Kirkolliskokous kokoontui viime viikolla Turussa. Kokouspaikalta kantautuneet tiedot saavat pohtimaan, että mitä Aurajoen rannalla oikeastaan päätettiin, kun ainakin kaikkien merkittävien uudistusaloitteiden kohdalla vastaantto näyttää olleen hyvin varautunut. Kirkolliskokoukselle ei käsitykseni mukaan kelvannut sen enempää aloitteet kaikkien seurakuntalaisten äänioikeudesta kirkolliskokouksen maallikkojäsenten vaalissa, kirkolliskokouksen määräenemmistösäädösten muuttamisesta tai meidän Vuosaaren seurakuntaneuvoston tekemä aloite sähköisestä tai postiäänestyksestä seurakuntavaaleissa.
Sähköisen äänestyksen torjumisessa oli saamani tiedon mukaan käytetty perusteluna esimerkiksi sitä, että kirkon vaalisäännökset noudattavat yleisiä vaalisäännöksiä, eli kirkon pitää ottaa huomioon se, mitä kuntavaaleista ja eduskuntavaaleista säädetään. Tämä on sikäli mielenkiintoinen perustelu, että seurakuntavaaleissa äänestysikärajaa on jo voitu laskea kuuteentoista, vaikka muissa vaaleissa se on yhä 18 vuotta. Kirkon johtoportaan taholta usein myös korostetaan, että kirkkomme ei ole valtionkirkko, mutta näköjään tietyissä asioissa tätä valtiosuhdetta voidaan käyttää argumentaation perusteena.
Perusteluna sähköisen äänestyksen torjumiseen oli käytetty myös sitä, että äänestyssalaisuutta ei voitaisi taata. Näin voi teoriassa olla, vaikka jokainen voi itse varmistaa, ettei tietokoneella tai postikuorta täyttäessä oli muita paikalla, kun sen äänestystoimituksen tekee. HOK-Elannon vaaleissa sekä juuri käydyissä yliopiston hallintovaaleissa sähköinen äänestys toimi ongelmitta. Myös Suomen valtion puolella asiaa on juuri alettu selvittää. Halutessaan luterilainen kirkko voisi olla tässä myönteisellä tavalla edelläkävijä demokratian vaihtamisessa.
Ensi syksynä tähän aikaan todennäköisesti harmitellaan, että miksi seurakuntavaaleissa äänesti hyvä, jos 15 prosenttia koko maassa äänioikeutetuista. Silloin voidaan pohtia, että kannattaisiko muutoksen tielle vaan tässä äänestystapojen kehittämisessä nyt rohkeasti lähteä.
Lauri, useampi kirkolliskokousedustaja sekä mediassa todettiiin, että tämä ei nyt etene. Eräät käyttivät myös termiä, että ”jätetään raukemaan”. Eli näihin lähteisiin perustin johtopäätökseni. Kirkolliskokuksen tekemistä päätöksistä tiedottamisessa on ilmeisesti vielä tehostettavaa, jotta on selkä kuva siitä, että mitä siellä on päätetty.
Jos äänestys muutettaisiin sähköiseksi, eivät monet vanhat ihmiset osaisi tai voisi äänestää. Minunkin ikäiselleni sähköinen toiminta tuottaa monasti vaikeuksia. Enkä ole vielä edes seitsemänkymppinen.