Venäläisjoukot hyökkäsivät rajan yli. Osa maan väestöstä pakeni vihollista kotinsa jättäen.
Seurasi siviiliväestön tappamista, murhia, kidutuksia, käsittämätöntä raakuutta ja barbariaa. Miesten tappamista, vastarintaa osoittaneiden alueiden totaalista hävittämistä.
Naisia raiskattiin, lapsia tapettiin, ja ihmisiä – myös alaikäisiä lapsia – kaapattiin Venäjälle. Omaisuutta ryöstettiin, tuhottiin ja hävitettiin.
Ukraina vai Suomi?
Kyse ei ole nykyisestä Ukrainan sodasta, vaan Venäjän hyökkäyksestä Suomeen 1700-luvun alkuvuosina, isonvihan kauhuista Suomessa vuosina 1713-1721.
Kustaa H. J. Vilkuna on julkaissut karun, mutta erinomaisen tutkimuksen ”Viha. Perikato, katkeruus ja kertomus isostavihasta” vuonna 2005.
Jos et ole vielä lukenut teosta, lue se nyt.
Me nyt elävät suomalaiset, pitäisikö sanoa kantasuomalaiset, olemme isonvihan katastrofista selvinneiden jälkeläisiä.
Oma kuoliaaksi kidutettu esi-isäni
Saarijärven kirkkoherra Nils Krook kuoli venäläisten kidutuksesta saamiinsa vammoihin, näin kertoo lähinnä perimätieto.
Vilkunan mittava tutkimus kertoo isossavihassa kuolleiden ja kidutettujen minimimäärän, sieltä esimerkiksi esi-isäni Nils Krookin kuolemaa ei löydy – tutkija on ollut säilyneiden ja käyttämiensä lähteiden varassa.
Muu Krookin perhe Saarijärvellä kuitenkin jäi todistetusti henkiin ja muutti Karstulaan. Perheen monilukuisuuden vuoksi isonvihan aikana kuollut Saarijärven kirkkoherra Nils Krook on monen nykyään elävän suomalaisen esivanhempi – myös kotikaupunkini Järvenpään yhden historiallisen ikonin eli Aino Sibeliuksen esi-isä Järnefelt-suvun kautta.
Tuho ja eloonjäänti
Järkyttävää on, että 300:ssa vuodessa, edistyksen edistyessä, vain sodan välineet ovat muuttuneet, mutta Venäjän tapa käydä sotaa siviilejä vastaan Ukrainassa on sama kuin Suomessa 1700-luvun alkuvuosina.
Sodassa aseettomia siviilejä, erityisesti naisia, lapsia ja vanhuksia vastaan mikä tahansa armeija on voitokas.
300 vuotta ja Suomi ja läntinen maailma ovat muuttuneet. Venäjä ei ole.
Ukraina taistelee juuri nyt länsimaisen vapauden ja oman henkiinjäämisensä puolesta.
Kuka Ukrainassa selviää hengissä tuottaakseen jälkeläisiä, uusia ukrainalaisia, jotka 300 vuoden päästä, vuonna 2322, rakentavat uutta Ukrainaa?
Ja missäpä nyt ovat Neuvostoliiton/Venäjän rauhanideologian suomalaisystävät?
Nikolaus Benjaminin poika Krook, Saarijärven kirkkoherra, s. 1656, k. 8.2.1722 on minunkin suora esi-isäni 9. polvessa.
Meille on aivopesty hokema: ” Usko tulee kuulemisesta.”
Ajattelua ei siis tarvita, riittää kun uskoo mitä kuulee.
Ukrainan tapahtumat ovat realistisesti herättäneet valtiomme johdon ymmärtämääna maamme menestymisen edellytykset tulevaisuudessa. Se on ehdottomasti aktiivinen kuuluminen demokraattisten länsimaiden joukkoon, johon Natokin kuuluu.
Onko Natolla ja lännellä hyvät aikeet Venäjän suhteen, vai kerääkö se lisää vihollisia Venäjälle ?
Kun Venäja romutetaan taloudellisesti ja ihmiset haluavat sieltä pois, niin mitä me teemme sille tulvalle. joka sieltä tulee?
Ammutaanko heidät rajalle, vai päästetäänkö armollisesti sisään ikäänkuin miehittämään alueet rauhanomaisesti, koska heitä on todella paljon.
Hyvä Tarja Parkkila:
Ymmärrän kärjistyksesi.
Olet siinä toki oikeassa, että ”sokea” kuuleminen synnyttää (sokeaa) uskoa.
Toinen puoli asiasta on, että tunnetusti propagandassa käytetty ajatus on, että kun jotain asiaa tarpeeksi ”toitotetaan” ihmiset tuppaavat sitä enimmäkseen uskovan. Tämähän on yksi totalitarismin synnyn tai ylläpidon osatekijä.
Sitä tapahtuu täällä lännessäkin joissain asioissa, vaikka emme sitä aina huomaa. Tai emme halua ääneen kritisoida, ettemme joutuisi ”pois piireistä” ja vaikutamme siihen uskovilta. En nyt tarkoita erityisesti/pelkästään uskonnollisiakaan ilmiöitä. Enkä tietenkään yhtä ”hurjia” asioita kuin ”näin naapurissa” tapahtuu tällä hetkellä. Euroopallakin on kokemusta. Kuinka pitkään se varoituksena eurooppalaisessa muistissa mahtaa säilyä?!
Lieko joku diktaattori tai hänen avustajansa todennutkin: Kuinka vaarallista on, jos kansa alkaa ajattelemaan itsenäisesti.
Usko todellakin tulee kuulemisesta, ja juuri senvuoksi onkin tärkeää tietää, mitä kuulee ja ennenkaikkea mikä on kuullun alkuperä. EIkiä pidä sortua populistiseen ”yhden lauseen todellisuuskuvaan”.
”Katsokaa siis, miten kuulette; sillä sille, jolla on, annetaan, mutta siltä, jolla ei ole, otetaan pois sekin, minkä hän luulee itsellään olevan.” (Luuk 8:18)
”Missäpä nyt ovat Neuvostoliiton/Venäjän rauhanideologian suomalaisystävät”?
Täällä heitä näkyy olevan. Taannoin oli blogikin, jossa kommunistit, ns. ”rauhanpuolustajat” yrittävät valkopestä itseään. Mutta kyllä tämä historia on tuttua ja tiedossa.
Röyhkeästi he yrittävät linkittää kristityt (joita nimittävät konservatiiveiksi) Venäjän kirkkoon, Putiniin ja Ukrainan sotaan. Yritetään jonkinlaista katseenkääntötemppua. Takkihan kääntyi 90-luvullakin sujuvasti itäblokin hajottua. Nyt he vaikuttavat ympäri yhteiskuntaa ja kirkkoa jäytäen kuin syöpä ympäristöään.
Tarja-Liisa Luukkanen.
”300 vuotta ja Suomi ja läntinen maailma ovat muuttuneet. Venäjä ei ole.”
Kummallista, että kukaan ei tässä yhteydessä maininnut varsinaisia siviilien tuhoamisleirejä ympäri Eurooppa, joissa kidutettiin, raiskattiin, nälkiinnytettiin myrkytettiin ja poltettiin kuusi miljoonaa, ajatelkaa, kuusi miljoonaan siviiliä, myös lapsia. Juutalaisia siksi, että olivat juutalaisia, romaaneja vammaisia ja mielisairaita, koska he eivät olleet kelvollisia uudelle arjalaiselle rodulle. Venäläiset tulivat silloin pelastamaan ja pysäyttämään liittoutuneiden kanssa tätä epäuskottavaa, mutta todellista hirmutekoa.
Suomesta lähtiessään nämä Natsit jättivät Kuusamoon ja Rovaniemelle vain savuavia raunioita, raiskattuja naisia, ja kymmeniä ei toivottuja lapsia. Ruumiita ei kukaan ole laskenut, koska ne olisivat voineet loukata valkoisen Suomen aseveljiä, eli saksalaisia.
Lisäksi läntisen maailman tekosia ovat myös nämä sodat, kuten; Vietnam, Afganistan, Libya, Irak Syyria. Niitä ei ilmeisesti lasketa, ne ovat kaukana ja lisäksi vääräuskoisia.
STT
”AAMUYÖLLÄ 80 vuotta sitten käynnistyi operaatio Barbarossa eli natsi-Saksan hyökkäys Neuvostoliittoa vastaan. Yli kolme miljoonaa saksalaista sotilasta vyöryi Neuvostoliiton puolelle.
Hyökkäyksen taustalla oli Saksan johtajan Adolf Hitlerin ja kansallissosialistien ajatus elintilan hankkimisesta idästä. ”
Hitler suunnitteli Krimistä lomaparatiisia saksalaisille ja suunitelmiin kuului moottoritien rakentaminen Saksasta Krimille.
Ukrainan itsenäisyytaistelija Stepan Bandera katsoi silloin , että liittyminen natseihin jotka sotivat Neuvostoliittoa vastaan, auttaa myös Ukrainaa itsenäisyystaistelussa, eli irtautumaan nimityksestä” Ukrainan sosialistinen Neuvostotasavalta”, joka se silloin oli.
Banderaksella on edelleen kannattajansa Ukrainassa, joten natsi nimittely ei ole ihan tuulesta temmattu.
Bandera ei ollut mikään kiltti poika karpaateilta, vaan kuten kapinajohtajat yleensä, todella verinen ja villi mies. Muistaakseni syntyjään eurooppalainen.
Venäjää vaivaa ”veljesviha”. Venäjän ja Ukrainan välillä ei ole muuta ongelmaa kuin kateus. Ukraina on edistyksellinen eteenpäin pyrkivä ja menestyvä, ”mustanmullan viljelysmaa”. Tämä menestys aiheuttaa kateutta, eikä se sovi kommunismissa eläneillä ihmisillä.
Vaikeaa on ymmärtää syitä, jotka johti Venäjän hyökkäystä Ukrainaa vastaan. Suurta moraalittomuutta ja vastuuttomuutta on kun Venäjä ampuu aseettomia siviili ihmisiä, naisia, lapsia, vanhuksia, ja tuhoten sairaaloita ym.
Venäjä kerää maailman vihat itsensä päälle.
Kaiken huipuksi Venäjän kansalle kerrotaan muunnettua totuutta ja kansa uskoo Putinia.
”Venäjää vaivaa ”veljesviha”. Venäjän ja Ukrainan välillä ei ole muuta ongelmaa kuin kateus.”
Tästä kateudesta kerrotaan alla olevassa linkissä. Linkki kertoo myös siitä, millä tavalla Venäjä toteuttaa ”sotilaallista operaatiota”.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/39cf0736-399c-4f9d-ac4f-5f3f2e3a08d9