Suomi on erityismessujen luvattu maa. Vai pitäisikö puhua erikoismessuista, teemamessuista tai peräti etuliitemessuista. Kaikki tietävät afrikkalaisen gospelmessun, hevimessuun, tangomessun, kansamusiikkimessun ja niin päin pois.
Mutta Siionissamme on varmasti järjestetty etuliitemessuja, jotka ovat jääneet kertakäyttötavaraksi tai muuten hiipuneet muistoista pois. Mutta ehkä juuri sinä muistat, tai olit jopa toteuttamassa sellaista.
Rohkenen kysellä tällaisia, sillä olen tekemässä aiheesta juttu Kotimaa Suola -aikakauskirjaan.
Voit vastata kommentteihin tai laittaa muistitietoa s-postiin:
Onko sinulla mahdollisesti kuvamateriaalia menneiltä vuosikymmeniltä harvinaisista etuliitemessuista? Ajan patinoimia mustavalkokuvia? Vintagehenkisiä värikuvia?
Etukäteen kiittäen.
P.S. Mitä mieltä olet ylipäätään teemamessuista?
Salme:”Tarkoitinkin, että ollakseen hyväntekeväisyyslaitos ei tarvita Jumalan sanan julistusta, mutta ollakseen kirkko, tarvitaan evankeliumin julistusta.”
Aluksi ymmärsin sanomasi juuri tuollalailla, mutta useammin luettuna se valitettavasti muuttui. Sinänsä kirkon määritelmähän voi muuttua. Meille se tarkoittaa kirkon nykyistä muotoa, mutta tulevaisuudessa se voisi olla yleisnimitys hyväntekeväisyysorganisaatiolle, jolla huomattavat resurssit takanaan.
Menipä nyt hankalaksi oikeiden kommenttien löytyminen, kun op poistettiin.
Arto Vesterbacka
”Vaikka itse olen sitä mieltä, että kirkko (lue myös uskonnot) saisi tuhoutua omaan mahdottomuuteensa,…..”
Sitähän yritettiin entisessä Neuvostoliitossa, mutta kuinkas kävikään?
Kosti, Neuvostoliitossa valtio pyrki aktiivisesti tuhoamaan kirkkoa ja uskontoa ulkopuolelta. (Ainakin osan aikaa olemassa olostaan.) Se, mitä toivon, on kirkon sisäpuolelta tapahtuva passiivinen tuhoutuminen, kun ihmiset jättävät uskonsa ja lopulta kirkon. Onko tämä mahdollisesti toteutuva skenaario? Ei välttämättä, mutta jos tutkimuksia on uskominen, Suomessakin vain harva oikeasti uskoo kirkon oppeihin. Loput ovat ns. tapa- tai nimikristittyjä. Tiedon lisääntyessä uskomukset yliluonnollisiin vähenevät.
Arto: ”Tiedon lisääntyessä uskomukset yliluonnollisiin vähenevät.”
Niinpä. Tieto lisääntyy, kehitys kehittyy ja sivistys sivistyy.
Arto Vesterbacka. Raamatuhan toteaa lopunajasta että löytyneekö uskoa, eli Arto on ehkä tietämättän profeetallinen ja julistaa Raamatun sanaa
Eero, kiitos. Jos raamattu on oikeassa, ehkä jään historiaan suurena profeettana 😛 Lopunajat ne vaan tuntuu kestävän, kun jokaista ajanjaksoa on pidetty lopunaikoina kohta 2000 vuotta.
Arto Vesterbacka :”ihminen tekee hyvää vain, jos tämä pelkää rangaistusta tai odottaa palkkiota, todellista tai kuviteltua.”
Tai pelkästään siksi, että ”Rakastaa Herraa, Jumalaansa, koko sydämestään, koko sielustaan ja mielestään” kuten itselleni tapahtui, kun lapsena toivuin todella rankasta koulukiusaamisesta ja sain oppia tuntemaan oman Jumalani ”itseohjautuvasti” 10-vuotiaana saamastani Raamatusta. Ei mikään hyväntekeväisyysjärjestö olisi sitä ikipäivänä tehnyt, enkä minkään hyväntekeväisyysjärjestön avulla olisi oppinut tuon ”alakoulun” jälkeen rakastamaan myös itseäni. Isäni puhui hääpuheessammekin Rakkauden(agape) tärkeydestä ja siitä, että rakastaisimme lähimmäisiämme kuten itseämme.
Tuula, eikö kristinusko opeta, että Jumala rankaisee niitä, jotka tekevät tämän tahdon vastaisia töitä (sen lisäksi, että suurin rikos on uskomattomuus tähän)? Jos tähän dogmaan uskoo, ei uskovaisena voi tehdä hyvää pyynteettömästi. (joskin kauheudetkin toista ihmistä kohtaan voivat olla Jumalan tahdon mukaisia) Jos dogmaan uskoo, odottaa uskovainen saavansa palkinnon, joskaan ei tämän eläessä.
Itse toivuin rankasta koko peruskouluajan kestäneestä koulukiusaamisesta ilman vetoamista Jumalaan.
Arto Vesterbacka :” Itse toivuin rankasta koko peruskouluajan kestäneestä koulukiusaamisesta ilman vetoamista Jumalaan.”
Ja vetäydyit sitten Stephen Kingin Hohdon ja langolieerien yms. pariin. Ehkä on parasta, että vetäydyt sinne takaisin, että et tee itsestäsi taannoisen elokuvan naurettavaa tiedemiestä, joka oli kutsuttu katsomaan maailman suurinta dinosauruksen jälkeä ja kun jälki oli suurempi kuin hän pystyi ymmärtämään, hän huusi, että ”Missä se on? Minä en näe sitä.”
Tuula, Tuula, Tuula. Vaikka sinä ehkä olisit näin ilman Jumalaasi tehnyt, minä en. Vaikka koulukiusaus oli rankka kokemus, oli minulla muutamia hyviä ystäviä, jotka eivät jättäneet minua. Lisäksi minulla oli hyviä harrastuksia, joista nautin. Pystyin hyvin eristämään kiusauksesta koituneen mielipahan, eikä se aiheuttanut minulle masennusta tai itsetuhoisia ajatuksia.
Arto Vesterbacka :”Pystyin hyvin eristämään kiusauksesta koituneen mielipahan, eikä se aiheuttanut minulle masennusta tai itsetuhoisia ajatuksia.”
Minulle opettajan toimesta alkuunpantu ”oikeakätiseksi eheyttäminen” kaikenmaailman ryssittelyn ym. ohella aiheutti selittämättömän kuumeen, jonka lääkäri diagnosoi koulukammoksi. Ei ollut niin hirveän kiva kuulla, että vasenkätisenä vain sotkee kaikki asiat, kun luokka ympärillä seisoi opettajan pyynnöstä tuijottamassa sotkua, jonka olin saanut aikaiseksi ennenkuin opettaja heitti vihon tai käsityön lattialle. Muistan ikäni kuinka ensimmäisen kerran piirsin oikealla kädellä nimeni kuivuneen lätäkön pohjaan.
Oli tosi lohdullista lukea Jumalan pojasta, joka syyttömänä ristiinnaulittiin. Sisareni ovat kertoneet ihmetelleensä sitä, kun joka päivä koulun jälkeen otin käteeni Raamatun ja aloin lukea sitä.
Tuula, se, mitä sinulle on kertomasi mukaan tapahtunut, on mielestäni sairasta. Erityisesti opettajan taholta toteutettuna. En voi kuvitellakaan, miltä tällainen voisi pienestä lapsesta tuntua. Itselläni oli sentään ”onnea”, että kiusaajani olivat vertaisiani ja kiusaaminen lähinnä fyysistä. Ymmärrän sinänsä myös vetäytymisesi raamatun sisälle. Moni lapsi vetäytyy mielikuvitusmaailmaan kohdatessaan suuria vaikeuksia oikeassa elämässä. Sinulle tämä sattui olemaan Raamattu, monelle muulle se on ollut jokin toinen kirja, kuten Taru Sormusten Herrasta tai Harry Potter -kirjat.
Ehkä olisi kaikkein viisainta unohtaa kokonaan sellainen ajatus, että ”joku porukka valtaa kirkon joltain toiselta porukalta”. Jos kirkko on oikea kirkko, niin sen pää on Jeesus ja Häneltä tuskin voi kukaan vallata mitään omiin nimiinsä.
No voi, kommentit lentelevät taas mihin sattuu…
Kashtiajako hyviksiin ja pahiksiin ei ole hyvä asia. Mutta täällä kauhistelee kahtiajakoa porukka, joka itse tekee samaa jakoa.
”Todelliseen maailmaan muutettuna tämä tarkoittaisi sitä, että ihminen tekee hyvää vain, jos tämä pelkää rangaistusta tai odottaa palkkiota, todellista tai kuviteltua.” (Vesterbacka) Tällainen kuuliaisuus nousee lain pohjalta, koska lain ”keinovalikoimaa” on tavallaan keppi ja porkkana. Mutta kristitty elää evankeliumista. Järnberg sanoikin ihan hyvin: ”Uuden testamentin apostolinen opetus painottaa, että lähimmäisenrakkauden perusta ja lähde on jumalallisessa agape-rakkaudessa, jolla Jumala meitä syntisiä rakasti, kuolemaan asti.” Apostoli Johannes kirjoittaa: ” Siinä on rakkaus — ei siinä, että me olemme rakastaneet Jumalaa, vaan siinä, että hän on rakastanut meitä ja lähettänyt Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi. Rakkaat ystävät! Kun Jumala on meitä näin rakastanut, tulee meidänkin rakastaa toisiamme.” (1. Joh. 4:10–11)
Hannu, jos saisit tänään tietää, että Jumalaa ei ole, ja lain mukaan tappamisesta tai varastamisesta ei rangaistaisi, tekisitkö näin? Tuskin, ellet satu sitten olemaan yksi niistä hyvin harvoista, joilta puuttuu kyky empatiaan. Tietenkin voidaan ajatella, että jonkinasteinen keppi-porkkana-malli tulee ajatuksesta ”jos en tee toiselle pahaa, ei tämä tee minulle pahaa”.
Arto V: ”Hannu, jos saisit tänään tietää, että Jumalaa ei ole, ja lain mukaan tappamisesta tai varastamisesta ei rangaistaisi, tekisitkö näin? Tuskin, ellet satu sitten olemaan yksi niistä hyvin harvoista, joilta puuttuu kyky empatiaan. Tietenkin voidaan ajatella, että jonkinasteinen keppi-porkkana-malli tulee ajatuksesta “jos en tee toiselle pahaa, ei tämä tee minulle pahaa”.”
Tähän on pakko huomauttaa, että uskovalla ja uskonnottomalla on usein hyvin suuresti eroava käsitys siitä mitä ”hyvä” on. Hannu puhui hyvän tekemisestä ja lähimmäisenrakkaudesta, sinä puhuit siitä miten jätetään tekemättä pahaa (tappamista tai varastamista).
Kristillisessä merkityksessä hyvä ei ole vain pahuuden puutetta, vaan hyvyydessä painotetaan aktiivisuutta. Ja enemmänkin, uhrautuvaisuutta. Ja vieläkin enemmän, itsensä alttiiksi antamista niiden vuoksi, jotka eivät sitä ansaitse.
Ja toisaalta jo ylimielinen ajatus tai toisen halveksiminen on pahaa.
On hyvin helppoa olla tappamatta ja varastamatta, mutta vihollisten ja pahojen ihmisten, toivottomien tapauksien, yhteiskunnalle vahingollisten ihmisten rakastaminen ja auttaminen ja jopa itsensä vaarantaminen heidän vuokseen on paljon enemmän.
Kristitty ei lisäksi voi ottaa mitään kunniaa itselleen, vaikka päätyisi tekemään kuinka äärimmäisiä tekoja hyvänsä. Kaikki meidän tekomme on tehnyt Jumala.
Mutta jos Jumalaa ei ole, kaikki hyvän tekeminen pohjautuu yhteiseen hyvään. Ja silloin kannattaa uhrautua ja ottaa riskejä vain niiden ihmisten vuoksi, joiden vuoksi niin ”kannattaa” tehdä.
Tieteen kuvalehdessä oli joskus artikkeli otsikolla ”Lähimmäistä kannattaa rakastaa”. Laitoin palautetta, koska mielestäni se ei ole totta. Ja lähimmäisenrakkaus on kristillinen termi ja sen esittäminen ”kannattavana”, yhteisölle tai itselle, tekee sen alkuperäismerkityksessään tyhjäksi.
Eli tuo kysymys: ”Jos saisit tänään tietää että Jumalaa ei ole, tappaisitko ja varastaisitko?” pitäisi ennemmin laittaa muotoon: ”Jos saisit tänään tietää, että Jumalaa ei ole, tekisitkö hyviä tekoja pahojen ja ”huonojen” ihmisten vuoksi?”
Harva ihminen näitä tekee niin että on valmis muuttamaan koko elämänsä. Harva kristittykään lähtee jenginuoria auttamaan tai väkivaltaista viidakkoheimoa.
http://cdon.fi/elokuvat/end_of_the_spear_-_keih%C3%A4%C3%A4n_k%C3%A4rki-4201692?gclid=CjwKEAiA2JqkBRDshIOY_9eMghkSJABvNd1QF8eazRKJyJ78aeTbvUy2KdogWQHDI11gUJHZBCLHcRoCxVvw_wcB
Mutta oikeastaan, vain Jumalan rakkaus näitä ihmisiä kohtaan on tällaiselle motiivi. Ja vain siltä pohjalta tällaisessa toiminnassa ja oman henkensä vaarantamisessa on jotain ”järkeä”. En minä ainakaan muuta keksi.
Sari Weckroth:”Tähän on pakko huomauttaa, että uskovalla ja uskonnottomalla on usein hyvin suuresti eroava käsitys siitä mitä “hyvä” on. Hannu puhui hyvän tekemisestä ja lähimmäisenrakkaudesta, sinä puhuit siitä miten jätetään tekemättä pahaa (tappamista tai varastamista).”
Useimpien kristittyjen puhujien mukaan ”hyvä” on se, mitä Jumala pitää hyvänä, joka voi olla yksilön tai yhteisön kannalta myös haitallista. Lisäksi lähes jokaisella kristityllä tuntuu olevan oma versio Jumalasta. Andrea Yates:n ”Jumala” piti hyvänä sitä, että Andrea tappaa lapsensa. Uskonnottoman (mutta väitän, että todellisuudessa myös uskonnollisen) ”hyvä” on useimmiten asia, joka vähentää tai estää kärsimystä tai haittaa sekä yksilön, että yhteisön osalta. Joskus tämä voi tietenkin tarkoittaa myös yhteisön kannalta haitallisen yksilön hyvinvoinnin heikentämistä yhteisön hyväksi.
”Kristitty ei lisäksi voi ottaa mitään kunniaa itselleen, vaikka päätyisi tekemään kuinka äärimmäisiä tekoja hyvänsä. Kaikki meidän tekomme on tehnyt Jumala.”
Tässä tulee taas ilmi kristinuskon ihmistä alentava puoli. Kunnia sille, jolle kunnia kuuluu. Jos olet tehnyt jonkin hyvän asian, olet oikeutettu ottamaan myös kunnian tästä. Viimeisen lauseesi perusteella voisit perustella myös pahat tekosi tällä, ja pyrkiä välttämään vastuu.
”Mutta jos Jumalaa ei ole, kaikki hyvän tekeminen pohjautuu yhteiseen hyvään. Ja silloin kannattaa uhrautua ja ottaa riskejä vain niiden ihmisten vuoksi, joiden vuoksi niin “kannattaa” tehdä.”
Olen kanssasi samaa mieltä.
Sari Weckroth:”Harva ihminen näitä tekee niin että on valmis muuttamaan koko elämänsä. Harva kristittykään lähtee jenginuoria auttamaan tai väkivaltaista viidakkoheimoa.”
Olen samaa mieltä. Vaatii todella erityistä mielenlaatua tällaisen tekemiseen. Itseasiassa väittäisin, että uskonnollisen ihmisen on helpompi lähteä tällaiseen mukaan, kuin uskonnottoman, jos tämä uskoo tekevänsä ”Jumalan työtä”. Onko tämä sittten uskonnon etu vai haitta? En tiedä. Yksilön kannalta tämä voi olla haitallista. Linkkaamasi elokuvan synopsiksen perusteella myös laajemmin. Motivaatio voi olla myös ”väärä”, joskaan motivaatiolla jonkin tekemiseen ei välttämättä ole väliä.
Arto Vesterbacka
”Kosti, Neuvostoliitossa valtio pyrki aktiivisesti tuohoamaan kirkkoa ja uskontoa ulkopuolelta…..”
Tosiasia on, että evl-kirkossa jumalanpalveluksiin osallistuminen on jo pidemmän aikaa ollut laskusuunnassa. Toisaalta evl-kirkon eri herätysliikeiden kesäjuhlille osallistuvien väkimäärä on pysynyt kohtalaisen suurena. Lukuja en osaa tässä mainita. Noille juhlille osallistuu todennäköisesti paljon myös heitä, joita ”kutsut tapa – tai nimikristityksi.” Minä en tälläistä jaottelua tee. Hyvä, jos ihmiset käyvät kirkossa myös tavan vuoksi. Sillä sana ei tyhjänä palaja. En myöskään kykene enkä halua mitata ihmisten uskon määrää. Sen tietää yksin Jumala. Minulla ei
ole siihen tarvetta.
Evl-kirkko on kieltämättä käymistilassa ja mikäli sukupuolineutraaliavioliittolaki saatetaan voimaan evl-kirkko tulee jakaantumaan kahtia. Pelkään, että näin on jo tapahtunut. Tämä on kuitenkin ollut vuosikymmenien systemaattisen työn tulosta. Jospa onkin niin, että se mitä marxilaisuus yritti ulkoapäin ja kaatui omaan mahdottomuutensa, niin sitä yritetään nyt sisältäpäin postmodernissa humanistisessa hengessä. Ehkäpä olet oikeassa siinä, että kirkkoa todella uhkaa näin ollen passiivinen tuhoutuminen. Moni on ainakin jättänyt evl-kirkon.
Toteat, että ”tiedon lisääntyessä uskomukset yliluonnollisiin häviävät”. Taidatkos lukea tähdet, vaikka ne näyttävätkin olevan luonnollisia? Mitä on pimeä aine? Salomo mm. sanoi aikoinaan: ”Herra on sanonut tahtovansa asua pimeässä.” Ja Jumala sanoi: Tulkoon valkeus, ja valkeus tuli”…. ja asui meidän keskellämme, mutta pimeys ei sitä käsittänyt.
Kosti:”Toteat, että “tiedon lisääntyessä uskomukset yliluonnollisiin häviävät”. Taidatkos lukea tähdet, vaikka ne näyttävätkin olevan luonnollisia? Mitä on pimeä aine?”
Mitä tarkoitat ensimmäisellä kysymyksellä? Valitettavasti en ymmärrä kysymystä.
Pimeä aine puolestaan on väliaikaisnimi tälle toistaiseksi mysteeriselle (ja oletettavasti) aineelle, jonka olemassa olo ollaan pystytty vain välillisesti havainnoimaan sen painovoimavaikutuksen vuoksi. Jos/kun sen ominaisuudet saadaan selville, nimikin vaihtuu. Sama tilanne pimeän energian kanssa.
”Martti, mihin ’uhkakuviin’ tai ’saavutettaviin etuihin’ sekulaarinen hyväntekeväisyysjärjestö voisivat vedota, jotta saisivat avustajia ja lahjoittajia riveihinsä?” Uhkakuvana voisi olla vaikka: ”Jollei heitä auteta heidän kotimaissaan, he tulevat tänne viemään meidän työpaikkamme.” Palkintona voisi olla: ”Kohentaessamme heidän elintasoaan luomme tuotteillemme uusia markkinoita.”
Martti, uhkakuva melko äärioikeistolainen 🙂
Sielläpäin uhkakuvilla pelataan. Näyttää valitettavan usein toimivankin.
Martti, oikeisto tahtoo yleensä olla jopa fundamentilistisen uskonnollinen.
Mitä on tämä otsikon peräänkuuluttama avarakatseisuus?
Sitäkö, että suvaitsevaisuuden nimissä hyväksytään kaikenlaista vääristynyttä samaan aikaan, kun näitä ilmiöitä arvioivia lyödään suvaitsemattomasti vasten kasvoja.
Sitäkö, että ollaan näkevinään kauas, mutta todellisuudessa oma likinäköisyyden pilviverho peittää todellisen valon. Avarakatseisuus on pahimmillaan lyhytnäköisyyttä – ajassa ja paikassa.
Sitäkö, että kunnioitetaan kieroutunutta ihmisajatusta enemmän kuin Jumalan ilmoitusta, jota siteen kääntäen pidetään pelkkinä ihmisajatuksina?
Eikös tämä ole sitten tällä taputeltu…
Perinteisen avioliiton kannattaminen on tasa-arvon ja ihmisoikeuksien vastustamista ja samalla lokiigalla kahden ihmisen välisen avioliiton kannattaminen on rasismia ja vihapuhetta muslimeja, mormoneja yms. kohtaan, suomalaisen kulttuuriperinteen kannattaminen maahanmuuton vastustamista, jne.
Perinteisen avioliiton kannattaminen ei ole uudenlaisen avioliiton vastustamista eikä päinvastoin. Ei kannan ottaminen tällaisissa asioissa ole ’Ilves vai Tappara’ -peliä.
”Perinteisen avioliiton kannattaminen ei ole uudenlaisen avioliiton vastustamista ”
ei minukaan mielestäni, mutta kuitenkin perinteisen avioliiton kannattajat on leimattu kylmäsydämisiksi, vanhoillisiksi ja kalkkeutuneiksi änkyröiksi. Miksi?