Kirkkomme kamppailee olemassaolonsa kanssa. Näin ainakin luullaan julkisuudessa olevien ennusteiden mukaisesti, joiden mukaan kirkon jäsenmäärä alenee ja rahat jossain vaiheessa loppuvat. Oma mielipiteeni, perusteltu sellainen, on, että kirkolla on varoja ja omaisuuttaa aina Jeesuksen toiseen tulemiseen saakka.
Jäsenmäärän väheneminen johtuu mielestäni pääasiassa siitä, että kirkon julkisuuskuva on riitelevä ja kirkon johto ja tuomiokapitulit eivät uskalla toimia kirkkolain ja kirkkojärjestyksen mukaisesti. Lisäksi vielä jotkut eläkkeellä olevat vaikuttajat, joiden ajatuksia julkaistaan mielellään, sekoittavat pakkaa omilla, mielestään fiksuilla ehdotuksilla ja vetoavat muotisanoihin ihmisoikeus, tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja unohtavat Jumalan sanan.
Kirkkomme säätää itse lakinsa, jotka Eduskunta joko hyväksyy tai hylkää. Eduskunta ei saa puuttua kirkkolain sisältöön, ainoastaan sen perustuslaillisuuteen. Viimeksi kuitenkin Eduskunnan hallintovaliokunta teki kirkkolain sisältöön ja rakenteeseen muutosehdotuksia jotka kirkon olisi pitänyt heti torjua! Kirkkolaki on siitä erikoinen laki, että sen rikkomisesta ei ole rikosoikeudellisia seuraamuksia, vaan Kirkko rankaisee itse Kirkkolain rikkojia, jos rankaisee.
Niinpä meillä viimeaikoina on alkanut kansalaistottelemattomuus, lähinnä joidenkin ”oikeuden omiin käsiin ottaneiden” pappien taholta, jotka julkisesti ilmoittavat toimivansa Kirkkolain ja kirkkojärjestyksen ja pappislupauksensa vastaisesti. Heillä on oma nettisuvunsakin, www.sateenkaaripapit.wordpress.com. Piispat ja tuomiokapitulit eivät ole tähän puuttuneet vaan vaienneet asian täysin, joka on synnyttänyt ihmetystä ja häpeääkin niiden pappien joukossa, jotka edelleen tahtovat noudattaa pappislupaustaan. Näitä ns, sateenkaaripappeja on noin 150, kun kirkossamme lienee yhteensä lähes 7000 pappia! Jopa piispaksi vihittävä, joka antaa lupauksen Jumalan ja seurakunnan edessä ”tahdon” ”noudattaa kirkkomme julistusta ja opetusta”, ei saa tuomiokapulilta moitetta, vaikka on muutamaa viikkoa aiemmin julkisesti sanonut kannattavansa Kirkkolain vastaista avioliittoon vihkimistä! Lisäksi suuri epäkohta on monien kirkollisten luottamushenkilöiden ajatukset, sillä meillä on tuomiokapitulin jäseninäkin ja hiippakuntaneuvostoissa ja muissa luottamuselimissä henkilöitä, jotka eivät edes täytä kirkkojärjestyksessä jäsenille asetettuja vähimmäisvaatimuksia esimerkiksi ”solminut avioliiton säädetyllä tavalla”. Näitä ei voida erottaa kirkon jäsenyydestä, koska Kirkkolaissa ja -järjestyksessä ei edes ole pykälää jäsenen erottamisperusteista.
Olen huolissani kirkkomme tulevaisuudesta suomalaisessa yhteiskunnassa. Jos kirkko, sen johto ja tuomiokapitulit eivät puutu kirkkolain ja pappislupauksensa vastaisesti julkisesti toimivien pappien toimintaan, menettää kirkko luotettavuutensa ja ennen pitkää käy niin, että Eduskunta lakkauttaa tarpeettomana ja toimimattomana koko Kirkkolain ja Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta tulee tavallinen etuoikeudeton uskonnollinen yhteisö, jonka Kirkkolaki on vain ”Kirkon toimintaohje” ja kirkkojärjestys sen ”Kirkollinen järjestys”!
Kirkkomme on tehnyt niin paljon hyvää suomalaisen yhteiskunnan kehityksessä vuosisatojen aikana, että olisi todella sääli, jos kirkkomme asema heikennetään tavalliseksi yhdistykseksi! Siksi tarvitsemme ryhtiliikkeenä KIRKON PUHDISTUKSEN! Kaikella rakkaudella, mutta Jumalan sanan etusijalle asettamalla ja pitäytyen kirkkomme julistukseen. Meidän tulee kirkossamme muistaa, että olemme täällä palvelemassa Jumalaa ja lähimmäistämme ja meidän, myös kirkon johdon, tulee enemmän pelätä Jumalaa kuin ihmistä, olipa ihminen kuinka kovaääninen ja uhkaileva tahansa. Vanha kehotus: Ole luja ja rohkea! on edelleen paikallaan.
Kristillinen kirkko pitää kyllä näkemystä sielujen pre-eksistenssistä harhaoppina eikä opeta sitä. Parannusta (katumusta ja uskoa) syntien anteeksisaamiseksi saarnataan ihan kaikille ihmisille.
No mitä ihmettä tuo Jumalan ’pitkämielisyys’ sitten tarkoittaa kun ihminen elää vain about 80 vuotta? Onko se vain selitystaiteen akrobatiaa kun Jeesuksen pikainen tuleminen ei tapahtunutkaan vaikka hän itsekin sanoi tulevansa ’pian’.
Auttaisiko tämä: Mutta älkää te, rakkaat ystävät, unohtako tätä: Herralle yksi päivä on kuin tuhat vuotta ja tuhat vuotta kuin yksi päivä (2. Pietarin kirje 3:8)?
Niin varmaa Herralle, mutta kun Jeesus puhui ihmisenä ihmisille kun lupasi tulla
p i a n, Ja olisiko Israelin kaupunkien loppuun käyminen kestänyt 2000 vuotta? Ei mene läpi nämä ikuiset selittelyt.
Ei tässä tarvitakaan selittelyjä. Ei ikuisia eikä vähemmän ikuisia. Kristinopissa ja Raamatussa puhutaan etsikon ajoista, jolloin Jumala erityisesti puhuttelee meitä ja kutsuu meitä parannuksen tekoon. Se ei ole ihmisen asia päättää Jumalan aikatauluista.
No eihän tässä Jumalan aikatauluista kukaan olekaan ollut päättämässä, on oltu vain ihmettelemässä Raamatun antamaa ristiriitaista ja epäloogista inffoa asiasta.
Ja mikä ’etsikkoaika’ koskee vielä syntymättömiä ihmisiä? Ovatko he tehneet syntiä siellä edellisessä elämässä kun heitä kutsutan tänne parannuksen tekoon? Eli keitä ovat ’me’ ?
Kiitokseni Erkki-veljelle oikeasta kirjoituksesta.Minulla on K.R.Kareksen pieni kirjanen
”Herran tuleminen Koska ja kuinka” v.1923 Kirjasessa on vain vähän yli 100 sivua.Mutta voi miten hyvin se sopii Aurasen kirjoitukseenkin.Vanha Kares kirjoittaa
siittä ”mikä vielä pidättää” antikristuksen tulemista ja ottaa esille itsenäiset kansallisvaltiot,joissa lait perustuvat Jumalan säätämyksiin.Nyt näitä ”pidäkkeitä” puretaan ja on jo purettu pitkälle.Kares kirjoittaa myös miten kansallisvaltiot hävite-
tään.Kirkkoihin tulee ”tiedeväkevät” ja ”taideväkevät”.Tuntuuko tutulta ? Eikä antikristus näytä perkeleeltä-vaan Kristuksella-mihin kaikki mielistyvät.Huomaa että tämä aika on jo käsillä.