Heprealaisen gematriana tunnetun kirjainnumeromerkinnän alla on monin osin ollut mahdollisesti mesopotamialainen ja intialainen aritmetiikka ja tähtitiede, joka on muistiinmerkinnässään tuntenut mm. nollat ja myös paikkajärjestelmän aikoihin, jolloin keisari Asokan lähetyssaarnaajat toivat intialaisen viisauden Palestiinaan. Baabelissa ko. järjestelmä lienee tunnettu jo 2000 vuotta aiemmin ja sieltäkin sen ovat heprealaiset voineet adoptoida, ja uuttaa sisältöjä Tanachiin kun he ylipappi Esran johdolla toimittivat sen uudestaan 460-luvulla eKr.
Paikkajärjestelmä ja nollan tunteminen todentuu esim. seuraavassa: Melkisedekin 1. esiintymän kirjainten (vmlkjzdq) peräkkäiset numerot ovat 100 4 90 10 20 30 40 6 ja ilman nollia 149 12346. Kun nämä 8 numeroa kertoo jatkumona saadaan 4×9 = 36 x2 = 72 x3 = 216 x4 = 864 x6 = (36×144) = 5184 :2 = 2592 eli prekessiovuoteen liittyvät vaiheluvut 36,72, 864, 5184:2=2592. Kun ns. suuri prekessiovuosi (josta alempana tarkemmin) kokonaisluvuin on 25920 vuotta, on selvää, että nimi Melkisedek ko. muodossaan on gematrinen astronominen konstruktio.
Tämän voi todentaa myös heprealaisista sanonnosta ’autio ja tyhjä’ tohu ve bohu :
Jos näet kirjoitamme Raamatun luomiseen liittyvät sanat tohu ve bohu peräkkäisiä kirjaimia vastaavin numeroin i l m a n nollia alkaen ’bohu’ n loppu vav :sta (u) saamme sarjan 652 6 654. Jos nyt kerromme numerot sarjassa keskenään kertoen saatu tulo aina seuraavalla luvulla jne. aloittaen 6 x 5=30 ja 2×30=60, 60×6=360 jne., saamme luvut 30 360 2160 10800 ja 43200. Nämä luvut kuuluvat intialaisiin aikalaskelmiin ja ’tuottavat’ näin nollat takaisin. Sarja esiintyy juutalaisessa numeromerkinnässä supistettuna esim. 3,6,36,216,108,432 tai 2,12,72,144,72, 432.
Melkisedek voidan lukea myös Kuninkaani Jupiter (Zedeq=Jupiter hepreaksi) Merkillepantavaa, että yllämainittuun suureen prekessiovuoteen (jonka aikana Pohjantähti piirtää näennäisesti 360 asteen ympyrän) mahtuu pyöreästi 2160 Jupiterin vuotta. Luku 2160, joka on vuosina myös prekessiovuoden 12 osa, liittyy monin eri tavoin myös Jeesus narraatioon. Jeesus oli ristillä 21600 sekuntia ja ristinkumien summa on 2160 astetta ja ssana Jalopeura la on 216…
Melkisedek on siis astronominen symboli, jolla ’ei ole isää eikä äitiä, ei aikojen alkua eikä loppua’ Hän on siis kronoksen, ajan ja syklien symboli. Jeesus oli ylipappi tämän järjestyksen mukaan eli Jeesus tunsi ja sovitti kalentereita Melkisedekissä ilmaistun precessio-keston mukaan. Joka oli yhtä kuin aurinkoprekession ns. suuri vuosi 25920 vuotta.
Juuri tuo ”hyppy”, jossa väitetään muinaisen uskonnollisen tekstin välittävän gematrian avulla tieteellistä tietoa on kyseenalainen. Se sopii kuitenkin täsmällisesti ns. uushenkisyydelle ja teosofisille systeemeille tyypilliseen ajatteluun. Se poikkeaa tällaisena sekä kristillisestä uskonopista että tieteellisestä ajattelusta. Käsittääkseni vastaavia näkemyksiä esiintyy myös islamin parissa. Siellä vain ajatellaan, että erilaiset nykytieteen käsitykset olisi esitetty jo Koraanissa.
Kun tuo antamani analogia-esimerkki adamista on mm. fakta, on kyse joko a) oikeasta tieteellisestä tiedosta tai b) sattumasta, joka varsinkin elämän synnyn ja veren kontekstissa on äärimmäisen epätodennäköinen etenkin kun heprealaisessa perimätiedossa on narraatio ihmistä, maata ja maailmankaikeutta koskevasta tiedosta, joka oli jo adamille annettu ’enkelin’ toimesta paratiisissa. Tämä enkeli oli ollut Raziel, joka nimikin sisältää käsiteparin ’siemenen salaisuuden enkeli’
Kristityt ovat aina tuominneet sen mikä on heille liian vaikeaa, he haluavat päästä helpolla pikku tarinalla, joka ei historiallisesti ole todenperäinen. Aikoinaan on voitu vahvemman oikeudella pakottaa ihmiset uskomaan, tai olemaan hiljaa, jos ovat eri mieltä.
Islamissa on vähän sama juttu, eli pakkouskominen, josta kieltäytyminen tai sen kritisoiminen tarkoittaa sitä, että he järjestävät helvetin tällaiselle uskottomalle, joka ei alistu ja maksa veroja ihan kiltisti.
Gematria on ihan mielenkiintoista, mutta minä naisena en tiedä, mitä käytännön hyötyä siitä on, me naiset keskitymme lähinnä arkisiin asioihin ja tosiasioiden etsimiseen erilaisten uskomusten sijaan. Lisäksi, on se minullekin vähän liian vaikeaa, en jaksaisi ryhtyä etsimään, että mistä nuo kaikki numerot tulevat. En osaa heprean kieltäkään , että voisin väitellä asian tiimoilta.
Tarja: Minustakin on juuri kuten sanot tuosta helppoudesta. Esim. gnostikot tuhottiinkin paljolti juuri siksi, että heidän oppinsa oli älyllisesti laajenemishaluiselle kirkolle liian vaikeaa.
Meillä on valtava määrä etenkin humanistista tutkimusta, jonka hyötyjä emme välittömästi havaitse. Sen olen saanut kuitenkin havaita, että haittaa esim. gematrisista havainnoista on fakkiintuneille uskonopeille ja raamatuntulkinnoille, joita ne joskus vaarantavat.
Gematrian numerot ovat helppoja, heprean kirjaimet kun ovat numeroista ja niistä on netti taulukoita pullollaan. Heprean kieltä ei tarvitse varsinaisesti osata, riittää kun tuntee kirjaimet ja muun tarvittavan tiedon vertailujen tekemiseksi sa netistä, jossa on myös interlineaarikäännöksiä.
Mitä vikaa on helpossa, mitä hienoa on vaikeassa? ”Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, siitä että olet salannut tämän viisailta ja oppineilta mutta ilmoittanut sen lapsenmielisille.”
Essealaiset kutsuivat ensimmäisen vuosikurssinsa oppilaita pieniksi eli lapsiksi.
Ei Jeesus mitään naiviutta ylistänyt.
Yksinkertaista ja helposti ymmärrettävää on helppo pitää naivina. Opettajana tiedän kuitenkin, että asian ilmaiseminen niin, että kuka tahansa sen tajuaa, vaatii työtä. Silti se on tarpeellista.
’Heikompaa ei saa sortaa’ on kai mielestäsi naivi ohje, mutta jos se hepreaksi käännettynä tuottaakin gematrian kautta vaikkapa piin seitsennumeroisen likiarvon, lause rpeaakin kiinnostamaan ’tieteellisenä totuutena’. Minua ei kiinnosta.
”Yksinkertaista ja helposti ymmärrettävää on helppo pitää naivina.”
Jos Jumala oli halunnut ilmoittaa itsensä ja sanansa yksinkertaisesti ja helposti hän ei olisi antanut inffoaan yhdellä maailman vaikeimmin käännettävistä ja tulkittavista kielistä.
Tekstit eivät ole naiveja, niistä tehndyt kirjaimeliset tulkinnat kyllä usein ovat kuten vaikkapa puhuva käärme.
Jos essealaiset kutsuivat oppilaitaan pieniksi tai lapsiksi, hekin nähtävästi arvostivat yksinkertaisuutta ja selkeyttä. Tuskin heidän tarkoituksensa oli vähätellä.
Ei tietenkään, vähättely onkin kirkon historiassa mennyt toisinpäin, sillä oppinet ja liikaa tietävät toisinajattelijat alkoivat menettää päitään.
”Jos essealaiset kutsuivat oppilaitaan pieniksi tai lapsiksi, hekin nähtävästi arvostivat yksinkertaisuutta ja selkeyttä.”
Ei tuosta ollut kysymys, van kun Qumranin essealaisilla oli kolmiportaine koulutus sanottii I portaan oppilaita ’pieniksi’, II:n ’veljiksi’ ja III:n ’täydellisiksi’.
”Oppinet ja liikaa tietävät toisinajattelijat alkoivat menettää päitään.” Eivät oppineet vaan havainnoivat ja kokeilevat.
”Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, siitä että olet salannut tämän viisailta ja oppineilta mutta ilmoittanut sen lapsenmielisille.”
Näin on, mutta Raamattu voi sisältää, ja taitaa sisältää paljoa enemmän kuin ymmärrämme? Kaikille riittää ”viinaa sekä rieskaa” (Biblia). Kuka ymmärtää enemmän tai vähemmän?
En tarkoita, että Seppo vain olisi oikea opettaja, mutta ihmettelen ja hämmästelen kirjaimiin ja numeroihin sisältyvää integraatiota. Se on mielenkiintoista, mutta ei keskeistä. Keskeistä on juuri se, mitä on ilmoitettu yksinkertaisille, lapsenmielisille, niille, jotka ottavat Kristuksen evankeliumin vastaan.
Juualaisten silmissä Melkisedek, kun hänestä sanotaan, ettei hänellä ei ollut isää eikä äitiä liittyi arvattavasti siihen, että hänellä ei ollut sukuluetteloa. Ei päivien alkua eikä elämän loppua.Hänen kuolemaansa ei Raamatussa mainita. Melkisedek tuli siten juutalaisten silmissä ”ei-mistään.” (Heb7) ainakin omasta mielestäni sitoo kuitenkin Melkisedekin historiaan, vaikka hänen pappeutensa ei ollut leeviläisten pappeutta, vaan hänen pappeutensa oli iankaikkista, jolla ei myöskään ole loppua eikä alkua.
Vertauskuvallisista henkilöistä saatettiin heprealaisessa narraatiossa puhua ikään kuin aidoista ihmisistä.
Tietyllä tavalla Melkisedekin pappeus on vertauskuvallista. Juutalaisille sukuluettelot olivat tärkeitä, jotka osoittivat henkilön paikan ja roolin valitun kansan sukulinjassa. Melkisedek ei ole ikuinen, vaan kuten (Heb6:20) toteaa, hänen pappeutensa on ikuista. Lisäksi ei voida mielestäni ajatella, etfä Melkisedek ei olisi ollut historiallinen henkilö, koska hän oli (Jeru)Salemin kuningas, joka meni paitsi Aabrahamia myös Leeviä vastaan, joka oli vielä isänsä Jaakobin kupeissa (Heb7:10). Lisäksi Melkisedekin suku johdetaan, mutta ei Aabrahamin kupeista (Heb7:6).
Kosti, nimi Jerusalem on aikanaan ollu uru shalim jossa ur on valo tai perustus ja Shalim oli kanaanilainen laskevan juurikin a u r i n g o n jumala,
Aurinkoa sanottiin Taivaan kuninkaaksi, koska se hallitsi päivää ja kuuta sanottiin taivaan kuningattareksi koska se hallitsi yötä.
Aurinko oli kevätpäivän tasauksessa jonkin tähtimerkin edessä aina 2160 vuotta kerrallaan Melkisedekin prekessiojärjestyksen mukaan; siinä pohjantähti liikkui näennäisesti asteen 72 vuodessa minkä johdosta luvusta 72 tuli merkityksellinen ja heprealaisessa mm. kalentereita päivittävässä pappiskollegiossa olikin 72 jäsentä ja jumalalla 72 nimeä.