Nyt on seurakuntia niillekin, jotka eivät usko. Ja nyt en puhu vaalivoittajista konservatiiveista. Tai liberaaleista. Kotimaa24:ssä oli näet juuri juttu uusateismista.
Teema on mielenkiintoinen ja siitä on kirjoitettu esim. viime vuoden Teologia.fi – artikkelissa ”Ateistinen henkisyys – uuden vuosituhannen uskonto?”
Artikkelin mukaan ilmiöön liittyy ”henkinen vallankumous” länsimaissa. Subjektiivisuus, aukroriteettien puute, yksilön ainutlaatuisuuden korostus. (Itse kukin voi kaiketi löytää näitä piirteitä itsestään).
Uusateismi on 2000-luvulla noussut ilmiö, joka kritisoi perinteistä uskoa ja yliluonnollista. Kuitenkin se on kiinnostunut panteismista, meditaatiosta ja eettisyydestä. Ristiriitaista vai ei?
Uusateismin piirissä on noussut joka mantereelle Sunday Assembly – seurakuntia, joiden motto on ”Live better, help often and wonder more” (Elä paremmin, auta usein ja ihmettele enemmän). Kuulostaa melkein liian hyvältä? Toisaalta miksi ei… Eivät kai ne ateistit sen kummempi suuntaus ole kuin muukaan tämän maailman uskonkirjo. Jonkinlainen uskomusjärjestelmähän se ateismikin kaiketi on?
Näissä SA-seurakunnissa lauletaan ja kuunnellaan puheita kuten kirkossa konsanaan, jopa Hakuna Matataa kuulemma. Puheet siellä ovat jonkinlaista elämänviisautta ja filosofiaa. Meininki näytti yllättäen aika helluntai-tyyppiseltä ainakin tässä Sunday Assembly-videossa:
Jonkinlainen seurakunnan Launch Party on ilmeisesti tulossa Helsinkiinkin 29.03.15.
Mukaan menoon? 😉
”Uusateismi on 2000-luvulla noussut ilmiö, joka kritisoi perinteistä uskoa ja yliluonnollista.”
Ateismia on esiintynyt ns. iät ja ajat ja se on nimenomaan kritisoinut uskoa ylipäänsä ja myös väitteitä yliluonnollisesta maailmasta.
”Kuitenkin se on kiinnostunut panteismista, meditaatiosta ja eettisyydestä. Ristiriitaista vai ei?”
Ateismi ja uusateismi (käytännöllisesti katsoen sama asia) ei ole kiinnostunut mistään, vaan jotkut ihmiset, siis VAIN jotkut, jotka luokittelevat itsensä ateisteiksi, ovat mainitsemistasi asioista kiinnostuneita.
”Jonkinlainen uskomusjärjestelmähän se ateismikin kaiketi on?”
Pahasti pieleen!
Ateismi on vain ja ainoastaan kanta siihen, onko jumal(i)a vai ei. Ei muuta.
Jos tuo luokitellaan uskomusjärjestelmäksi, on käsitteelle annettava uusi merkitys.
Hakuna Matata! Kiitos korjauksista. 😉 Yritinkin lähinnä esittää kysymyksiä ja ehdotelmia asioista… En ole itse erityisen perehtynyt ateismiin.
Sekä psykologisesti että sosiologisesti ateismi on uskonto. Se valtaa ihmisen käyttäytymisessä juuri saman henkisen ja toiminnallisen tilan kuin muutkin uskonnot.
Kun en vielä ole saanut tietoa uusimmasta tulossa olevasta kerran kymmenessä vuodessa julkaistavasta maailmanlaajuisesta uskontotilastojen julkaisusta, niin otan tähän edellisen tilaston vertailun sitä edelliseen.
Siitä ilmenee että islam on maailmassa eniten eteenpäin mennyt uskonto.
Maailman eniten asemiaan menettänyt uskonto on ateismi.
Se on menettänyt kannattajia noin 150 miljoonasta noin 135 miljoonaan eli prosenteissa noin 2,5 % sta noin 1,9 % iin.
Henrikin asettama määritelmä ateismille ei tee oikeutta eräiden muidenkaan uskontojen luonteelle. Esim. hindulaisuudessa voi eri suuntauksissa olla miljoonia jumalia, jossain toisessa vain muutama, jossain vain yksi tai jossain suuntauksessa ei ainuttakaan. Kuitenkin kaikissa näissä suuntauksissa on niin paljon yhteistä että niitä jokaista on pidettävä hindulaisena uskontona, vaikka varsinaista uskonto-käsitettä ei siellä käytetäkään vaan toisin tavoin ymmärretään ja ilmaistaan sama elämän perusteiden opetus. Yhdessäkään näistä suuntauksista ei kuitenkaan ole kysymys ateismista länsimaisen ateismin ilmiönä, koska nämä ajatukselliset järjestelmät ovat täysin toisensa poissulkevia maailmankatsomuksia.
Teismi = Usko jumalan tai jumalien olemassaoloon.
Ateismi = Uskon puuttuminen jumalan tai jumalien olemassaoloon.
Teismi tai Ateismi eivät ole uskontoja. Nämä termit ainoastaan määrittelevät henkilön position mitä tulee jumalan tai jumalien olemassaoloon. Nämä käsitteet eivät pidä sisällään yhtään mitään muuta.
Uusateismi on käsitteenä täysin turha. On vain teismi ja sen negaatio ateismi. Yleensä näissä asioissa menee puurot ja vellit sekaisin ja puhuttaessa ateismista, puhutaankin sekulaarista humanismista.
Joona
Katsantokantasi on erittäin kapea, vain yhden länsimaisen ateismin luutunut käsitys.
Todellisuudessa ateismissa on lukemattomia lahkoja, jotka eri kulttuureissa muotoutuvat erilaisiksi ajatusrakennelmissa.
Yksistään länsimaisessa ateismissa voidaan analysoida ainakin tusinan verran suurempia virtauksia ja lukematon määrä pienempiä puroja.
Maailmanlaajuisesti voidaan luonnehtia yleisperiaate, että
kulttuurissa A ateismi muodostuu aaterakennelmaksi – A
kulttuurissa B ateismi muodostuu aaterakennelmaksi – B
kulttuurissa C ateismi muodostuu aaterakennelmaksi – C
ja niin edelleen.
Joissakin yhteyksissä virallisena valtionuskontona esiintynyt ateismi on muuntunut niin paljon että uskontotutkimuksessa on aihetta ottaa käyttöön uuden uskonnon nimike. Näin on käynyt esimerkiksi Pohjois-Koreassa. Siellä päämiehen henkilöpalvonta on tullut maan viralliseksi uskonnoksi.
Uskontojen maailmanlaajuista tilannetta voi tutkia esimerkiksi osoitteesta:
http://www.ekumenia.fi/ekumenian_tietopankki/tilastoja/uskonnot_maailmalla_2012/
Tästä näkee vähän yleiskehitystä uskontojen välillä.
Ateismi on teismin negaatio. Kyseessä ei ole uskonto, eikä edes aate vaan teismi/ateismi on positio kysymykseen uskooko jumalan tai jumalien olemassaoloon.
Jos haluat määritellä nämä käsitteet uudelleen niin se on sinun asiasi. Älä tosin oleta että muut ymmärtävät mistä puhut kun käytät itsemäärittelemiäsi termejä.
Milla kysyy: Menisitkö seurakuntaan, jossa lauletaan Hakuna Matataa?
Vastaan, että lähtökohtaisesti en menisi. Miksi menisin? Tunnen koko maailman kaikkeuden Luojan; Jumalan, johon voin luottaa ja joka on elävä Jumala.
Koska en ole tutkija tms. en koe tarvetta tutustua vieraisiin jumaliin.
En menisi.
Ja tietenkin ateismi on erilainen reaktio monoteistiseen kuin polyteistiseen uskontoon.
”Eivät kai ne ateistit sen kummempi suuntaus ole kuin muukaan tämän maailman uskonkirjo. Jonkinlainen uskomusjärjestelmähän se ateismikin kaiketi on?” Olin rehellisesti sanoen hieman hämmästynyt tästä blogauksesta. Ateismia, etenkin uusateismia, on tavattu kutsua uskonnoksi lähinnä sanan pejoratiivisessa merkityksessä. Toki tässäkin hämmästyttää se, että miten vähin tiedoin aiheeseen kommentoidaan. Mutta tässäkin oma tietämättömyys tunnustetaan. Suomessa kun on piispatasoisia toimijoita jotka innolla kritisoivat uusateismia ottamatta ilmiöstä selvää.
Muutoinkin lähiaikojen uutisointi on vihjannut että asenteet ovat muuttuneet. Kun ”ei niin kauan aikaa sitten” Suomessa vieraili itse Alister McGrath, hän korosti että uusateismi olisi ohimenevä muoti-ilmiö. Että ohi menee ja romahtaa koko liike. Nyt tunnustetaan että kasvu on pysyvää.
Ihmettelen tosin monien ateistejen halua kiistää termin uusateismi sisältö. Osittain tämä johtuu siitä että nimitys on jotain jota yleensä sanotaan ”ulkopuolelta”. Hyvin harva identifioituu ”uusateistiksi”. Kuitenkin jos ajatellaan että ateismi on vain Jumaluskon puutetta niin sitten on todellakin tarpeen tehdä tarkennuksia. Uusateismi on siis isompi lista kriteeriattribuutteja. Ja tarkennus on tarpeen juuri ateismin määritelmän laajuuden/epätäsmällisyyen/epämääräisyyden takia. Siksi ateistinäkökulmasta kirjoitettu ”Mitä uusateismi tarkoittaa?” on otsikoitu kuten on.
Molempien on syytä tiedostaa että uusateismi on
(a) sidottu ”Four Horsemaniin”, Richard Dawkins, Daniel Dennett, Sam Harris ja Christopher Hitchens aloittivat kirjoittelun asiasta joka oli ”netissäpyörijöille tuttua kauraa”. (Mitään uutta se ei ollut.) Ideaa yhdistetään toki moniin muihinkin kuten Stephen Lawiin, Ayyan Hirsi-Aliin ja vastaaviin. Näissä ei ole havaittavissa mitään tässä blogissa korostettua jossa suhde monoteismiin ja muihin uskontoihin olisivat oleellisesti erilaisia. Uusateisteja moititaan myös toisesta asiasta ; fatwaenvystä, mutta tosiasiassa islamkritiikkiä pursuaa jos on yhtään tutustunut. (Tosin harva uskova esimerkiksi osaa sanoa että mitä Dennett sanoo uskontokritiikissään. Suu pyöreänä ovat ateismin superymmärtäjät.)
(b) Sosiologisesti uusateistit eivät ole dogmaattisia. Eli kirjat ovat enemmänkin suuntaa antavia. Tämä on hieman hankala selittää, mutta uusateisteja on sosiologisesti ymmärrettävä tilastollisena löyhänä ilmiönä. Mielipiteet ovat vapaita mutta eivät satunnaisia.
Merkittävimpiä asioita on juuri individualismi, sitoutuminen yleishumanistisiin arvoihin. (Variaatiota tässä on hirmu paljon Sam Harris kiistää humen giljotiinin mielekkydyen ja hänen ”moraalinen maisemansa” rakentaa aksiomaattisen objektiivisen moraalin joka ei ole sen epäkoherentimpi tai oletuksenvaraisempi kuin mikään muukaan objektiivienn moraali. Richard Dawkins pitää humen giljotiinia relevanttina.) Ja yllättäen ”kissojen paimentaminen”. Eli Dawkins jne. eivät usko että uskonto tuhoutuu ja korvautuu. Kysymys on enemmän siitä että ateistejen tulee saada lukumääräänsä suhteutetusti vaikutusvaltaa ja kuuluvuutta ja arvostusta. Ateistithan on perinteisesti hyväksytty kaapissa tai ”haluaisin olla uskovainen nyyhnyykyynel” -asenteella. Kolmas asia on se, että uusateistit yleensä irtautuvat Sartren ja Camus’n tyylisestä eksistentiaalisesta angstista ja korostavat bussimainoksessakin olevaa ”nautitaan elämästä”. Suomalainen Jaakko Wallenius ei sattumalta ollut uusateisti ja epikurolainen. Näillä on yllättävän voimakkaita filosofisia yhteyksiä. Lisäksi uusateistit näkevät että ollakseen relevantti Jumalan olisi oltava luonnontieteellinen konsepti. Heitä moititaan siitä että he ylipainottuvat kreationismiin. Ymmärrys ei näytä yltäneen siihen asti että muut Jumalakonseptit ”eivät ole edes vääriä”.
Jotain muutakin oli. Mutta ugh. Olen puhunut.
Individualismi ei kyllä ole mitenkään uusateismin tyypillinen piirre, ainakaan liikkeen sisällä. Ajatusta individualismista tarjotaan kyllä uusateistisen lähetystyön kohteena oleville kristityille. Kerran uusateistien seurakuntaan päädyttyäsi yhteisön paine hyväksyä oman porukan ajatukset on yhtä kova kuin uskonnollisessa yhteisössä. Kuten Helsingin ateistiyhdistysten jakautuminen osoittaa, oppiriidat johtavat myös samalla tavalla lahkoutumiseen.
Tämä ja muu kirvoitti minua kirjoittamaan pidemmän vastineen. En yksinkertaisesti usko että olet ymmärtänyt juuri lainkaan noiden riitojen suhdetta uusateismiin.
Kannattaisiko miettiä miksi uusateistejen sisäistä suhtautumista kuvaa esimerkiksi sellainen kuin ”elevatorgate”. Joka on pirun paljon isompi ja sosiologisesti relevantimpi kuin parin ”tietystä asenteistaan muutenkin tunnetun” menijän toimiminen jossain uusateismin kannalta sosiologisesti irrelevantissa instituutiossa ja järjestössä. (Kas kun et maininnut ”vapaa-ajattelijoita”. Eli sitä järjestöä josta irtautuminen on uusateistejen yllättävänkin yleinen tunnusmerkki.)
Karkeasti ottaen sanon vain että lahkoissa erimielisyyiksiä ja sisäisiä juopia ei ole. Sillä laumahenkiset hymistelevät. ”Enhän minä voi aatetoveria moittia”. Jehovan Todistajilla on rauha keskuudessaan koska laumahenkisyys tarkoittaa sitä että erimieliset poistuvat seurakunnasta. Uusateistejen elevatorgate taas on jotain josta kaikki ateistit ovat tietoisia. Ja puolia otetaan. Ja kun riitelyä katsoo on selvää että puolia ei ole yksi. Tämä kriittinen ilmapiiri on se joka takaa että riitelyä on. Ja siksi se ei voi olla echo chamber.
Kenties kannattaisi miettiä siltä kannalta että uusateistit eivät ole käännytyspuolue vaan oikeuksia hakevien tukiryhmä. Samalla voit miettiä mikä on vainon ja ääneen erimielisyyden välillä. Kyllä se siitä.
Mitä muuta uusateistit ovat kuin lähetystyötä tekevä, sanotaan vaikka ”vakaumusryhmä”. Suomessa ateisteilla on kaikki mahdolliset oikeudet. Ehkä lukuunottamatta oikeutta elää yhteiskunnassa, jossa ei ole mitään muita uskovaisia kuin ateistit. Voisin kuvitella, että ainakin pahimmat hihhuliateistit, ja todennäköisesti maltillisemmatkin ateismiin uskovat, tuntisivat silloin olonsa vähän yksinäiseksi.
Bloggauksesi oli kyllä hyvä. Valitettavasti aika ei riitä sen pahojen virheisen korjaamiseen.
Jokaisella Jumala luomana on syvin elämän jano Jumal-kaipuu. Jos Jeesus ei kelpaa sydämen ja elämän Herraksi, niin ihminen hakee korvikkeita. Mutta ei mikään eikä kukaan voi kenellekään koskaan korvata Jeesusta, Jumalan Poikaa, joka sovitti jokaisen ihmisen synnit ristinkuolemallaan Golgatalla. Siksi ihmisen syyllisyys kalvaa häntä siihen asti, kunnes hän saa syntinsä anteeksi Jeesukselta. Jeesus sanoo: ”Varas ei tule muuta kuin varastamaan, tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut, että heillä olisi elämä ja olisi yltäkyllyys. ” (Joh.10:10).
En lukisi enää näitä kommentteja eri kirjoituksissa ollenkaan, jos en tarkoituksella välillä toivoisi ”keskustelua” aiheesta ja olisi luonteeltani utelias. Sen verran loukkaavia ja omituisiakin kommentit usein ovat.
Kysymys ateistien seurakuntaan menosta oli lähinnä retorinen niin kuin sen mielestäni helposti ymmärtää, jos ei tahallaan halua väärinkään ymmärtää. Itse menisin sinne korkeintaan haastattelua tekemään…
Näin uskontotieteen kandidaattina (vaihdoin pääainetta kesken joten en ole maisteri uskontotieteissä kuitenkaan) sanoisin, että kysymys onko ateismi uskonto vai suhtautuminen uskontoon (niin ettei usko jumalaan/ jumaliin) – tässä on varmaan lähinnä kysymys terminologiasta. Usein ateismi on määritelty ainakin tilastoissa ikään kuin uskontona (olisko helpottaan sitä tilastointia). Ei sitä maailmanuskontojen kirjasta usein kumminkaan löydy. Ehkä olisi asiallisempaa tosiaan sanoa, että ateistilla on uskomusjärjestelmä johonkin kuin että ateismi on uskomusjärjestelmä, mutta riippuu ja roikkuu siitä, miten nuo asiat ja sanat määrittelee. Pahoittelen, jos loukkaan jonkun uskontotieteen professorin tmv. tiedollista kapasiteettia ja tietovarastoa näillä hatarilla mielikuvillani ateismista.
Tarkoitukseni ei ollut oikeastaan kirjoittaakaan gradua ateismista vaan BLOGIkirjoitus, joka herättäisi kannanottoja. Joka tapauksessa, voihan sitä valaista asioita paremmasta näkökulmasta sen sijaan, että toteaa vain, että ”Olipa sulla huono blogikirjoitus täynnä virheitä”. En itse asiassa esittäänyt juuri mitään väitteitä… muutaman kysymyksen kyllä.
Tai ehkä seuraavalla kerralla deletoin vaan kommentteja reippaasti, jos ei taso parane… 😉
ps. Kiitos Matias Roto erityisen hienoista kommenteista! 🙂
”ja tietovarastoa näillä hatarilla mielikuvillani ateismista”
Eli et ole viitsinyt tutustua mitä käsitteet teismi ja sen negaatio ateismi tarkoittavat? Miksi edes kirjoitat asiasta?
Tehdäänkö Milla niin että tutustut asiaan ja sitten vastaat näihin kysymyksiin:
a) Henkilö kertoo sinulle olevansa teisti. Mitä varmaa voit sanoa tämän henkilön uskomuksista, maailmankatsomuksesta?
b) Henkilö kertoo sinulle olevansa ateisti. Mitä varmaa voit sanoa tämän henkilön uskomuksista, maailmankatsomuksesta?
En osaa sanoo mitään muuta varmaa kun että mun koira nuolee mun polvee just nyt…. tai ehkä koko ulkomaailmasta ei voi sanoa mitään varmaa?
Kihlattuni sanoo sen sijaan: ”Eiköhän meitä teistejä ja ateisteja ole aika moneen lähtöön!”
🙂