Suomen ev.lut. kirkossa vietettiin marianpäivää vuoteen 1954 saakka vanhan kristillisen käytännön mukaisesti 25. maaliskuuta, siis yhdeksän kuukautta ennen Kristuksen syntymäjuhlaa. Juhlaa siirettiin 1954 työmarkkinajärjestöjen toivomuksesta ja nykyään Suomen evankelisluterilainen kirkko viettää marianpäivää sinä sunnuntaina , joka osuu aikavälille 22. – 28. maaliskuuta, paitsi poikkeuksena tilanne jos tämä sunnuntai on palmusunnuntai tai pääsiäispäivä, jolloin Marian ilmestyspäivää vietetään palmusunnuntaita edeltävänä sunnuntaina.
Marianpäivä ei ole ainoa kirkollinen juhlapäivä jota on siirretty. Esimerkiksi kynttilänpäivää vietetiin vuoteen 1774 saakka 40 päivää joulusta, siis 2. helmikuuta, sen muistoksi, että Jeesus vietiin 40 päivän ikäisenä temppeliin ja Simeon siunasi hänet. Kynttilänpäivä siirrettiin vuonna 1774 vietettäväksi kyseisen viikon sunnuntainan 2.- 8.helmikuuta, paitsi jos tämä päivä on laskiaissunnuntai, jolloin kynttilänpäivä siirtyy viikkoa aikaisemmaksi. Vuonna 1774 myös poistetiin joitakin kirkollisia juhlia, Tavoiteena oli tuolloinkin lisätä työpäivien määrää.
Olisiko jo tullut aika palauttaa kirkovuoden juhlat perinteisille paikoilleen? Seurakunnan yhteinen juhla eli messu voitaisiin kuitenkin järjestää iltamessuna, jolloin asiassa ei tarvitsisi pyrkiä työmarkkinajärjestöjen kukkarolle.
Juhannus unohtui. Sekin on sirretty vasta sotien jälkeen vietettäksi lauantaina. Johanneksen nimipäivä ei siksi yleensä satu Juhannukselle. Juhannuksen palauttamiseen Johanneksen päivälle ei tosin taida löytyä intoa sen enempää työmarkkinoiden kuin kirkonkaan puolella.
Voisi kuvitella, että juhannusmessuun tulisi enemmän porukkaa, jos se järjestettäisiin iltakirkkona Johanneksen päivänä. Muuten, mikä estää kokeilemasta?
Juhannusta pitää pohtia erikseen. Se ei ole ainostaan kirkollinen juhla, vaan myös Suomen lipun päivä.
Erimerkiksi pyhäinpäivä on myös meillä ollut aikanaan 1. marraskuuta, kuten monessa maassa edelleenkin, mutta Suomessa sitä vietetään nykyään välille 31.10.–6.11. osuvana lauantaina.
Meilläkin epävirallisesti vietettävävä Halloween on oikeastaan pyhäinpäivän aatto.
Mites Kivimäki ne kaikkein perimmäiset pyhät ajoittuvat kun Kristuksen oikeata syntymäpäivääkään ei tiedä kukaan ja Golgatan tapahtumatkin on kuvattu evankeliumeissa eri päiväyksin?
Seppo H. varmaan tarkoittaa sitä, että joulukin voidaan siirtää viikonloppuun, vai?
Joulun siirtäminen talvipäivän seisaukseen, eli takaisin germaanisen Yulen paikalle voisi olla mahdollista, mikäli siirrosta tehdään ekumeninen päätös.
Roomalaisiin kalentereihin talvipäivän seisaus oli merkitty ajanlaskumme ensimmäisillä vuosisadoila 25.12. jolloin roomalaiset viettivät ”Voittamattoman aurinkon päivää”. Kristillinen kirkko ajoitti Kristuksen syntymäjuhlan tuolle samalle päivälle. Se ei kuitenkaan ollut talvipäivän seisauksen oikea paikka.