Tyypillistä meille miehille taitaa olla se, että emme oikein koskaan pääse täyttämään myyttistä miehen mittaa. Sellaista ei taida olla olemassakaan, mutta kummallisesti vain sen saavuttamiseen moni mies kuluttaa paljon energiaa. Juuri silloin, kun hän uskoo sen saavuttaneensa, se karkaakin käsistä. Monesti koemme jollakin kummallisella tavalla alamittaisuutta nimenomaan miehinä.
Tosi vapauttava kokemus miehelle on oivaltaa riittävänsä ihan sellaisena, mitä juuri nyt on. Moni mies on saanut tuon oivalluksen Miesten Perusleirillä. Siellä toisten samanlaisten ja samoissa kysymyksissä kamppailevien miesten kanssa on mahdollista löytää miehuutta, joka ei perustu toteutumattomiin unelmiin.
Usein miehillä on yritys peittää tai kieltää oma haavoittuneisuutensa. Se syö miestä. Kieltäminen estää kohtaamasta todellista miehuutta ja tulemasta sen kanssa aidosti sinuiksi. Asioiden reilu kohtaaminen vapauttaa turhasta pyristelystä.
Mies tarvitsee siihen toisia miehiä, jotka ovat itse vapautuneet tuosta taakasta ja kykenevät rohkaisemaan miehiä nousemaan todelliseen miehuuteensa: miehuuteen, jossa kyetään kohtaamaan reilusti omat kipukohdat ja sisäiset haavat, sekä pitämään niistä huolta. Vapautuessaan turhasta kilpailusta, katkeruudesta ja itsesäälistä mies kykenee ottamaan vastuuta itsestään ja elämästään. Siitä voi alkaa matka kohti todellista miehuutta.
Sillä matkalla olen yhä minäkin. Kuvasin tuossa sisäistä matkaa, jota olen tehnyt ja yhä teen. Oma matkani alkoi näillä Miesten Perusleireillä. Siksipä innostus leirin järjestelytiimin jäsenenä ei ole hiipunut. Edesmennyt Kari Törmä aloitti nämä leirit omalla mökillään ja nyt niiden taustayhteisönä toimii Parempi avioliitto niminen yhdistys.
Viime keväänä teimme leirillä uudet penkit notskipaikalle ja niistä tuli paremmat kuin entiset.
Nyt olisi tarkoitus saada kasaan uudet lauteet saunaan. Monen miehen käsissä pysyvät työkalut ja siinä yhdessä puuhatessa usein syntyvät parhaat keskustelut. Toiset kokevat ryhmätyöskentelyt tai luennot antoisimmiksi tilanteiksi. Toisille lentopallo tai saunakeskustelut voivat olla tärkeitä tilanteita.
Joillekin leirin hengellinen puoli on sen parasta antia.
Ohjelmassa on myös luentoja, joista yhtä olen valmistelemassa poikani kanssa. Käsittelemme siinä eväitä, joita isiltä olemme saaneet. Oman pojan kanssa tuollainen luento on suuri haaste, sillä sitä ei voi toteuttaa ilman omaa prosessointia. Samalla tavoitteenamme on luoda miesten omia prosesseja tukeva ja rohkaiseva tilanne.
Se millaisen porukan Helatorstaiviikolla Sarajärven leirikeskuksessa Padasjoella näemme, on vielä avoinna. Haluamme saada mukaan uusia miehiä,varsinkin nuoria miehiä, jotka elävät ruuhkavuosiaan. Perheen jättäminen muutamaksi päiväksi voi silloin olla liikaa vaadittu, mutta toisaalta moni vaimo on havainnut leiriltä palanneessa miehessään positiivisen muutoksen ja hän innostaa miestään lähtemään seuraavana keväänä uudelleen.
Tiedon levittämiseen kehitimme nimikortin, jonka jakelu on kätevämpää, kuin ilmoitusten jakamien. Kortissa on leirin nimi ja nettiosoite, joten leiristä kiinnostunut voi itse tutkia ohjelmaa kotonaan.
Sama kortti on voimassa vielä tulevinakin keväinä. Siitä vaan kopioimaan ideaa omiin projekteihinne.
Olet Kimmo ihan oikeassa siinä, ettei minulla ole tutkintoja, joiden perusteella kirjoitan. Terssiä tuli liikaa, niin jätin kandin suorittamatta. Joten tyydyn nyt vain näihin vaatimattomiin omiin kokemuksiini. Joissa ei ole paljoa kehumista. Ainakaan sen puoleen mitä tulee kotona raivoamiseen. Eihän niistä kokemuksista kehtaisi kenellekään puhua. Jollei olisi päässyt raivoamisestaan eroon ja oppinut tunnistamaan vihantunteitaan ajoissa. Miestenleirit ovat olleet tässä suureksi avuksi.
Enkä ole siinä suhteessa ainoa.
Olen oikein kiitollinen sinulle Kimmo siitä että virittelet keskustelua ja saat aivosolujani hyrräämään. Nyt vähättelysi tuntuu oikein hauskalle, koska sitä ei voi ottaa vakavasti. Sen enempää kuin omiakaan pohdintojani. Ennen en vastaavaa olisi kestänyt hetkeäkään. Sillä silloin myös itse mitätöin itseäni.
Pekka: ”Nyt vähättelysi tuntuu oikein hauskalle”
Mikä ihmeen vähättely? En ole tietämäni mukaan vähätellyt ainakaan tässä ketjussa yhtään mitään. Jos se on mielestäsi vähättelyä, että minun mielestäni hommat – jos epäsopua tai katastrofin aineksia on ilmassa – on hoidettava ensi sijaisesti kuntoon perheenjäsenten kanssa keskustelemalla, eikä niin, karataan äijäporukassa metsään taivastelemaan ja surkuttelemaan toistensa karua seilaamista avioliiton karikkoisissa vesissä.
Pitää olla: eikä niin, että karataan…