Kirjan nimi ”Sidottu Ratkaisuvalta”, on ristiriidassa Jumalan ihmiselle aina esittämän keskeisen kysymyksen kanssa: TAHDOTKO?
Jumala loi ihmiseen vapaan tahdon, vapaan ratkaisuvallan mikä on ollut ”käytössä” sitten Paratiisin. Seuraava vapaan tahdon tilanne tuli eteen, kun Kain vihastui veljeensä. Jumala näki ihmisen sisimpään ja tiesi Kainin aikeet ja Hän halusi ohjata Kainia oikeaan, muttei pakottaa häntä. Sitten koko Raamattu on esimerkkejä ihmisen eteen laitetuista oikeasta ja väärästä, elämästä ja kuolemasta.
Itse koen, ettei edes nämä vuosituhansien esimerkit vääristä valinnoista ja ratkaisuista ole ohjannut kansoja oikeaan, ei pakanoita eikä hebrealaisia, ei maallisissa eikä hengellisissä lainalaisuuksissa.
Hengellinen laki koskee vain hengellisiä, uskovia ihmisiä. Hengellisen lain varsinainen tarkoitus on pelastaa ihminen helvetiltä, saattaa hänet Taivaan Valtakuntaan, sen kansalaiseksi uskoontulon kautta, jo täällä ajassa. Ajallinen aika ja sen lainalaisuudet ovat täynnä kiusauksia ja Jumala sallii nekin ihmiselle, jotta kaikki kyseenalainen manipulointi, vaikka ikuiseen autuuteen, olisi poissa kuvioista. Näin suuri ja ehdoton on on ihmisen ratkaisuvalta omaan itseensä nähden. Ei niin, ettei Jumala olisi voinut toisenlaistakin järjestystä luoda, mutta Hän halusi ihmisessä olevan ikuisuusosan vapaaehtoisesti suostua pelastukseen, Jeesuksen sovitustyön tähden. Ihmisen ikuisuus osa ei joudu kadotukseen eikä helvettiin vahingossa. Kumpikin päämäärä on selvillä ennen kuolemaa.
”Luther kieltää ihmisen mahdollisuuden vapauttaa itsensä epäuskostaan. Erasmus taas uskoo Jumalan käskyjen ja kieltojen myönteiseen vaikutukseen ihmisen uskon syntymisessä.”
Luther kielsi ja myönsi ja jousti kaikessa muussa paitsi sakramenttien voimavaikutuksessa. On huomioitava, ettei evlut kirkon kahden sakramentin autuuttavaa vaikutusta ole, vaikka toinen niistä, kaste, yhdistääkin katoliset ja evlut kirkot. Ehtoollisen kanssa teologisoidaan ja siinäkin yhteys syntyy, kun RKK (viittaus Dole-mieheen) sanoo kyllä!
”Lutherille on selvää, että vain Pyhä Henki voi vapauttaa ihmisen epäuskon eli synnin tilasta. Jos ihmisellä olisi vapaa ratkaisuvalta, se Lutherin mukaan jopa turhentaisi Kristuksen uhrin.
Tämä vahvistaa Room.1:22 ”Kehuessaan viisaita olevansa, ovat he tyhmiksi tulleet”, mikä on jo profeettojen Jesaja ja Jeremia kautta toistuvasti ilmoitettu.
Jumala Henkensä kautta toimii täällä ajassa, Jumalan Pyhä Henki ei ole tuuli mikä puhaltaa missä, mistä ja minne sattuu. Jumalan Henki ottaa Jumalan omasta ja antaa uskoville. Kaikki taivaallinen on näkymätöntä, siksi niihin kehoitetaan katseemme kiinnittää. Se ei ”onnistu” ilman Jumalan Hengen vaikutusta, joka Henki toimii vain ihmisessä joka vastaa Isän vetoon, suostuu tulla uskoon, Jeesuksen pelastettavaksi.
Kaikki Jumalan työ täällä ajassa on Pyhän Hengen toimintaa, mutta vain yhteistyössä ihmisen kanssa, työtoveruudessa. Ensimmäinen yhteistyö on alistua Jumalan toimia. Tämän yhteistyön tulokset, vaikutus on täysin Jumalalta, vt. 2.Kor.4:
7 Mutta tämä aarre on meillä saviastioissa, että tuo suunnattoman suuri voima olisi Jumalan eikä näyttäisi tulevan meistä.
Sinä, Reijo, olet sitä siis mieltä, ettei Jumala voi tehdä mitään ihmiselle tai auttaa häntä, ellei ihminen ensin tahdo? Ei muuten eksynyt lammas löydä hyvää paimenta, vaan paimen hakee ja löytää eksyneen lampaan. Tietenkin ihminen voi pyytää ja anoa itselleen uskoa, Jeesuksen tuntemista ja armon kirkastumista. Eihän mikään muu pyyntö ole Jumalalle mieluisampi.
Vapaan tahdon probleemaa on paljonkin pohdittu, ja se on käsittääkseni aiheena filosofeillekin hiukan hankala – näin olen filosofeilta itseltään ymmärtänyt.
Perustava ongelma nousee esiin kun keskustellaan ns. ”uskonratkaisun” käsitteestä. Termi on vahvasti ”kulttuurinen” puhetapa. Jo pelkkä käsite saa ”napit vastakkain” -asenteen helposti aikaan. Mielestäni usein turhaankin, joskus ehkä perustellusti. Joskus taustalla on jopa vallankäytölliset tasutat.
Vain omalla valinnalllaan (tai muillakaan teoillaan) ihminen ei kuitenkaan itseään voi pelastaa. Mutta Jumala ei kuitenkaan pakota ketään pelastukseen.
Olen itse ymmärtänyt, että sekä luterilaisella että ns. vapaakristillisellä puolella (jossa ”uskoontulo” on yleinen puhetapa, kuten myös ns. herätyskristillisellä luterilaisella puolella), ajatellaan aloitteen tulevan Jumalalta: Jumala Henkensä kautta ensin vetää. Joku on asian kuvannut, että kyse olisi ihmisen suostumisesta Jumalan löytämäksi tulemiseen. Eräissä piireissä korostetaan asiaa ihmisen kannalta, ja puhutaan ”uskonratkaisun” tekemisestä. Toisissa taas puhutaan aisiaa Jumalan kannalta, jolloin kyse on vain ja ainoastaan Jumalan toiminnasta, eikä ihminen voi ”ratkaisullaan” itseään pelastaa – niinpä ”paha ratkaisukristillisyys” vaikuttaa lähes kaiken harhan perikuvalta.
Käsittääkseni ns. luterilaisuus ei ole monoliittinen tässä.
Oma kysymyksensä on ns. sakramentalismi, mikä saattaa joissakin tapauksissa olla sekin sotkemassa keskustelua (tai väittelyä).
Mika,
Sanot minun sanoneen, että ”..ellei ihminen ensin tahdo”. Olen jo vuosikausia tällä foorumilla ”julistanut”, että ”Jumala tahtoo ..” . Eli tahtominen, aloite EI OLE ENSIN ihmiseltä, vaan: Hän, Jumala, tahtoo, että kaikkien ihmisten kaikkialla on tehtävä parannus/ metanoeo, Apt.17:30.
Jumala ilmoitti tahtonsa jo ensimmäiselle ihmisparille, sekä neuvoi Kainia olla surmaamatta veljeään, ynnä Nooan saarna arkkia rakentaessaan.
Jukka M.,
Filosofiaa on määritelty tietämisen tutkimiseksi. Jo edellä viittasin Paavalin vierailuun Areiopagilla, viisauden ja viisastelun pakeilla. Heillä kellään ei ollut Platonin lailla tietoa itse asiasta, vaan he esittivät tietämisensä loputtomilla kysymyksillä, loistavilla pohdinnoilla ja jatkuvasti mieleen tulevilla olettamuksilla. Paavali ilmoitti, että nyt ihmisviisaudelle on kaiken Luoja antanaut vastauksen, eli tulemalla ihmisen lähelle ja vain hapuilu riittää Hänet löytää, Apt. 17:22-32.
Tämä löytäminen on yhtäkuin uskoontulo, mitä ilmaisua UT:ssä käytetään, mielenmuutos, uudestisyntyminen, kääntyminen jne., lisäksi. Mikään näistä ilmaisuista ei ole ihmisen työ, vaan Jumalan, mikä työ tapahtuu ihmisessä ihmisen suostumuksella, alistumisella, nöyrtymisellä jne., ilmaisten.
Jumala kutsuu jokaista tavalla ja toisella. Jokaista tapaa voi ihminen vaikeuttaa, vastustaa.
”Eri piireissä” tullaan uskoon vain Isän vedossa, josta jokainen voi poistua silmänräpäyksessä. Luterilaisuus on Lutherin lailla asiasta eri mieltä, samaa mieltä ja siltä väliltä. Sitä on kutsuttu evlut kirkon ylellisyydeksi, eli tulla uskoon niinkuin Raamattu opettaa, vaikka sakramentalismi sotkeekin asiassa pysymistä.
Kuka on tämä jumala joka tarvitsee ihmisuhrin ?
Eikö hänellä ole voimaa tehdä mitä haluaa ilman ihmisuhreja ? Mitä hän tekee sillä uhrilla? Eikö hän olisi voinut herättää kuolleista ilman kidutusta, Lasaruskin heräsi ?
Ihmisten mielestä jumala lepyttelee itseään kiduttamalla ja naulaamalla ihmisen puuhun kiinni, kunnes ihminen kuolee.
Mutta ihminen sanoo kuin käärme paratiisissa,’ Ette te kuole, vaan tulette viisaiksi, kuin Jumala.’
Ja sitten pitäisi syntyä naisen siemen, joka polkee rikki käärmeen pään.
Myönnän, että tämä oli liian vaikea yhtälö, mutta ehkä se pistää miettimään.
Lauseen ”Kuolemalla kuoleman voitti. ” Olis voinut ilmaista ihan vain sanomalla, että ’ Kun kuolet, ennenkuin kuolet, et enää kuole. ’
Tarja, hän on Jumala, jota sinä et ainakaan vielä tunne.
Hyvä Tarja! On ihan sallittua kysellä. Minäkin olen vastaavia kysellyt, ja aikani kyseltyä lopetin, koska en niihin saanut, enkä tule saamaan muuta vastausta, kuin että Jumala on Rakkaus, Salattu Jumala, Kaikkivaltias Isä. Hän vain nyt määrää ja päättää ja säätää, koska Hän on Luojamme myös. Ihminen kun on pisara meressä, saven, mullan sekoitus ja kärpäsen pilkku -joka aina kyselee turhia ja liikoja. Raamatussa meille on annettu se sana, joka avaa tarpeellisen Jumalasta. Se on luotettavin tieto. Ihmisen tiedonhalu, epäusko ja luulo olla Jumalaa ylempi aiheuttaa näitä pähkäilyjä. Olet rohkea, Tarja, kun sanot ne ääneen! Moni uskova on varmasti kysellyt vielä, kröhöm 🙂 hullumpia, mutta sinun kysymykset osoittavat, että olet hyväsydämine, huumorintajuinen ja väärinymmärretty itse. Et ole kaukana Jumalasta. Mutta sinun on nöyrryttävä ottamaan Jeesus vastaan sydämeesi. uskon, että Hän siellä jo Kolkutteleekin. https://www.youtube.com/watch?v=1F5TMyXwSL4
Kaisu,
Jumalanpilkkaamista ei rankaise maallinen laki eikä edes hengellinenkään, koska hengellinen koskee vain uskovia.
Pidän tätä sivustoa raamatullisuuteen nojautuvana, kuten teologiaankin. Ensimmäinen on täsmällistä ja vain oikeaan vievää. Teologia on yhteyksiä jumaluuksiin ja edustaa Platonin jatkumoa. Tarja ei edusta edes em. teologiaakaan saatikka halua löytää Jeesus, jota hän jatkuvasti irvailee. Tähän pilkkaamiseen on nyt tullut mukaan Jumaluuden Isä-persoonakin, jota toimintaa sinä ja mm. Matias R. hyyssäätte!
Olen ikäni kohdannut vastustusta ja etsintää ja kyselyä uskomattomilta, mutta keskustelu ei voi olla alusta Jumalan ja Kirjoitusten pilkkaamiselle.
Mika Rantanen
En tunne, enkä haluakaan tuntea, en ole sadisti, vaan kauhistun ajatustakin ihmisuhrista. Olen lukenut ihmisuhri uskonnoista paljonkin ja ihmettelen sitä, miten sellainen voi vedota vielä tässä ajassa.
Eikö se ole sodan jumala joka vaatii ihmisuhreja ? Se oli Rooma, joka ristiinnaulitsi juutalaisia runsain mitoin, ja orjakapinan aikana kuusituhatta kiinni saatua orjaa ristiinnaulittiin Via Appian tienvarteen rangaistuksena kapinoinnista. Rooman keisarit eivät ole meidän jumalia.
Miten Apostolit eivät voineet tätä tietää ? Joku tarkoitushakuisuus siinä täytyy olla.
Tarja, taas puhut täällä juutalaisista. Oletko sittenkin jonkinlainen juutalainen, joka pitää todellisen henkilöllisyytensä täällä salassa?
Juutalaiset usein edelleen pilkkaavat Jeesusta. Sellainen on saatanasta lähtöisin.
Tarja hyvä,
ei ole ensimmäinen kerta kun tämän asian nosta esiin.
Muistaakseni olen itsekin Sinulle kertonut, että Jumala ei halua ”ihmisuhria” vaan kyse on siitä, että ihmiseksi tullut jumala itse suostui uhriksi. Siis Jumala itse otti kärsimyksen osakseen.
Tämä siis on (klassissen) kristinuskon mukainen ja Raamatusta löydetty ymmärrys.
Jos krisinusko oletetaan (tai väitetään) joksikin muuksi kuin mitä se oman itseymmärryksensä puolesta on, yllä olevaa ei tietenkään voi ymmärtää eikä hyväksyä.
Mutta jos puhut sellaisesta uksomuksesta, johon (klassisessa) kristinuskossa ei uskota eikä sitouduta, et arvostele sellaista krisinuskoa vaan omaa krisinusakosta luomaasi uskonnollisuutta.
Jos Jumala antoi itse itsensä uhriksi niin kenelle hän itsensä uhrasi? Kolmiyhtyeiselle itselleen? No silloinhan Hän teki itsemurhan.
Seppo, sinäkin jatkuvasti viisastelet täällä ja herjaat Jumalaa.
Mikä Rantanen!!! Minä EN ole tällä enkä millään muullakaan palstalla ikinä herjannut Jumalaa. Ymmärrätkö viestit tahallasi väärin vai etkö kykene näkemään viestien todellisia tarkoituksia ja osoitteita?
Minunkin ao. viestini kohdistui erään edeltäneen viestin logiikkaan, EI siis Jumalaan.
Tämä ei suoraan liity tähän blogiin, mutta laitan tämän silti tänne:
Niin sanottu historiallis-kriittinen metodi, joka lähestyy Raamatun tekstiä ilman Jumalan pelkoa ja sen myöntämistä, että lukija on ”pyhällä maalla”, on aiheuttanut tuhoa luterilaisuudessa.
Esipuheesta Robert D. Preusin kirjassa Raamatun inspiraatio, Concordia, 1999. Tämä teos on Preusin väitöskirja.
Mika Rantanen
”Tarja, taas puhut täällä juutalaisista. Oletko sittenkin jonkinlainen juutalainen, joka pitää todellisen henkilöllisyytensä täällä salassa? ”
Olisin toki, hyvin mielelläni juutalainen, mutta minulla ei ole heidän historiaansa, enkä voi sitä omia itselleni. Sinä näytät olevan antisemitisti, minä en ole.
Kirjoitat aivan kuin juutalaisista puhuminen olisi rikos, tuskin se ihan yleinen kristillinen mielipide kuitenkaan enää on. Sinä juuri paljastit sen, että antsemitismi on kristinuskon syy. Olen siis ollut oikeassa.
Minä en ole mitenkään vainonnut juutalaisia enkä aio sitä jatkossakaan tehdä. Mutta kritiikkiä sitä uskontoa kohtaan voin tarvittaessa esittää.
Mika Rantanen
”Juutalaiset usein edelleen pilkkaavat Jeesusta. Sellainen on saatanasta lähtöisin.”
Missä pilkkaavat, anna linkki.
Saatanaa ei ole olemassa, se on vain kirosana, joka opitaan evankeliumista. Taisi tarkoittaa Pietaria, Jeesuksen puheissa.
Blogini täällä: Juutalaisten pilkkaaminen ja herjaaminen
22.03.2022 12:53 – Mika Rantanen – Luettu 941 kertaa
Kautta aikojen on ollut juutalaisia, jotka ovat pilkanneet ja herjanneet avoimesti Vapahtajaamme Jeesusta Kristusta.
Pari esimerkkiä juutalaisten pilkanteosta. Eräs ystäväni oli aikoinaan Israelissa kibbutsilla töissä. Siellä järjestettiin illanvietto, jossa hävyttömästi näytettiin elokuva, jossa Jeesuksella muka oli useita seksisuhteita. Kibbutsin kristityt eivät voineet osallistua sellaiseen, vaan olivat samaan aikaan rukoilemassa toisessa paikassa.
Tunnettu juutalainen Ruben Stiller taas sanoi eräässä radio-ohjelmassa kaikkien kuullen, että Jeesuksen täytyi olla hullu, koska piti itseään Messiaana. Tämä tapahtui jo useita vuosia sitten.
Eräs Israelissa lähetystyössä ollut kertoi, kun paikallisessa lehdessä kirjoitettiin jotakin Jeesuksesta, ei voitu käyttää Jeesuksen omaa nimeä, vaan hänestä puhuttiin halventavasti käyttäen nimeä se tai tuo mies.
Juutalaiset itse ovat myös vainonneet kristittyjä. Tätä saavat kokea Israelissa nykyäänkin eri tavoin esim. messiaaniset juutalaiset. Raamatussa Stefanus oli ensimmäinen juutalaisten surmaama kristitty marttyyri.
Kuitenkin on myös onneksi totta: ”Ja jos joku sanoo sanan Ihmisen Poikaa vastaan, niin hänelle annetaan anteeksi.” Matt. 12:32
Mika Rantanen
Miksi juutalaset eivät saisi omassa maassaan keskustella jeesuksesta, se mies sattuu olemaan maan kansalainen Kyllä he ovat moittineet muitakin juutalaisia/ israelilaisa, sitä sanotaan sisäiseksi polemiikiksi. Ei kuulu meille.
Oliko jeesus sitten hullu? Kuka täysijärkinen menisi vapaaehtoisesti ristiinnaulittavaksi, ei kukaan. Messias hän ei voi olla, koska kansalle Jeesus oli suuri onnettomuus, ei pelastus.
Stefanus ei voi olla kristitty marttyyri, koska väittää olevansa oikea juutalainen, eli kuuluvansa heihin, jotka Mooses johdatti erämaan halki. Ja haukkuu kuinka juutalaiset kantoivat romfa jumalan tähteä ja Molokin arkkua. Lisäksi nimi Stefanus on kreikkalainen. Lue evankeliuumia ja apostolien tekoja.
Esim. juutalaisten harjoittamaan kristittyjen vainoon pitää puuttua.
Apostolit valitsivat keskuudestaan seitsemän miestä, joihin myös Stefanus kuului. Ks. Apt. Teot 6:2.
Tai oikeastaan apostolien veljet valitsivat heidät Apt. 6:3.
Stefanus aukeaa nimen Stefanus etymologiasta, merkitse näet
’seppelöity’.
Kauankohan erämaavaellukseen käytettiin matkaa päivää kohden?
Toki välillä levättiin, ja katsottiin eteenpäin.
Tarja,
Tällainen rähinöinti ei ole sopivaa!
Huomioi blogin aihe ja lakkaa olemasta ”liian vaikea yhtälö” ja vielä blogin teeman ohi.
En usko, että pystyt käsittelemään mm. Erasmus-Luther akselilla olevaa asiaa.
Seppo Heinola 11.02.2023 20:22
”Jos Jumala antoi itse itsensä uhriksi niin kenelle hän itsensä uhrasi? Kolmiyhtyeiselle itselleen? No silloinhan Hän teki itsemurhan.”
Ei Hän, Jumala ole niinkuin ihminen, vt. Apt. 17:
24 Jumala, joka on tehnyt maailman ja kaikki, mitä siinä on, hän, joka on taivaan ja maan Herra, ei asu käsillä tehdyissä temppeleissä,
25 eikä häntä voida ihmisten käsillä palvella, ikäänkuin hän jotakin tarvitsisi, hän, joka itse antaa kaikille elämän ja hengen ja kaiken.
26 Ja hän on tehnyt koko ihmissuvun yhdestä ainoasta asumaan kaikkea maanpiiriä ja on säätänyt heille määrätyt ajat ja heidän asumisensa rajat,
Ihminen on tomuhiukkanen, johon Jumala on puhaltanut Henkensä,Kumpikaan ei hallitse tätä tomuhiukkasta, mutta kummankin hallintaan, johdatukseen ihminen on tarkoitettu, kutsuttu, mutta ei rajoittamalla ratkaisuvaltaa.
Toisessa kohdassa, Room.9:
20 Niinpä niin, oi ihminen, mutta mikä sinä olet riitelemään Jumalaa vastaan? Ei kaiketi tehty sano tekijälleen: ”Miksi minusta tällaisen teit?”
En näe mitään tulkittavaa tässä.
”Päivää!”
”Kirvesvartta!”
Jeesus Kristus oli samalla kertaa sovitusuhri meidän synneistämme ja ylimmäinen pappi. Hänen pelastustyötään kuvataan Raamatussa useillakin eri termeillä rinnakkain eivätkä kielikuvat ole aina loppuun asti loogisia. Tämän tiesivät ja totesivat jo kirkkoisät ennen Augustinusta.
Reijolle: Muutoin minua huvittaa kyllä se, että puolustat – sanoisinko paatoksella – keskiajan roomalaiskatoliseen kirkkoon vahvasti sitoutunutta humanistiteologia l. Erasmus Rotterdamilaista 👍😁
Marko,
Ruokanen on samalla asialla kuin sinäkin, eli vähättelemällä Erasmusta.
Erasmus ja Luther olivat hyvinkin samanmielisiä. Tilanteet ja mielipiteet muuttuivat Raamatunvastaisiksi ja niitä Ruokanen haluaa lastata Erasmuksen ”ansioksi”. Erasmuksen eroaminen paavin kirkosta tuotti mm. Textus Receptuksen, eikä ollut osoitus Rooman kirkon kumppanuudesta, eikä humaanisuudesta.
Huvittumisesi ei perustu tietoon, etenkään.
Seppo,
Et ilmeisesti jaksanut lukea mitä kirjoitin. Olet ennenkin palannut samaan vuorosanaan.
Reijo M, Erasmus EI eronnut roomalaiskatolisesta kirkosta, vaikka arvostelikin kirpeästi kirkon johdon ylellistä elämää ja erilaisia epäkohtia ja yleistä tyhmyyttä. Hänestä on kirjoitettu hyvä vaikka vähän vanha elämäkertakin, joka on suomennettu (Johan Huizinga: Erasmus).
Tässä on nyt kysymys kristillisestä antropologiasta eli ihmiskäsityksestä, tarkemmin sanottuna tahdosta sekä sen vapaudesta ja sidonnaisuudesta SUHTEESSA Jumalaan. Olen aikoinani lukenut Sidotun ratkaisuvallan (sen suomennoksen liitteenä on se Erasmuksen kirjoitus, johon Luther vastasi). Opettajani Miikka Ruokasen kirjaan en vielä ole tarttunut mutta luen kun töiltäni ehdin. Kysymys on siitä, millä tavoin syntiinlankeemus on vaikuttanut meidän ihmisten kykyihin vai onko oikein mitenkään: Voummeko uskoa ja luottaa Jumalaan, ”tehdä uskonratkaisun” ja seurata Jumalan tahtoa? Sinun käsityksesi perustuvat ainakin 200 vuotta Erasmuksen JÄLKEEN syntyneisiin näkemyksiin. Erasmus opetti – sikäli kuin ulkomuistista muistan oikein – myöhäiskeskiajan katolisen opin mukaan ja siihen eivät mitkään uskonratkaisut ja sen mukaiset käsitykset vapaasta tahdosta kuuluneet. Opetus oli se, että pelastus on prosessi. Jumala ei kiellä armoaan siltä, joka tekee voitavansa ja etsii Jumalaa. Ihminen saattaa jopa valmistautua armon vastaanottamiseen. Tämä oli loogista siksi, että katolisen opin mukaan lapsena saatu kaste poisti perisynnin niin, että jäljelle jäi vain jonkinlainen synnin juuri, joka ei edes syntiä ollut. Sidottu ratkaisuvalta tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että Jumala ja Hänen armonsa rikkaus saa ihmisen pelastumisesta kaiken kunnian. Armo on radikaalia, koska me emme mitenkään ansaitse sitä. Armo on kallista, koska meidän lunastuksemme hinta on Jumalan Pojan veri. Armo yllättää, koska Jumala synnyttää Kristukseen tarttuvan uskon sanan ja sakramenttien kautta milloin ja missä tahtoo. Nyt kuorsaamme kauniisti ja jatkamme toiste 🙂
Rejo M. Kyllä minä viestisi luin, se ei vain ollut missään asiallisessa kontekstissa ja relevanssissa minun viestiini nähden. Puhut usein aidasta kun kyse on aidanseipäistä.
Seppo,
En yleensäkään kirjoita niin, että se sinua miellyttäsi ja ymmärrän sinua. Toivoisin sinunkin ymmärtävän minua. Eli ymmärretään, vaikkemme toisiamme hyväksyisikään. Tämä ei tietysti koske muita kuin näkymättömiä eli taivas-asioita.
Reijo, minä pyrin ottamaan kantaa kirjoituksiin, en kirjoittajiin.