Uimahallin saunassa on tullut kuultua miesten kertomuksia. Olen käynyt uimahallissa muutaman kerran viikkotahtiin toistakymmentä vuotta. Vaikka aikataulu on yleensä rajallinen, on saunassa ollut monia kiireettömiä juttuhetkiä.
Usein puhe on päivän tapahtumista, mutta välillä joku kertoo elämästään. Entinen keikkamuusikko lainasi tänään Olavi Virtaa, joka viimeisessä haastattelussaan nuorelle Peter von Baghille sanoi vielä yrittävänsä loiskuttaa. Sitä seurasi elämäntarina veljesten tanssiorkesterista Pohjois-Suomessa, sen hajoamisesta, kun pojat menivät armeijaan, metsätöistä, työn perässä etelään, ravintolamuusikon elämästä, jossa leipä on hajallaan kirkonkylissä ja tanssilavoilla. Elämän raskaitakin asioita nousee esiin. Saunassa mieli kevenee ja puhdistuu.
Joku oivalsi, että tässä ollaan nyt kekrisaunassa. Puhujalle ja monille kuulijoista se on tuttu lapsuuden maaseudulta. Satovuosi on takana. Viljat puitu ja syysteurastukset tehty. Lumi sataa menneen vuoden päälle ja uusi alkaa lumien sulettua keväällä.
_ _ _
Ystäväperhe Saksasta oli vieraanamme tällä viikolla. Heillä on ollut haaveena kokea ”Rauchsauna”. Niinpä savusauna lämmitettiin Padasjoella kolmella pesällisellä leppähalkoja. Katonrajassa savustui kolme esikeitettyä sian suolalapaa. Niitä syötiin saunan jälkeen suppilovahverokastikkeen kanssa. Suppikset oli sienestetty päivällä.
Varsinainen saunominen tapahtui naisten ja miesten vuoroina kahden kynttilän valossa. Luonnonkivistä latomani rauniokiuas antoi muhkeat löylyt. Sen suulla, haahlaraudassa roikkuvassa padassa lämpeni pesuvesi.
Nämä ystävämme ovat saunomisen tuttuja, koska heillä on Saksan kodissaan oma sauna. Nyt he pääsivät lähemmäs saunan alkuperäistä ajatusta. Kuvasin saunaa siirtymisenä tilasta toiseen. Puu palaa lämmöksi, joka siirtyy kiviin. Kivi luovuttaa lämmön veteen, joka muuttuu höyryksi. Höyry lämmittää ihmisen, saa hien ja veren virtaamaan, lihakset pehmenemään ja ajatuksen selkiintymään. Suurten pyhien aattona ihminen valmistautuu juhlaan. Peseytyminen ja vaatteiden vaihto kuuluvat siihen, kuten myös se, että maalla ruumiit saatettiin pestä saunassa.
Pyhäinpäivä nostaa mieleen menneet sukupolvet. Sama ajatus on sisältynyt myös vanhaa kekriin. Muistan kuulleeni, että vaarillani oli vielä tapana heittää aattosaunan lopuksi ovelta löylyt ja sulkea ovi perässään. Näin muistettiin heitä, jotka eivät olleet enää mukana saunomassa.
_ _ _
Oma savusauna siirrettiin mökillemme parikymmentä vuotta sitten Lahdesta, Joutjärven Järvenpään kylän Mäkelän talosta. Hirsikehikko ja ovi ovat ainakin suurimmaksi osaksi 1800-luvun puolesta välistä. Arno Forsiuksen tutkimuksen mukaan Mäkelän talossa oli radanrakentajien sairastupa 1860-luvun nälkävuosina. Riihimäen-Pietarin rataa tehtiin hätäaputöinä. Monet rakentajat olivat nälän ja sairauden heikentämiä. Paljon rakentajia kuoli. Heidät kannettiin läheiselle harjulle, radanrakentajien joukkohautoihin.
Mahdollisesti työmiehiä pääsi Mäkelän saunaan peseytymään liasta ja syöpäläisistä. Ratavallin lapioimisesta, kiskojen nostamisesta, pulttien lekaamisesta kovettuneet kädet ja kiinni taipuneet sormet pehmenivät löylyssä. Kuvittelen mielessäni, millaisia elämäntarinoita savusaunan seinät ovat kuulleet kerjuuretkille kuolleista lapsista tai kehruusaleissa työskentelevistä äideistä ansaitsemassa itselleen ja lapsilleen keittokulhollisen ja leivän.
_ _ _
Joonas Berghällin ja Mika Hotakaisen kansainvälisesti palkittu dokumentti Miesten vuoro (2009) kuvaa miehiä saunomassa ja kertomassa elämästään. Kuuntelin pari päivää sitten radiosta Tukholman yliopiston elokuvatieteen suomalaisen professorin kriittisiä ajatuksia tästä elokuvasta. Miesten vuoro pelaa asetelmalla, jossa katsojalle ei jää suunvuoroa. Tämäntapainen puhe suoraan kameralle on tunnelatautunutta, joka ei siedä vastaväitteitä ja katsojan on liikututtava mukana. Loppukohtauksessa miehet yhdessä laulavat Aleksis Kiven sanoin laulun, joka professorin mielestä on monumentti Laineen Tuntematon sotilas –elokuvalle.
Ehkei kritiikki ole aiheetonta. Se voi toisaalta olla osoitus myös vaikeudesta ottaa vastaan miesten tunnepuhetta. Kuulijoissa on kaikupohjaa vastaavanlaisille kokemuksille, siksi syntyy empatian tunne ja eläytyminen tilanteeseen. Tähän tapaan naispuolinen professori hahmotti elokuvan synnyttämää kokemusta.
Onko toisaalta huono asia, jos miehen puhe herättää tunteita? Eikö ole hyvä, että miehet joskus avautuvat ja puhuvat asioistaan? Sotien sukupolven miehet jakoivat keskenään sodan kokemuksiaan saunassa ja usein siihen tarvittiin rohkaisua. Tämä ei aina ilahduttanut naisia. Päinvastoin, miesten saunat on nähty miehisten valta-asemien rakentamisen paikkoina. – Itselläni ei ole asiasta omia kokemuksia. Naisten kulttuurissa tuntuu olevan mahdollisuuksia puhumiseen ja jakamiseen, mikä on hyvä asia. Tässä elokuvassa – ja Kivimaan uimahallin saunassa – on miesten vuoro.
Vastasin vähän aikaa sitten kysymykseen ateistin pyhästä. Jotain sellaista, ”syvähenkistä”, tämäkin kirjoitus löytää. Tykkäsin!
Ja Miesten vuoro oli erittäin hieno dokumentti.
Hieno kirjoitus!
Myös minusta Miesten vuoro -dokkari on tosi hyvä ja tärkeä/ajankohtainen. Itse tunnistan miljöön, koska käyn myös säännöllisesti uimahallissamme, ja saunassa nautin erityisesti ihanien naisten, about 85 vee kanssa juttelusta. Siellä ei niinkään avauduta/jaeta, mutta ollaan ilman ’rekvisiittaa’ kaikki. Ja on ihanaa kuunnella viisaita, kokeneita naisia. Ja olla osana sukupolvien ketjua…
Kiitos Jori. Luulen, että ateistin pyhä on samaa kuin yleisinhimillinen pyhä,joka liittyy sukupolvien ketjuun, syntymiseen ja kuolemiseen, ihmisen väsymiseen ja voimanlähteisiin, luontoyhteyteen – sekä kuuntelemiseen ja jakamiseen. Ei tämä ole kaukana myöskään Jumalan valtakunnasta.
Vielä edelliseen. Kerran juutalainen lainopettaja ja Jeesus olivat samalla aallonpituudella. Lainopettaja sanoi, että Jumalan ja lähimmäisen rakastaminen on enemmän kuin uhrit. Jeesus vastasi: ”Sinä et ole kaukana Jumalan valtakunnasta.” (Mrk 12,32)
Sonjalle: mukava kuulla, että sinulla on samantapaisia kokemuksia uimahallin saunasta. Siellä on siis samaan aikaan keskustelu käynnissä sekä miesten vuorolla että naisten vuorolla. Myös miesten puolella ikämiehet ova enemmistönä ja sukupolvien kohtaaminen onkin tässä yksi rikkaus. Teen uimahallireissun välillä 10 v tyttäreni kanssa, joka kertoo, että hänen juttunsa herättävät naisten saunassa mummojen ihastuksen.