Olen tuntenut epämääräistä kuvotusta ja voinut pahoin. Sitä ei näillä kymmenillä enää pitäisi olla. Olisiko se sittenkin myötähäpeää?
Kaunis nainen ja arvostettu taiteilija hymyilee viikkolehden kannessa ja otsikko kuvan alla julistaa, että menopaussi ei taiteilijaa pysäytä. Sisäsivuilla on hyvin kuvitettu juttu, jossa todetaan, että ura jatkuu ja kaikki on hyvin.
Ihminen, joka on tuonut taiteellaan monta juhlahetkeä ja huikeaa elämystä, on ehkä sivunnut haastattelussa naisen elämää, vaihdevuosivaivoja eikä sensaatiohakuinen lehdistö malta pitää tahmeita tassujaan irti aiheesta. On aika tavallista, etteivät paljon julkisuudessa olevat tähdet kaikkea heistä kirjoitettua ehdi tai halua tarkistaa. Positiiviset jutut kumoavat kumminkin omituiset juorut ja muut. Nainen on kirjoittanut naisesta, juttu on perusteellinen ja jopa analyyttinenkin, mutta kuka on sisällön runsaudesta valinnut iskulauseen lehden kanteen?
Naisena tiedän, miltä kuukautiset, raskaus, synnytys, imetys ja vaihdevuodet tuntuvat. Intiimimpää aihetta ja kokemusta ei ole eikä yhdenkään naisen yksikään kokemus ole samanlainen. Ehkä juuri siksi näistä elämänkeikauksista ja naiseuden realiteeteista käydään katkeamatonta debattia kahvihuoneissa, pukuhuoneissa, vastaanotoilla.
Mutta ovatko nämä asiat julkisia ja julkisuudessa puitavia?
On paljon sellaisia vaivoja, joihin vertaistuki tepsii yhtä hyvin kuin lääkärin neuvotkin. Tarvitseeko julkisuuden henkilö koko maan ikääntyvän naisväen vertaistuen ongelmista selvitäkseen? Pienemmälläkin lähipiirillä on sieluntuskaa ja pahaa oloa purettu ja ongelmien kanssa pärjätty. Joskus pitää kerätä rohkeutta ennen kuin lähtee lääkäriin tai apteekkiin, joskus on hyvä käydä luottoystävän kanssa läpi sitä, mitä lääkärin vastaanotolla haluaa puhua. Kun tilanne on päällä, on osattava kysyä oikeat asiat oikeassa järjestyksessä, sillä tohtoreilla on aina kumminkin kiire.
Seksuaalisuus on ikiaikaista naisen elämää. Saara nauroi, kun Herra vihjaisi raskaudesta, Neitsyt Marialla oli vanhempia naisia tukenaan, Pyhä Birgitta synnytti, mutta kuningatar Kristiina ei miestä vierelleen halunnut tai saanut. Oliko Julia kuollessaan raskaana?
Naisen elämän arvostus on yhä edelleenkin sidoksissa seksuaalisuuteen. Naisen kanssa voidaan ’luontevasti’ keskustella siitä, jatkuuko ura vaihdevuosien jälkeenkin. ’Vanha nainen’ on ihminen, joka oikeasti on vasta elämänsä puolessavälissä ja usein elämänsä luovimmassa ja työteliäimmässä vaiheessa, onkin yleisen mielipiteen mukaan jo vanha ja loppuun kulunut, kun hedelmällisyys on hiipunut. Taide, joka elää ja voi hyvin, onkin sivuasia, vaikka juuri se olisi kiinnostavaa.
Samanikäinen mies elää parhaita ja viriileimpiä vuosiaan.
Olisi ennenkuulumattoman törkeää kysyä varttuneemmalta herralta, haittaavatko erektio-ongelmat päätöksentekokykyä tärkeissä neuvotteluissa ja onko urasuunnitelmiin tullut muutoksia nyt, kun hiukset ovat harvenneet?
Minä en tykkää tästä. Minä en tykkää siitäkään, että tämä on ikuisuusaihe, josta on jankutettu koko tietoisen naisenelämäni ajan. Olisi maailma vähän fiksummaksi voinut kehittyä.
Hiukan kiinnostaa myös se, olisitko sinä, kunnioitettu lukijani, lukenut kirjoitelmani, jos olisin otsikoinut sen toisin. Esimerkiksi testosteroniongelmiin viitaten.
Miten rukous auttaisi sotien uhreja. Tappamasta kieltäytyminen (vaikka oman hengen menetyksen hinnalla) on ainoa tie rauhaan.
”Sen suurempaa rakkautta ei ole kenelläkään, kuin että hän antaa henkensä ystäväinsä edestä.” Jeesus Kristus
Rukous auttaa moneen asiaan ja se on yksi hienoimpia lahjoja joita Jumala on meille antanut. Voimme esim rukoilla, että Jumala antaisi katkeruuden väistyä.
Tänä päivänäkin saamme olla kiitollisia Taivaan Isälle vapaasta isänmaasta johon ei vainolainen päässyt vaikka yritti. Kiitollisuus myös niille tuhansille jotka uhrasi henkensä maamme vapauden puolesta.
Rukous auttaa tasan yhteen asiaan. Se antaa sinulle tunteen, että olet muka tehnyt jotain. Kaikki muu on vain toiveajattelua ja vahvistusharhaa. Vain tekemällä jotain jonkin asian eteen voi se asia toteutua. Kuten eräs kasku sanoo: ”Yhdet tekevät kädet ovat arvokkaammat kuin tuhat ristittyä.”
Heikkilä: ”Rukous auttaa moneen asiaan ja se on yksi hienoimpia lahjoja joita Jumala on meille antanut. Voimme esim rukoilla, että Jumala antaisi katkeruuden väistyä.”
Minä en uskonnottomana ymmärrä miksi pitää aina olla rukoilemassa ja ruinaamassa jotain Jumalalta? Eikös se Jumala – jos on – ole niin fiksu kaikkitietäväisyydessään ja viisaudessaan, että ymmärtää sotien ja tappamisen olevan väärin ja estää niiden tapahtumisen ilman mitään ihmisten rukoiluakin???
Miksi uskovaisten pitää aina olla ruinaamassa jotain siltä Jumalalta?
Arto kirjoittaa asiaa.
Jeesus oli sanansa mittainen.. Antoi henkensä, mutta ei nostanut asetta vihollistaan vastaan.Vihollinen on myös lähimmäinen.
Arto Vesrerbackan kommentti, käsitys, on hyvin realistinen ja totuudenmukainen. Rukoilu ketjun aloituksen lähtökohdasta ajatellen on todella itsepetosta, joka antaa perusteettoman hyvän mielen rukoilijalle. Rukoilun merkitys on ainoastaan itsensä psyykkaamisessa parempiin tekoihin ja suorituksiin. Joku kirkon opin mukaisesti rukouksen voimaan uskova voisi konkreettisesti kertoa mitä sunnuntaina ollut kirkkojen rauhanrukouspäivä on saanut aikaan.
Kirjoitanpa vitsin.
Kaksi ulkoavaruuden asukasta katseli maapalloa. Toinen ihmetteli: Miksi nuo ihmiset tappelevat aina? Ensimmäinen vastasi: He tappelevat siitä, mikä uskonto on rauhaarakastavin.
Liisa Laurila :”Minä en tykkää tästä. ”
Enpä ole vielä tavannut naista, joka menopaussista tykkäisi. Henk.koht. pyysin nelikymppisenä lääkäriä positamaan kohtuni, että en tuota vaihetta joutuisi kohtaamaan. Kun terveiltä naisilta ei kuulema kohtua poisteta, sain ”mummotaudin” varalle hormonilääkityksen, jonka kyllä lopetin, kun sain kuulla, että se vain siirtäisi oireita myöhemmäksi. Kärsin ”mummotaudin” hikoilut ja kuumat aallot, ja vaikka ne tuntuivat kiusallisilta, eivät ne ylivoimaisia olleet. Myös miehillä on menopaussi, ja sitä kuvaa hyvin se, että ”pienet pojat luulevat, että penis on virtsaamista varten, ja vanhat miehet tietävät, että näin on.” Voin vakuuttaa, että elämä ei menopaussiin lopu.
https://www.youtube.com/watch?v=BL3IDi7RPCk
Niinpä. Kaikenlaista on koettu. Mutta olen ihan tavallinen taapertaja ja saan pitää erilaiset vaiheet ja vaihteet omana tietonani, niitä juttuja ei viikkolehtien kansista löydy. Onneksi.
Liisa Laurila :”…olen ihan tavallinen taapertaja ja saan pitää erilaiset vaiheet ja vaihteet omana tietonani, niitä juttuja ei viikkolehtien kansista löydy. Onneksi.”
Sama täällä. Isäni kehoitti jo 60-luvulla lopettamaan ”mathilda wreden lekkimisen” ja ystäväni pudottamaan hartioiltani maapallon huolet, mutta kun minä onneton en heitä uskonut, olen saanut nähdä ja kokea asioita, joiden vuoksi on ihmetelty miten on mahdollista, että olen vieläkin elossa, mutta näin se vaan on https://www.youtube.com/watch?v=lzhzDS4FO1Y
TH :” …olen saanut nähdä ja kokea asioita, joiden vuoksi on ihmetelty miten on mahdollista, että olen vieläkin elossa”
Lisäys tuohon: ajattelin tänä aamuna Mikael Liliusta, joka joutui julkisten syytösten kohteeksi poliitikkojen tekemien virhepäätösten vuoksi. Hänen perheensä sai tappouhkauksia, eikä yhdelläkään vallankäyttäjällä ollut selkärankaa nousta puolustamaan häntä ja kantamaan vastuuta omien päätöstensä seurauksista.
Ajatuksen herätti aamun Etelä-Suomen Sanomien Näppikset-palstan keskellä oleva vahvennettu ja väritetyllä fontilla painettu teksti VAPAAMUURARIT POLITIIKASSA UHKA DEMOKRATIALLE. Vaikka vapaamuurari-puolisoni ei ole mukana politiikassa, tunnen vapaamuurarin puolisona sympatiaa aiheettomasti syyllistetyksi tullutta Liliusta ja hänen perhettään kohtaan. Eipä silti, itärajan takana vapaamuurareita syytetään yhdessä juutalaisten kanssa Stalinin vainoista ja vapaamuurari oli myös syyttömänä syyllistetty presidentti Risto Ryti. Vahvennettu näppisteksti ei tuo mieleen mitään muuta, kuin presidentti Kekkosen sanat 6.3.53 :” ”Suomen kansa ja Suomen hallitus tekevät kunniaa generalissimus Stalinin paarien ääressä.”