Raamattua on ”peukaloitu” aikojen kuluessa. Mihin haluamme uskoa?
Keskustelussa Raamatusta ja raamatullisuudesta meidän olisi hyvä ottaa huomioon myös raamatuntutkijoiden löydökset, jotka lienevät aika harvojen kristittyjen tiedossa. Tänään Ylen uutisissa julkaistiin oheinen mielenkiintoinen uutinen joka inhimillistää Raamatun tekstejä.
Myös edesmenneen ja tutkijana arvostetun Heikki Räisäsen löydökset (Suomen Akatemian huippuyksikön tutkimustiimin monen vuoden työ) olisi hyvä olla useamman ajattelevan ja aikuista uskoa tavoittelevan tiedossa.
Ylessa julkaistiin tänään su 18.11 myös uutinen n. 2000 v. vanhojen Jeesuksesta kertovien lyijykirjojen löydöstä ja niiden todennäköisestä alkuperäisyydestä.
Ohessa Ylen tämän päivän raamattusisältöinen uutinen:
Tutkija: Raamattua sensuroitiin aikojen alussa – naista häivytettiin taka-alalle
Raamattu 17.12.2016 klo 11:59 päivitetty 17.12.2016 klo 12:42 Tuomo Björksten, @TuomoB
Vanhaan testamenttiin tehtiin pitkän ajan kuluessa valtavasti muutoksia ideologisista tai poliittisista syistä. Ristiriitaisia kohtia leikattiin pois.
Näin lukee nykyisessä Raamatussa:
”Hanna rukoili näet hiljaa itsekseen(siirryt toiseen palveluun), huulet vain liikkuivat mutta ääntä ei kuulunut.”
Näin siinä luki alun perin:
”Hanna rukoili näet hiljaa itsekseen, huulet vain liikkuivat mutta ääntä ei kuulunut. Mutta Herra kuuli häntä.”
Raamattua sensuroitiin ja muokattiin ahkerasti muun muassa poliittisista syistä pitkän ajan kuluessa aina ensimmäisille vuosisadoille asti Jeesuksen kuoleman jälkeen.
Suomen akatemian huippuyksikössä Helsingin yliopistossa tutkitaan Vanhaa testamenttia ja siihen tehtyjä muutoksia.
Lähteenä tutkimukselle ovat erityisesti niin sanotut Kuolleenmeren kääröt, jotka löydettiin alun perin 1940–1950-luvuilla sekä Septuaginta, Vanhan testamentin varhainen kreikkalainen käännös. Niiden avulla tutkivat ovat voineet vertailla eri varhaisia versioita.
Kiinnostavaa on, että Hannan tarinasta poistetuissa kohdissa naisen roolia on peukaloitu vähäisemmäksi kuin se on ollut alun perin.
– On koettu vaikeana, että nainen on pyhimmällä paikalla rukoilemassa, ja Herra täyttää hänen toiveensa, sanoo asiaa tutkinut emeritaprofessori Anneli Aejmelaeus.
Raamatusta luettiin pitkään versiota, jossa ylipäätään se, että Hanna astuu Herran eteen, oli poistettu. Tällä hetkellä käytössä olevaan, vuonna 1992 tehtyyn suomenkieliseen käännökseen(siirryt toiseen palveluun) se on kuitenkin lisätty takaisin. ”Mutta Herra kuuli häntä” -lausetta siellä ei ole vieläkään.
”Jeremian kirjasta yksi kollega totesi, että sitä kirjaa on työstänyt sadan vuoden aikana sata kättä.”
EMERITAPROFESSORI ANNELI AEJMELAEUS
Näin lukee nykyisessä Raamatussa:
”Eräänä iltana, kun Daavid oli noussut vuoteeltaan käyskentelemään kuninkaanpalatsin katolla, hän näki sieltä naisen, joka oli peseytymässä(siirryt toiseen palveluun). Nainen oli hyvin kaunis. Daavid lähetti sananviejiä noutamaan naista, ja tämä saapui hänen luokseen. Nainen oli juuri puhdistautunut, ja Daavid makasi hänen kanssaan. Sitten nainen palasi kotiinsa.”
Aejmelaeuksen mukaan tässä kohdassa on alkuperäistekstissä ollut kieliopin maskuliininen ja feminiininen muoto päinvastainen. Siitä on jäänyt elämään tulkinta, että nainen tuli Daavidin luo, kun alun perin teksti on ilmaissut, että Daavid meni naisen luo.
Muutos siirtää vastuuta seksuaalisesta kanssakäymisestä Daavidilta naiselle.
Daavid ja Goljat -kertomus(siirryt toiseen palveluun) on puolestaan kokonaisuudessaan esimerkki muokkausten tuloksesta. Alkuperäisessä tekstissä Daavid on nuori soturi, joka voittaa kokeneemman soturin. Nykyisessä versiossa Daavidista on tehty paimenpoika, jolloin tarina on vielä ihmeellisempi.
– Kertomus ei ole enää uskottava, sanoo Aejmelaeus.
– Nuoresta sankarista tulee heti sotapäällikkö ja hänelle tarjotaan kuninkaan tyttären kättä. Tämä jatko sopii vanhempaan, lyhyempään kertomukseen, mutta ei paimenpoikakertomukseen.
Politiikkaa ja kielen modernisointia
– Jeremian kirjasta(siirryt toiseen palveluun) yksi kollega totesi, että sitä kirjaa on työstänyt sadan vuoden aikana sata kättä. Voi olla, että Jeremian kohdalla edes se sata ei riitä, sanoo Aejmelaeus.
Osa Vanhaan testamenttiin tehdyistä muutoksista on esimerkiksi kiillottanut kulloinkin tarinassa seikkailevan kuninkaan julkisuuskuvaa. Myös uskonnollisesti ristiriitaisia kohtia on leikattu pois.
Tutkijan mukaan on joka tapauksessa tärkeää, että ainakin Raamatun kieltä hiotaan.
– Jos sanamuoto pidetään vuosisadasta toiseen samana, asia muuttuu. Jos halutaan pitää asia muuttumattomana, pitää muuttaa sanoja. Kun kieli kehittyy, ihmiset eivät enää ymmärrä joitakin asioita tai ymmärtävät väärin, hän sanoo.
Ajatus siitä, että Raamattua pitäisi lukea kirjaimellisesti, on syntynyt tutkijan mukaan vasta 1600-luvulla. Teksteille tekee hänestä enemmän oikeutta, jos katsotaan niiden asiaa ja suuria linjoja enemmän kuin kirjainta.
– Jotta me löytäisimme tämän päivän kysymyksiin vastauksia, meidän pitää tulkita tekstiä.
Enpä yllättynyt kun jopa maallikkona olen jo vuosikymenet sitten havainnut erilaisia manipulaatioita.
Näiden ja muiden vähäisten muutosten tähden moni mitätöi koko Raamatun.
Monesta suusta olen saanut kuulla miten Raamattua on peukaloitu. Joten sillä ja sen opetuksilla ei heidän mielestään ole mitään arvoa.
Ei ne manipulaatiot Pekka aina aivan vähäpätöisiä ole. Kun esim. nuori nainen (alma) ei esim. ole sama sana kuin neitsyt (betulah)
Ja ei ole vähäpätöinen asia istuuko Jumala kerubia vai kerubissa.
Pekka: ”Näiden ja muiden vähäisten muutosten tähden moni mitätöi koko Raamatun.”
Mistä sinä tiedät kuinka paljon alkuperäisiä kirjoituksia on peukaloitu ja minkälaisesta tekstivalikoimmasta Raamattuun tulevat tekstit on valittu?
Ihmisethän Raamatun ovat kirjoittaneet ja siihen aikanaan tekstit valinneet. Maailma on täynnä eri sorttisia uskonnollisia kirjoituksia kaikkien maailmassa esiintyvien uskontojen osalta. Mikä tai mitkä niistä pitävät sisällään sen lopullisen ja ainoan oikean jumalallisen totuuden, vai pitääkö mikään? Se on kysymys, jonka oikea vastaus on täysin jokaisen ihmisyksilön oman, henkilökohtaisen uskon varassa. On täysin mahdollista, että tutkijoiden nyt paljastamat peukaloinnit ovat vain jäävuoren huippu.
Tähän voisi Uuden Testamentin puolelta Jeesuksen sanomasta todeta, että sen rakentajat ( koko Raamatun ) määräsivät ehdottomasti kaikki muut kirjoitukset Jeesuksesta hävitettävksi, tuhottavaksi tulevilta sukupolvilta. Kuinka paljon he sitten muuttivatkaan tekstejä niin sitä tuskin tietää kukaan. Ansioituneiden tutkijoiden tulosten mukaan ainakin Markukseen on lisätty ylösnousemus ja Johannes on täyttä utopiaa.
Todettakoon, että Jeesuksen elinaikana ei mikään taho edes tarkka juutalainen yhteiskunta eikä apostolitkaan kirjoittaneet edes ensimmäistäkään sanaa Jeesuksesta. Kaikki tieto perustuu perimätietoon.
Jos maallikkona haluaa saada jonkunlaisen kuvan Jeesuksen persoonallisuudesta niin silloin on hyvä tietää jotain 20 kirjoitetusta evankeliumista. Niissä ainakin, myös ,Tuomaan, Marian, ja Filippuksen teksteissä on ymmärrettävää käsitystä Jeesuksen persoonallisuudesta.
Kyllä nämä tämmöiset tutkimukset ja myös Lutherin pohdinnat, kuuluvatko Raamattuun Ilmestyskirja ja Jaakobin kirje, pistävät hiukan miettimään sitä selitystä, kun on saanut kuulla, että Raamattu on kasattu Pyhän Hengen vaikutuksesta, se on totta joka sanaltaan ja että siihen ei saa mitään lisätä eikä pois ottaa.
Huippututkimusyksikön eksegetiikan ja Raamatun heprean yliopistonlehtori Juha Pakkala
t u l k i t s e e mm:
”Ensimmäisestä kuninkaiden kirjasta (1. Kun 8:12–13 ) taas on poistettu viittaus Jahveen auringonjumalana. Tämä on voitu päätellä niin kreikankielisistä käsikirjoituksista ja varhaisista latinalaisista lainauksista kuin arkeologisista löydöistä.
Tutkimusten mukaan suhtautuminen Jahveen on muuttunut toisellakin tapaa. Alkuaikoina hänellä oli puoliso, Asera, mutta myöhemmin vaimosta ei näy Raamatussa merkkiäkään, vaikka muut tekstilöydöt osoittavat, että Jahvella todella oli puoliso.”
Niin, Raamatussa on kyllä maninta aserasta ja siihen liitetystä karsikosta.
”Mihin haluamme uskoa?”
Credo in Deum, Patrem omnipotentem, Creatorem caeli et terrae. Et in Iesum Christum, Filium eius unicum, Dominum nostrum; qui conceptus est de Spiritu sancto, natus ex Maria virgine; passus sub Pontio Pilato, crucifixus, mortuus, et sepultus; descendit ad inferna; tertia die resurrexit a mortuis; ascendit ad caelos; sedet ad dexteram Dei Patris omnipotentis, inde venturus est iudicare vivos et mortuos. Credo in Spiritum Sanctum; sanctam ecclesiam; sanctorum communionem; remissionem peccatorum; carnis resurrectionem et vitam aeternam. Amen!
Uutisista saa helposti sellaisen käsityksen, että olisi ollut jokin alkuperäinen teksti, jota on sitten alettu sorkkimaan. Raamatun kirjojen syntyhistoria ei ole ihan niin yksinkertaista. Tekstit ovat alun perinkin muokkautuneet erilaisista versioista ja lähdeteksteistä. Tämä koskee varsinkin Vanhaa testamenttia. Sen tekstit ovat syntyneet ja koottu koulukuntien toimesta tiimityönä. Sama on koskenut myöhempiä vaiheita aina suomentamiseen saakka. Nykyajan käännöksissä pyritään valitsemaan vaihtoehdoista parhaimpia ja tekstihistoriallisesti luotettavimpia. Sekin tehdään akateemisena ryhmätyönä. Viimeisimmän Vanhan testamentin suomennoksen tekijöistä osa on siirtynyt sinne, missä kirjoja ei enää tarvita, eikä ole täällä vastaamassa tekemistään valinnoista.
Kakkuri: ”Sen tekstit ovat syntyneet ja koottu koulukuntien toimesta tiimityönä. ”
Näinpä ja sitten on vielä näitä tiimitöitäkin sorkittu ja varsinkin käännösväännelty opillisen johdonmukaisuuden ohjaillessa kääntäjän kättä.
Joskus silmäilen ja nyt on ihan pakko ottaa kantaa. Omituinen tilanne on se, että itselleni on aina ollut selvää, että Herra kuuli Hannaa. Ei se ainakaan Vanhan Kirkko Raamatun tekstien tulkinta mahdollisuuksista ole hävinnyt. Hanna kertoo sen itse. Toinen asia, joka hahmottuu 24 jakeesta oli se, että Hannah ja Elkama uhrasivat yhdessä. Elkama jäi varjoon, koska Hannan puoleen Jumala katsoi. Olen kai säästynyt muilta tulkinnoilta, kun lapsena minulle kerrottiin ja luettiin Raamattua sekä korostettiin sen auktoriteettia ihmismielipiteiden sijaan. Ei näitä asioita ole onnistuttu tekstistä hävittämään. Onneton olisi Jumala, joka ei pysyisi sanassaan, niin että siihen ei vois luottaa. Oma tutkiminen kannattaa.
Maksan tästä vietistä 8.90 €. Mutta oli pakko kommentoida.
Hulluahan sellaiseen olisi uskoa, jota ei voisi todeksi osoittaa. Veljeni sanoi hienosti. (vaikkei minään uskovana itseään pidä.) ”jotkut sanovat että Raamattu on ihmisten kirjoittama. No kenenkäs kirjoittamaa se tiede sitten on”? Ai kun olisi hauska teidän kanssa tästä keskustella. Ainoanako jään Raamatun arvovaltaa puolustamaan. No miksipäs ei.
Tutkijalle nuo muutokset ovat tietysti hyvinkin merkittäviä. Hehän eivät kait, tutki sitä sitä varten että, heidän uskonsa siitä vahvistuisi. Martin mukaan Raamattua tulee tutkia, etsimällä siitä Kristusta. Mitään hyötyä muunlaisesta tutkimuksesta Martti veljen mukaan ei ole.
Jeesus antoi selkeän ohjeen siitä, miten voi saada selville onko hänen opetuksensa Jumalasta. Vai puhuuko Hän omiaan. G.S. Levis sanoi saman jokseenkin näin:” yritä tehdä hyvää, niin paljon kuin voit, niin näet kuinka paha olet”.
Pekka: ”Raamattu on ihmisten kirjoittama. No kenenkäs kirjoittamaa se tiede sitten on”?”
Totta, tiede on myös ihmisen kirjoittamaa, mutta tieteen totuudella ja Raamatun ”totuudella” on vain se ero, että tieteellinen totuus – kuten se, että maa kiertää aurinkoa eikä ole maailmankaikkeuden keskipiste, jota aurinko ja muut taivaankappaleet kiertävät – on tosiasia.
Tosiasia (tosiseikka, fakta) on yleisesti, kaikkialla maailmassa hyväksyttyihin tieteellisiin paradigmoihin perustuva ja yksilöllisestä käsityksestä tai tulkinnasta riippumaton asia.
Kun taas Raamatun ”totuus” on kristittyjen ihmisten aikaansaama ja kirjoittama pelkkään henkilökohtaiseen USKOON perustuva asia, jolla ei ole mitään totuusarvoa maailman muita, lukemattomia uskontoja totuutenaan pitävien, tai uskonnottomien, tai ateistien keskuudessa.
Tieteellinen totuus on kaiken lisäksi nöyrä siinä mielessä, että se korjaa itseään jatkuvasti sitä mukaa kun tutkimus- ja mittausmenetelmät kehittyvät ja uutta tietoa saadaan tukemaan ja täsmentämään vanhoja teorioita ja olettamuksia.
Raamatun ”totuus” sen sijaan on jämähtänyt parin tuhannen vuoden takaisiin muuttumattomiin, sen ajan ihmisten totuuskäsitteisiin, joita ei koskaan ole tieteellisesti osoitettu tosiasioiksi.
Raamatun mukaan ihminen on syntinen ja maailma on langennut. Itse pidän mielenkiintoisena, että myös tieteen tekijät ja ateistit ovat tästä samaa mieltä, vaikka käyttävätkin eri sanoja. Eivätkä voi sitä mitenkään tieteellisesti ”todistaa”.
Jokainen jossain sisimmässään tietää, että maailmassa ja ihmisessä on jokin ”pielessä”. Yritämme luoda ”parempaa” maailmaa, tuomitsemme tekoja, jotka ovat luonnossa täysin luonnollisia. Kuten laumassa tapahtuva kiusaaminen, nokkimisjärjestys jne.
Kaipaamme johonkin tilaan, jonka jotenkin aavistamme. Jokainen tietää, että ei ole ”täydellinen”. Onko se totuus? Mitä tiede sanoo siitä?
”Ainoastaan sydämellä näkee hyvin”, sanoi Kettu Pikku Prinssille. Onko se totta? Voiko tiede todistaa sen olevan totta?
Jokainen ihminen, sanoo lähes joka päivä jotain minkä tietää ja uskoo olevan totta, vaikka tieteellisiä ”todisteita” ei ole eikä tule koskaan olemaankaan.
Elämän syvimmät ja tärkeimmät totuudet, siis nimenomaan Totuudet, ovat sellaisia, joista tiede ei voi sanoa yhtään mitään. Mutta silti kaikki, myös ateistit, uskonnottomat ja tiedemiehet tietävät niiden olevan totuuksia.
Kukaan, oikeasti ei kukaan, elä pelkkien tieteellisten totuuksien varassa. Ei Kimmo W:kään. 🙂 Juuri näistä totuuksista Raamattu puhuu, vaikka toisella tavalla kuin tieteellinen teksti.
Tarkoitus oli siis sanoa, että turha asettaa tieteellistä totuutta ja Raamatun totuutta vastatusten. Tai sanotaan elämän syvempiä totuuksia, jos halutaan toistaiseksi välttää Raamattuun vetoamista. 🙂
Tieteellinen totuus ei ole ainoa totuus, eikä se ole koskaan koko totuus. Ei mistään asiasta. Silti sillä on paikkansa, tietenkin.
Sari Weckroth
Tieteellinen totuus on aivan eri planeetalta kuin Raamattuun otettujen tavallisten ihmisten kirjoittamat tekstit, henkilökohtaiset näkemykset elämästä. Näiden asettaminen samalle viivalle on yhtä ” realistista ” kuin usko ihmisten valitsemaan Jumalaan, joka antaa pelastuksen valitsijoilleen ja kannattajilleen.
Sari: ” ihminen on syntinen ja maailma on langennut. Itse pidän mielenkiintoisena, että myös tieteen tekijät ja ateistit ovat tästä samaa mieltä”
Mitä tarkkaan ottaen tarkoittavat ”syntinen” ja ”langennut”, eivät juurikaan kuulu minun tuntemaani käsitteistöön? Jos ne tarkoittavat jotain sen suuntaista kuin Jumalan tahdon vastaista toimintaa ja sen (Jumalan tahdon) rikkomista, niin niillä ei ole mitään tekemistä tieteen (kenties uskontotieteitä lukuunottamatta) tai ateismin kanssa.
Sari: ”Tieteellinen totuus ei ole ainoa totuus, eikä se ole koskaan koko totuus. ”
Tieteellinen totuus on ainoa oikea tosiasioiden lähde. Raamatun ja kaikkien muiden eri uskontojen ”pyhien” kirjoitusten totuus on uskoa tai luuloa, joka perustuu ihmisten henkilökohtaisiin käsityksiin totuudesta.
Tieteellinen totuus on maailmanlaajuisesti hyväksyttyä, uskonnoista täysin riippumatonta ja tutkimalla oikeaksi osoitettua totuutta. Sitävastoin uskonnollinen ”totuus” on täysin uskontoihin ja niiden ”pyhiin” kirjoituksiin sidottua uskoa siitä, että ne edustavat totuutta.
Globaalisti kaikista maailman asioista on olemassa vain yksi tieteellinen totuus, joita kaikkia ei tosin vielä ole selvitetty, eikä totuudeksi osoitettu.
Uskonnollisia ”totuuksia” on ihan yhtä monta, kuin on uskontoja ja erilaisia uskonnollisia kuppikuntia. Eikä uskonnollisista ”totuuksista” yhtäkään ole oikeaksi osoitettu.
Pekka, kirkko ja kristinusko sisältävät paljon paljon muutakin opillista kuin mitä Jeesuksen opetuksista voidaan suodattaa.
Ah Seppo Heinola. Huvittava pieni lipsahdus ”Pekka, kirkko ja kristinusko sisältävät paljon muutakin opillista….”
No se siitä. Olen myös lukenut tuon Aejmelaeuksen jutun. Eipä kyseinen tutkimus itse Raamatun sanomaa miksikään muuta eli ei mielestäni mitään uutta dramaattista tuo esiin. Mielenkiintoistahan on toki tuo naisten roolien tulkinta ja käsittely aikojen saatossa.