan on myös sukupuolinen merkitys. Kun arvostellaan, miten se ko. Joh. kohdassa tulisi kääntää, muistettakoon, että siinä a) haptomai esiintyy miehen ja naisen välillä b) tuota naista sanoo mies gyneksi, joka kääntyy myös aviovaimoksi c) tuota naista sama mies on suudellut usein suulle d) tuota naista kutsutaan miehen kumppaniksi ja kumppani kääntyy myös sukupuolikumppaniksi. e) gyne/vaimo ei saa sytyttää miestä, koska mies ei ole käynyt ’isän luona’.
Kaikki edellinen mahdollistaa Jeesuksen gyne- käytön (Vaimo älä minuun koske…) myös Marian yhteydessä aviovaimona. Miksi Jeesus ensin puhuttelisi rakkainta opetuslastaan, jota u s e i n suuteli , lämpimästi nimellä Maria ja sitten vaihtaisi puhutelun yhtä-äkkiä etäiseksi yleisnimeksi ’nainen’? Gyne nimeomaan samassa lauseessa haptomain kanssa muodostaa parin, joka huomioiden muun Mariasta ja Jeesuksesta sanotun, viittaa parin aviosuhteeseen. Miksi tavallisen koskettamisen sallimiseksi Jeesuksen pitäisi käydä ensin Jumalan luona? Varsinkin kun muut naiset saavat kuitenkin kohta koskettaa Jeesusta? Oikea tulkinta on tietenkin se, että juutalaisen käytännön mukaan vaikeasti sairas tai haavoittunut ei saanut ’koskettaa’ aviokumppaniaan ennen kuin oli näyttänyt itseään ’isälle’ eli ylipapilleen. Jeesus ei siis tässä tarkoita isällä välttämättä Jumalaa vaan luultavimmin essealaista ylipappia, joka oli myös therapeutti ja kykeni arvioimaan Jeesuksen vammojen vakavuuden ja paranemisen. Ei ole sattuma, että seurueeseen sitten kuului myös lääkäri Lucius.
Tosiasia on, että Jeesusta ja Mariaa kutsutaan a) kumppaneiksi, b) että Jeesus rakasti Mariaa e n e m m ä n kuin muita opetuslapsia, c) suuteli Mariaa u s e i n ja d) kielsi tätä ’koskemasta’ itseään e) salli Marian kuivata jalkansa hiuksillaan f) kutsui tätä aviovaimoksi g) ja että juutalaiset miehet pääsääntöisesti olivat naimissa d) rabbi-nimitystä käytettiin pääsääntöisesti vain naimisissa olevista miehistä
Myös sakraaligeometria yhdistää Marian ja Jeesuksen, miten? Sen olen näyttänyt samaniheisessa blogissani aiemmin.
Taas näitä höpö, foliohattutemppuja. Taitaisi koko kristologia mennä uusiksi. Ei jatkoon!!!
Indisioni ovat yksityiskohtaisia eli väitteeni myös perusteltuja eli olisi fiksua, jos edes yrittäisit kumota ne; jos perustelut menevät yli ns. hilseesi ei voi mitään.
Hyvä kirjoitus Seppo Heinola.
Koko tuo ajatus perustuu siihen, ettei kyse ole Jumalan pojasta, vaan vain yhdestä vähän epätavallisesta uskonnon opettajasta. Miehestä, joka on elänyt ihan samaa elämää, kuin kuka tahansa. Sen jälkeen kuollut ja haudattu, eikä ole sieltä noussut taivaaseen. Näin kielletään koko Kristillinen opetus. Siitä tietenkin seuraa se, ettei ole olemassa mitään syntien anteeksisaamista. Ei puhdasta omaatuntoa kenelläkään. Eikä mitään toivoa iankaikkisesta elämästä.
Ko ajatus ei Pekka perustu tuohon. Se perustu Ut:n omiin ja osin sen ulkopuolisiin evankeliumiteksteihin. Eikö Jeesus ollut inhimilliseltä luonnoltaan ihan oikea ihminen, jolla oli tarpeita, joka söi ja kävi vessassa. Ja jolla oli, kuten uskovainen gynekologi Maija Kajan aikaan esitelmissään mainitsi, myös nuorena tahdonvallattomia siemensyöksyjä.
Antamani välilliset todisteet puhuvat vahvaa kieltään, jos ja kun olet erimieltä, kumoa pätevästi nuo indisiot!
Nainen, nain–en.. Ado-nai …
Essealaisista osa meni avioon ja osa ei halunnut avioitua, jostain syystä, se syy Josefuksen mukaan oli, että he eivät luottaneet naisten uskollisuuteen. Toinen osa heistä kuitenkin sanoi, että kuollaan sukupuuttoon, jos ei perusteta perheitä.
Osa siis avioitui, ehkä suurin osa. He olivat askeetikkoja, kaikki oli yhteistä, ja mukaan tuleva/liittyvä luovutti aina omaisuutensa yhteiseen käyttöön. Nämä olivat ne jeesuksen mainitsemat köyhät. Heillä oli ankarat säännöt, mutta omaisuudenluovutus rikkomuksista ei menettänyt henkeään kuten apostolisessa seurakunassa, vaan siitä selvisi katumusharjoituksilla. Heillä oli kolme johtohenkilöä ja kaksitoista neuvoston jäsentä. Mutta heidän nimiä ei ilmoitettu, he olivat enkeleitä. Johtuneeko siitä, että osaksi he asuivat paikassa jonka nimi oli En Gedi. Tai lähellä En Gediä.
Ketään muitakaan ei mainita nimeltä, kuten vaikka eräs pappi, joka mainitaan vain pahana pappina, lisäksi on valehtelija, joksi tutkijat ovat veikkaileet Paavalia.
Koska näitä ihmisiä myöhempi aika piti vanhurskaina ja jumalisina, ja heistä puhuttiin ihailevasti, kuten Plinius, joka kertoi: He eivät palvoneet Venusta, ( tarkoittaa naista) vain palmut oli heillä seuranaan. Ja he lisääntyivät vain, kun elämäänsä kyllästyneet liittyivät heihin.
Tästä ihailusta kai se johtuu, että myöskään kristinuskon johto-enkeli essealaiseen ihanteeseen perustuen ei voinut mitenkään olla naisen kanssa sillatavalla, moni poika kauhistuu ajatusta, että Jeesus olisi langennut venukseen ja rakastanut sitä enemmän kuin poikia, niitä lapsimiehiä.
Mutta ajatelkaa nyt, kuinka suuri poru meillä on poikien rakkaudesta tässä ajassa Ja kuinka kieroon me katsomme miehiä, jotka eivät pidä naisista, sillä tavalla.
Juuri noin. Mutta naimisissakin olevat esseenit saattoivat pitää liitosta selibaattiloman luostarissaoloajan.
Jeesus todellakin sanoi Magdalan Marialle ”Älä koske minuun. Minä en vielä ole noussut Isän luo. Mene sinä viemään sanaa veljilleni ja sano heille, että minä nousen oman Isäni ja teidän Isänne luo, oman Jumalani ja teidän Jumalanne luo.”(Mat20:17) Ja tästä sinä Seppo vedät johtopäätöksenä ”eroottisen koskemisen”. Juuri haudasta nousseen Jeesuksen ja hänen seuraajansa Marian väleille?
Tekstiyhteys kertoo verbin ”haptomai” käytöstä jotakin olennaista, ja Jeesuksen yhteydessä sitä käytetään hyvin usein. Esimerkiksi erään verenviototautia sairastanut nainen ”kertoi, miksi oli koskenut(haptomai )Jeesukseen ja miten hän heti oli tullut terveeksi.”(Lu8:47) Kyseinen verbi esiintyy 38 kertaa Raamatun kreikkalaisella puolella. Mitään seksuaalissävytteistä koskettamista ei näyttänyt tulevan vastaan, paitsi jos tästä vasta kuolleista herätetyn Jeesuksen ja Maria tapauksesta sellainen halutaan tehdä.
Jeesus ilmeisesti pyysi Maria Magdaleenaa olemaan takertumatta itseensä. Esimerkiksi UT nykysuomeksi kääntää jakeen ”Päästä minut!”. Hyvin sopusoinnussa Strongin antamalla ykkösmerkitykselle ”to fasten one’s self to, adhere to, cling to” englantilaiset käännökset menevätkin useimmiten näin ”Do not hold me” tai ”Don’t cling to me”. Vain muutama käyttää verbiä ”touch”. Myös uusin suomalainen käännös UT2020 käyttää ilmausta ”Älä takerru minuun”.
Mistään fyysisen kosketuksen kiellosta ei Joh20:17 voi olla kyse senkään vuoksi, mitä Raamattu kertoo tapahtumista hiukan myöhemmin. Matteuksen evankeliumi paljastaa, että ”Naiset lähtivät heti haudalta, yhtaikaa peloissaan ja riemuissaan, ja riensivät viemään sanaa Jeesuksen opetuslapsille. Mutta yhtäkkiä Jeesus tuli heitä vastaan ja tervehti heitä. He menivät hänen luokseen, syleilivät hänen jalkojaan ja kumarsivat häntä.”(Mat28:8,9)
Maria Magdaleenaa kenties pelotti ajatus siitä, että Jeesus välittömästi lähtisi taivaaseen. Magdalan Maria halusi kovasti olla Herransa kanssa ja siksi piti Jeesuksesta tiukasti kiinni ihan muussa kuin romanttisessa merkityksessä. Siksi Jeesuksen lohdutus Marialle ”Minä en vielä ole noussut Isän luo” ja että muillekin piti kertoa Jeesuksen nousevan vasta myöhemmin ”oman Isäni ja teidän Isänne luo, oman Jumalani ja teidän Jumalanne luo.”
Rauli, taisit hieman ylilukea tekstiäni. En kai minä nyt niin yksinkertainen ole että kuvittelen Marian halunne ko tilanteessa seksiä. Minä vain näytin että haptoo verbiä käytettiin miehen ja naisen välisistä koskettamisista. Paavalikin sanoi ’Parempi on olla naisen ryhtymättä’ (haptomai) ’Takertuminen’ on yksinkertaisesti väärä käännös.
Aviopuoliso ei saanut ylipäätään koskettaa kontaminaation välttämiseksi haavaista (tulehdukset) tai muuten sairasta miestään ennen kuin haavat/ sairaus oli näytetty ’isälle’ eli ylipapille, jolla oli valta lopettaa tämä ’karanteeni’, jos paraneminen oli edennyt riittävästi. Ja muut naiset eivät saaneet koskettaa ilman lupaa muutenkaan.
Pari korjausta.
Sitaatti oli tietysti Johanneksen 20. luvusta.
Paavali puhuu todellakin Korinttilaiskirjeessä ”naiseen koskemisesta”, kuten Seppo totesi aivan oikein verbistä haptomai.
Seppo. Näytit kyllä, että joskus “haptoo verbiä käytettiin miehen ja naisen välisistä koskettamisista”, mutta tässä kohden kyse oli pikemminkin takertumisesta. Täysin sanakirjan mukainen käännös ja sopii asiayhteyteen mainiosti. (Mainintani seksuaalissävytteisestä koskettelusta meni toki vahvasti yli sinun tarkoittamastasi)
Panitko merkille Jeesuksen perustelun pyynnölleen “Do not cling to me”(älä tartu minuun), kuten se pääsääntöisesti englantilaisissa käännöksissä kuuluu? Tässä perustelu: “Minä en vielä ole noussut Isän luo.” Marian pyrkimys takertua Jeesukseen siis kumoutui siis sillä, että Jeesus ilmaisi paluunsa taivaaseen olevan vasta myöhemmin. Tuossa tilanteessa oli oleellisen kiire viedä sanoma Jeesuksen ylösnousemuksesta eteenpäin, halailuun ei ollut aikaa.
On varmasti totta, että yleensä tuon ajan kulttuuriin kuului että “muut naiset eivät saaneet koskettaa ilman lupaa muutenkaan.” Kuitenkin Matteuksen raportissa kerrotaan, että “Naiset… menivät hänen luokseen, syleilivät hänen jalkojaan ja kumarsivat häntä.”(Mat28:8,9) Uusin suomalaiskäännös sanoo, että “He menivät hänen luokseen, kumartuivat hänen jalkoihinsa ja syleilivät niitä”.
Noiden naisten joukossa oli ainakin “se toinen Maria”, Alfeuksen vaimo. Miten on mahdollista tuollainen Jeesuksen jalkojen syleily noilta naisilta?
Tuo ’vielä’ isän luona käynninyhteydessä viittaa minusta siihen, että kun hän on käynyt ’isän’ luona homma on ok. Nyt ’isä’ tässä diskurssissa ei tarkoita Jumalaa vaan sitä yhteisön johtaja, jolla oli oikeus lopettaa ko karanteeni.
Jeesus kävi välillä näyttäytymässä ’ylhäällä’ eli Qumranin vuorella ja palattuaan ’terveen paperein’ naiset saattoivat Jeesuksen luvalla koskea häntä.
Jeesus sanoi paitsi menevänsä Isän luo, käski Maria Magdalenaa myös ”viemään sanaa veljilleni ja sanomaan heille, että minä nousen oman Isäni ja teidän Isänne luo, oman Jumalani ja teidän Jumalanne luo.”
Oliko karanteenista vapauttaja myös ”oma Jumalani ja teidän Jumalanne”? Ja ”terveen papereiden” hankinta olisi ollut todellinen Express-toimitus. Eikö tuollainen päättelysi ole hiukan jo liian vauhdikasta? Etkö yhtään epäile, etteikö Jeesus puhunut taivaallisen Isänsä luo menosta, joka toteutui muutaman kymmenen päivän kuluttua?
Rauli, yhteisön johtajia (myös profeettoja) kutsuttiin myös termillä elohjim eli jumala.
Etenkin -kuten Tarja ansiokkaasti kuvasi- essealaisilla oli substituutionimiä ja tehtävänimikeitä.
Toki Maria Magdaleena oli ihan normaali nainen ja hänen tuntemustensa kirjo varmasti moninainen. Evankeliumin keskeinen sanoma ei tosiaankaan ole, että pohtisimme tätä yksikohtaa nyt liki 2000 vuotta myöhemmin.
Jukka Kivimäki, koko evankeliumin keskeinen sanoma oli, että Jeesus tulisi takaisin noutamaan omansa vielä ’ muutamien’ opetuslasten eläessä, joten kaiken pohtiminen 2000 vuodenpäästä on tässä kontekstissa siinä mielessä turhaa. Hyvä jos pääsytäisiin edes kömpimään ylös tuosta eskatologisesta aukosta.
Kirkon kannalta tuossa Marian ja Ylösnousseen kohtaamisessa on heidän keskinäistä suhdettaan tärkeämpi yksityiskohta. Kristus antoi Marialle tehtäväksi julistaa seurakunnalle ilosanomaa kuoleman voittamisesta. Idän kirkko käyttääkin Mariasta nimitystä ’apostolinvertainen’.
Seppo
Jeesuksen naimattomuudesta kertova perinne on varmempi kuin kuin sinun kuvitelmasi.
Ensinnäkin se Nag Hammadi tekstin yhteys, missä mainitaan Jeesuksen ja Magdalan Marian tervehtimisestä ei suinkaan puhu minkäänlaisesta seksuaalisesta suhteesta. Sitä voidaan verrata esimerkiksi eräässä Helsingin juutalaisen seurakunnan kahvitilanteessa tapahtuneessa tilanteessa, missä muuan miellyttävä rouvasihminen tervehti pöytäseurueen miespuolisia tuttaviaan poskelle suudellen. Yksi tuosta seurueesta ei kuulunut hänen läheiseen tuttavapiiriinsä ja niin tämä jäi tervehtimisessä väliin. Silloin tuo mies sanoi: ”Ani käläv?”, ”Olenko minä koira?” Tämä naisihminen huomasi että tämäkin mies kuuluu noiden toisten porukkaan ja tervehti myös tätä poskisuudelmalla.
Mielestäni on täysin kulttuurien välisen väärinkäsityksen luomaa harhaa tuon Nag Hammadi tekstin kohdan perusteella tehdä sellaisia johtopäätöksiä, joita teet. Sellaista voi verrata eräiden saksalaisten ihmettelyä minulle, miten minä pappina voin mennä suomalaiseen saunaan. Heidän ajatuksissaan nimittäin suomalainen sauna oli lähinnä heidän kaupungeissaan esiintyviin bordelleihin verrattava laitos. Korjasin väärinkäsityksen ja he olivat ihmeissään, kun kukaan ei heille ollut kertonut, mitä suomalainen sauna itse asiassa on.
Myös kumppani nimitys Filippuksen evankeliumissa osoittaa teoriasi virheellisyyden. Mariasta käytetään termiä ”kumppani”, koinōnos, mutta vaimo -sanana käytetään samassa tekstissä sanaa ”šime”.
Huomaa, että suudelma on jo vanhastaan kuulunut itämaiseen tervehtimiseen. Jeesuskin moittii talon isäntää lämpimän tervehtimisen puutteesta, tuhlaajapoikakertomuksessa hän myös viittaa tähän:
Luukkaan evankeliumi:
7:45 Et sinä antanut minulle suudelmaa, mutta tämä ei ole lakannut suutelemasta minun jalkojani siitä asti, kuin tulin sisään.
15:20 Ja hän nousi ja meni isänsä tykö. Mutta kun hän vielä oli kaukana, näki hänen isänsä hänet ja armahti häntä, juoksi häntä vastaan ja lankesi hänen kaulaansa ja suuteli häntä hellästi.
Myös Paavalin lähtiessä suudelmat kuuluivat tervehtimiseen:
Apostolien teot:
20:37 Ja he ratkesivat kaikki haikeasti itkemään ja lankesivat Paavalin kaulaan ja suutelivat häntä,
Myös alkukirkossa suudelmalla tervehtiminen on kuulunut hyviin käytöstapoihin.
Huomaa, että suudelma on jo vanhastaan kuulunut itämaiseen tervehtimiseen. Jeesuskin moittii talon isäntää lämpimän tervehtimisen puutteesta, tuhlaajapoikakertomuksessa hän myös viittaa suudelmaan:
Luukkaan evankeliumi:
7:45 Et sinä antanut minulle suudelmaa, mutta tämä ei ole lakannut suutelemasta minun jalkojani siitä asti, kuin tulin sisään.
15:20 Ja hän nousi ja meni isänsä tykö. Mutta kun hän vielä oli kaukana, näki hänen isänsä hänet ja armahti häntä, juoksi häntä vastaan ja lankesi hänen kaulaansa ja suuteli häntä hellästi.
Myös Paavalin lähtiessä suudelmat kuuluivat tervehtimiseen:
Apostolien teot:
20:37 Ja he ratkesivat kaikki haikeasti itkemään ja lankesivat Paavalin kaulaan ja suutelivat häntä,
Jos haluat ihan asiantuntevaa tekstiä Magdalan Mariasta niin lueppas tämä pätevä väitöskirja, jossa mennään läpi kaikki Mariaa koskevat tekstinkohdat Nag Hammadin teksteissä.
Marjanen, Antti: The woman Jesus loved: Mary Magdalene in the Nag Hammadi Library and related documents.
Filippuksen evankeliumi. ” Vapahtajan puoliso oli Maria Magdaleena. ” Evankeliumissa on useita perusteluita tälle jopa Jeesuksen omia sanoja.
Seppo
Yllä tuli yksi viittaus Raamattuun kahteen kertaan kun tarkoitukseni oli liimata toiseen kohtaan nämä raamatunkohdat, jotka puhuvat apostolien opetuksesta siitä, miten suudelma kuuluu uskonveljien ja sisarten hyvään käytökseen.
Roomalaiskirje:
16:16 Tervehtikää toisianne pyhällä suunannolla. Kaikki Kristuksen seurakunnat tervehtivät teitä.
1.Korinttolaiskirje:
16:20 Kaikki veljet lähettävät teille tervehdyksen. Tervehtikää toisianne pyhällä suunannolla.
2.Korinttolaiskirje:
13:12 Tervehtikää toisianne pyhällä suunannolla. Kaikki pyhät lähettävät teille tervehdyksen.
1.Tessalonikalaiskirje:
5:26 Tervehtikää kaikkia veljiä pyhällä suunannolla.
1.Pietarin kirje:
5:14 Tervehtikää toisianne rakkauden suunannolla. Rauha teille kaikille, jotka Kristuksessa olette!
Onpa hienoa, kun Matias tunnet saa noin hyvin ja tarkasti. Tässä keskustelussa tulee hienolla tavalla esiin tuo miten sanatarkasti vastaväitteet tulee Raamatulla kumota.
Pekka, ei Matias ole asiassa mitään kyennyt todistetusti kumoamaan, hän vain esittää toiselle näkemykselle omia perustelujaan. Tyypillisen tapaan hän irrottaa koko minun runsaasta indisioryppäästäni vain pari kohtaa (suuteleminen, sana koinonos kumppani) ja antaa sille oman funktion unohtaen samalla että minun perusteluni (kuten monen muunkin asiaa tutkineen ) ei lepää itse sinänsä yleisessä suudelmassa vaan sanoissa USEIN ja SUULLE. Jos kyse olisi ollut tavallisesta tervehdyssuudelmasta ei sitä olisi tarvinnut erikseen korostaa.
Matias viittaa perimätietoon. Myös täysin päinvastaisia perimätietoja on kirkon historia täynnä. Niitä on erityisen paljon Ranskassa ja ranskalainen kuvataide on täynnä vihjeitä. Luepa vaikka Laurence Cardnerin Maria Magdalenan arvoitus, siinä on huikea matka ajan historiaan ja esitelty myös kymmeniä aihetta kuvaavia maalauksia ,jota esittävät enemmän tai vähemmän suoraa Marian Jeesuksen intiimiystävänä.
Koinonos eli kumppani voi viitata sekä sukupuolikumppaniin että vaimoon että kaveriin. Asiayhteys määrää. Ja vaimo-sanalle (sime) voi tietenkin olla synonyymejä. Toisen käyttö tai kahden samaa tarkoittavan sanan käyttö samassa yhteydessä ei tietenkään automaattisesti kumoa toista.
Tämä on hieno linkki asiaan: https://lainegraciajoskus.blogspot.com/2012/07/maria-magdaleena-todellinen-euroopan_21.html
Pekka, ei Matias ole asiassa mitään kyennyt todistetusti kumoamaan, hän vain esittää toiselle näkemykselle omia perustelujaan. Tyypillisen tapaan hän irrottaa koko minun runsaasta indisioryppäästäni vain pari kohtaa (suuteleminen, sana koinonos kumppani) ja antaa sille oman funktion unohtaen samalla että minun perusteluni (kuten monen muunkin asiaa tutkineen ) ei lepää itse sinänsä yleisessä suudelmassa vaan sanoissa USEIN ja SUULLE. Jos kyse olisi ollut tavallisesta tervehdyssuudelmasta ei sitä olisi tarvinnut erikseen korostaa.
Matias viittaa perimätietoon. Myös täysin päinvastaisia perimätietoja on kirkon historia täynnä. Niitä on erityisen paljon Ranskassa ja ranskalainen kuvataide on täynnä vihjeitä. Luepa vaikka Laurence Cardnerin Maria Magdalenan arvoitus, siinä on huikea matka ajan historiaan ja esitelty myös kymmeniä aihetta kuvaavia maalauksia ,jota esittävät enemmän tai vähemmän suoraa Marian Jeesuksen intiimiystävänä.
Koinonos eli kumppani voi viitata sekä sukupuolikumppaniin että vaimoon että kaveriin. Asiayhteys määrää. Ja vaimo-sanalle (sime) voi tietenkin olla synonyymejä. Toisen käyttö tai kahden samaa tarkoittavan sanan käyttö samassa yhteydessä ei tietenkään automaattisesti kumoa toista.
Tämä on hieno linkki asiaan: https://lainegraciajoskus.blogspot.com/2012/07/maria-magdaleena-todellinen-euroopan_21.html
”17 Älä koske minuun, RKK: Älä tartu minuun kr. me mou haptou. Käännös ”älä koske minuun” on tullut tutuksi jopa latinalaisessa muodossaan ”noli me tangere”, mutta tekstiyhteys tukee toista tulkintaa: ”päästä minut irti”, ”älä pidättele minua”. Jeesuksen ylösnousemusruumis on kyllä kosketeltavissa (Tuomaskin voisi niin tehdä), mutta siihen ei saa takertua, tarttua, vaan Marian on syytä tottua uuteen tilanteeseen, jossa Jeesus on Isän luona. Kaiken kaikkiaan Jeesuksen sanat ovat jääneet jonkin verran hämäriksi. Ks. jatkoa.
Minä en ole vielä noussut Isän luo. Kr. lauseessa on lisäksi sana gar ’sillä’, mutta kääntäjät, jotka usein muulloinkin jättävät sen ilman vastinetta, tekevät tällä kerralla näin siitä syystä, etteivät ole ymmärtäneet, millä tavoin tämä lause perustelee edellistä. Saako Jeesukseen tarttua sen jälkeen kun hän on mennyt Isän luo? Vai tarkoittaako Jeesus, ettei häntä saa nyt pidätellä, koska hänen on pian mentävä Isän luo? Sitä paitsi Jeesushan on sanonut menevänsä Isän luo jo kuollessaan! Nyt näyttää siltä, että menemisessä on sittenkin kaksi vaihetta, kuolema ja se, mitä uskontunnustuksessa sanomme taivaaseen astumiseksi ja mitä ilmentää ilmestysten päättyminen. -Tässä ja myös jatkon Minä nousen -lauseessa oleva verbi anabaino tarkoittaa taivaaseen astumista, mutta Joh. 3:13; Joh. 6:62 koko sitä prosessia, johon sisältyy myös kuolema. (Usein samaa sanaa käytetään ”ylös Jerusalemiin” menemisestä, pyhiinvaelluksesta.)
Ensimmäisen ilmestyksen saaminen on antanut saajalle erityisaseman. Gnostikot tekivät Maria Magdaleenasta Jeesuksen läheisimmän opetuslapsen ja apostoleittenkin opettajan, Ylösnousseen syvimpien salaisuuksien välittäjän, kuten etenkin koptinkielisenä säilynyt Marian evankeliumi osoittaa. Sekä Jaakobin että Pietarin saamilla ensi-ilmestyksillä on perusteltu heidän asemaansa kirkon johdossa (juutalaiskristityt, Rooma), ja Marian heitäkin ennen saamalla ilmestyksellä on jo ammoin perusteltu naisten opetusvirkaa (gnostikot).
Marialle (ja muille naisille?) suotiin todellakin ensi ilmestyksen kunnia ja annettiin ylösnousemuksen todistajan tehtävä, mutta UT:n mukaan heille ei annettu apostolin virkaa. Jaakobin kalifaatti, Pietarin paavius ja Marian pappeus perustuvat kaikki virheelliseen hermeneutiikkaan, sillä ensi-ilmestys ei ilman muuta anna opetusvirkaa, ei saajalleen henkilönä eikä varsinkaan hänen edustamalleen ryhmälle. Joh:n mukaan Pietari tosin sai myöhemmin erityistehtävän apostolienkin johdossa, Kristuksen lauman paimenena, mutta se tapahtui vasta Tiberiaanjärven rannalla.
Maria sai kunnian jo aamulla välittää ylösnousemussanoman ”veljille” – joihin veli Jaakob nimenomaan ei kuulunut! Mutta ”veljet” saivat sitten illalla apostolinviran.” ( Kirkon aarteita, J. Thuren).
Magdalan Marian ja Paavalin kutsuminen julistustyöhön sisältää oikeastaan samat ainekset. Kummassakaan yhteydessä ei mainita sanaa apostoli. Marian yhteydessä tosin on erityiseen ilmoitukseen viittaava määrite ’apaggellousa’.
Saako Jeesukseen tarttua sen jälkeen kun hän on mennyt Isän luo?
Juuri näin, sai sen jälkeenkun oli käynyt isän luona ja isä on tässä tod. näk. ylipappi, jolle Jeesus kävi näyttäytymässä. Muistanet että Jeesus käski parantamansa miehen näyttää itsensä papille. Ja nämä papit olivat myös hengellisiä isiä.