Matka on vielä alussa

Naistenpäivä on kevään ruususesongeista ensimmäinen. Kotisuomessa voimme juhlia menestyneitä naisia ja pitkälle edistynyttä sukupuolten samanarvoisuutta. Monessa osassa maailmaa työ on kuitenkin vielä pahasti kesken. Naisten asemaa ei edistetä juhlapuhein ja kukkapuskin, vaan tarjoamalla naisille mahdollisuus nousta omien haasteidensa yläpuolelle. Lukutaito on erinomainen ensiaskel kohti tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa.

Taputukset ja kannustushuudot kajahtavat jokaiselle, joka yrittää kirjoittaa sanoja liitutaululle.

Parikymmentä jao-naista istuu Malawilaisen Mwichande-kylän pihamaalla. He ovat asettuneet heinästä tehtyä aitaa vasten suojaan kuumalta auringolta. Opettaja pyytää oppilaitaan vuoron perään liitutaululle kirjoittamaan sanoja. Taputukset ja kannustushuudot kajahtavat ilmoille jokaiselle, joka yrittää. Ryhmä on opiskellut kolmesti viikossa viiden kuukauden ajan ja on juuri saanut opintonsa päätökseen.

Oppitunnin päätyttyä kyselen oppilailta, miten peruslukutaidon oppiminen on heitä hyödyttänyt. Grace ja Malliam (kuvassa etualalla) kertovat, kuinka he osaavat jo lukea julisteita ja terveydestä kertovia lehtisiä sairaalassa käydessään. Monet ovat oppineet käyttämään puhelimiaan monipuolisemmin: Nyt he osaavat lukea ihmisten nimiä, ja jotkut osaavat lähettää tekstiviestejäkin. Erityisen tärkeää on ollut se, että enää ei tarvitse pankeissa ja postissa painaa sormenjälkeään asiakirjoihin, vaan nyt niihin kirjoitetaan oma nimi. Moni kertoo itsetuntonsa kohonneen opiskelun myötä.

Kaikista opiskelun haasteista suurin on köyhyys.

Monissa kylissä lukutaitoa opiskelevat ovat saaneet myös osakseen ivaa. ”Mitä hyötyä on oppia lukemaan omalla kielellä?” ”Te olette liian vanhoja oppimaan”. Yleensä ilkkujat ovat niitä, jotka eivät osaa itse lukea eivätkä kirjoittaa. Opettaja Martha Francisco Mosiya kylässä kertoi, että kaikista opiskelun haasteista suurin on köyhyys. Lukutaitoa opiskelevat naiset tekevät monenlaista työtä hankkiakseen perheelleen elantoa. Kun ruokaa ei ole tarpeeksi, säännöllinen koulunkäynti on vaikeaa.

Kun lukutaitoluokat päättyivät lokakuussa, projekti tarjosi halukkaille mahdollisuuden jatkaa kokoontumisia. Oli innostavaa, kun jokainen 31 lukutaitoluokasta Malawissa Mangochin alueella halusi jatkaa opintojaan marras–joulukuun ajan. Myös opettajat olivat niin omistautuneita asialle, että ryhtyivät työhön vapaaehtoispohjalta, ja halusivat jatkaa opettamista vielä vuodenvaihteen jälkeenkin.

On innostavaa katsoa tulevaisuuteen ja miettiä, kuinka naisten lukutaito tulee vaikuttamaan.

Itseäni tässä projektissa kiehtoo sen vaikuttavuus pitkällä aikavälillä. Vaikka peruslukutaidon saavuttaminen on lukutaidottomalle jo itsessään suuri saavutus, matka on kuitenkin vasta alussa. Seuraavaksi kehitetään lukutaidon sujuvuutta, rakennetaan siltaa, joka mahdollistaa lukutaidon muilla kielillä ja tavoitteena on, että lukutaitoa käytetään oppimiseen, joka jatkuu läpi elämän.

Meillä on myös upea mahdollisuus tarjota näille naisille esikuvia: kertomuksia naisista, jotka ovat voittaneet vaikeutensa ja menestyneet. Sen huomioiminen, että hankkeessa opetetaan nimenomaan naisia, voi muuttaa naisten käsitystä itsestään, roolistaan ja omista mahdollisuuksistaan.

On innostavaa katsoa tulevaisuuteen ja miettiä, kuinka naisten lukutaito tulee vaikuttamaan heidän lastensa motivaatioon kouluttautua, ja kuinka se puolestaan vaikuttaa tulevien sukupolvien elämänlaatuun.

Ihmisillä on myös mahdollisuus lukea Raamattua omalla äidinkielellään. Tämän projektin kautta tulemme näkemään, millainen vaikutus tällä on ihmisille itselleen, paikallisille seurakunnille ja yhteisöille.

Ari Vitikainen
lukutaitotyön asiantuntija, Suomen Pipliaseura