Avioliittolain muuttaminen on sekä monimutkainen että hyvin yksinkertainen kysymys. Loppupeleissä kannan ratkaisee se, kumpi toteuttaa paremmin rakkautta ja oikeudenmukaisuutta: nykyinen vai ehdotettu laki. Henkilö, joka on aidosti sitä mieltä, että nykyinen laki toteuttaa näitä paremmin, luonnollisesti vastustaa lain muuttamista. Itse olen päätynyt siihen, että tasa-arvoinen avioliittolaki on oikeudenmukaisempi ja rakkaudellisempi. Vastaavasti en näe mitään todellista etua siitä, että juridisella (enkä millään muullakaan) tasolla tehtäisiin ero miehen ja naisen välisen liiton ja kahden samaa sukupuolta olevan liiton välillä.
Mitä sitten tulee kirkon suhtautumiseen asiaan? Minusta kahden toisistaan välittävän ihmisen sitoutuminen uskollisuuteen ja keskinäiseen huolenpitoon on asia, johon kirkon tulisi kannustaa ja jonka puolesta tulee rukoilla. Sillä ei ole väliä, millä nimellä yhteiskunta kutsuu tällaista sopimusta. Jos minulla on tässä tilanteessa mahdollisuus hoitaa liiton rekisteröiminen, niin se on ihmisten hyvää palvelua.
Entä kirkon opetus avioliitosta ja perheestä? Avioliitto on kahden ihmisen liitto, jossa sitoudutaan keskinäiseen rakkauteen, uskollisuuteen ja huolenpitoon. Ja jossa toteutuu Jumalan luomistarkoitus uuden elämän syntymisenä ja kasvamisena. Aivan samat periaatteet pätevät myös muihin perheisiin kuin siihen, jossa on isä, äiti, kaksi lasta (mieluimmin poika ja tyttö), koira ja farmariauto pihassa. Tässä kohtaavat kirkon opetus avioliitosta ja kirkon opetus erilaisuuden hyväksymisestä.
Antero K: ”Vaginaan yhtyminenkö on oikeutetun avioliiton mittari?”
On tullut jo selväksi, että avioliittolain kannattajien mielestä avioliitossa on kyse ennen muuta oikeuksista, asemasta, kohtelusta ym. sellaisesta, mikä saa rakastuneen parin tuntemaan itsensä arvostetuksi ja ”tasa-arvoiseksi”.
Mutta onko Jusu Vihervaaralle, Antero Kangasniemelle ym. selvinnyt miten lakialoitteen vastustajat näkevät avioliiton, instituutiona? Siitä päätellen miten usein yhä kysellään ”keneltä se on pois?” (ilmeisesti ihan vilpittömästi) voitaneen päätellä, että ei ole.
Vastauksena Anteron kysymykseen, joka tapauksessa, että kyllä, tuo yhdyntätapa on ollut läpi historian se, minkä perusteella avioliitto on katsottu tarpeelliseksi, ja mistä syystä koko instituutio on säilynyt läpi vuosituhansien.
Kun mies ja nainen ovat ”silleen” siitä tuppaa syntymään lapsia. Koskaan, ainakaan koskaan aiemmin, avioliiton ei olla katsottu perustuvan pelkästään ihmisten seurankaipuulle. Ja sille miten hienolta tuntuu kun saa kutsua ihmissuhdettaan ”avioliitoksi” eikä esim. rekisteröidyksi parisuhteeksi, joka ei kuulosta ollenkaan niin hienolta.
Ja sille, mitä oikeuksia ja millaisia kohtelua saa yhteiskunnan taholta ja häävierailta ym. ym.
Avioliiton yhteiskunnallinen merkitys on läpi vuosisatojen ollut juuri siinä että mies ja nainen… hm… hm… ja saavat niitä lapsia.
Ja väitänpä oikeasti, että ne ihanteet ja normit, joita avioliittoon liittyen yhä pidetään itsestäänselvinä, perustuvat juuri sille, että lapsen luomu-tekemiseen tarvitaan tasan yksi mies ja yksi nainen.
Onko oikeasti mitään muuta syytä rajata avioliittoa vain kahden ihmisen väliseksi?
Toki yhtenä tekijänä voidaan mainita sukupuolitaudit ja niiden pysyminen aisoissa parisuhdeuskollisuudessa. Mutta tällöin, johdonmukaisesti ajatellen, olisi syytä kannattaa myös sitä seksin odottamista avioliittoon asti…
Joka tapauksessa Antero K:n mainitsema yhdynnän muoto on ainoa ”luonnollinen” yhdynnän muoto, jossa ihmisellä, miehellä ja naisella, on juuri ko. tarkoitukseen sopivat värkit, jotka lisäksi puhdistavat itse itsensä.
Ja, epistä tai ei, mutta tällä tavalla niitä lapsia maailmaan syntyy, ilman erillisiä kalliita järjestelyjä. Ja avioliitto (joka mielellään on solmittu ennenkuin niitä lapsia aletaan tekemään tai edes ollaan yhdynnässä) takaa näin syntyville lapsille mahdollisuuden tuntea elämänsä alusta lähtien vanhempansa ja olla heidän hoidossaan.
Avioliitto perustuu (Tämä on siis käsitykseni ja näkemykseni) sille erityisvastuulle, joka miehen ja naisen seksuaaliseen kanssakäymiseen sisältyy. Avioliitossa EI ole siis kyse siitä kuka saa käyttää suhteestaan noin hienoa nimistystä ja kuka jotain toista vähän mälsempää uudissanaa.
Jos avioliitosta pudotetaan pois kaikki em. seksuaaliseen luomukäyttäytymiseen kuuluvat vastuu ja velvollisuudet, ja jäljelle jäävät pelkät oikeudet, avioliittoinstituutiolla en usko olevan pitkääkään tulevaisuutta.
On aika vaikea perustella sitäkin, mielestäni, miksi ihmisiä pitäisi kannustaa elinikäisiin suhteisiin. Tai että yhteiskunta antaisi oikeuksia, etuja ja ”lahjoja” pelkästään siltä pohjalta että ”kahden ihmisen välinen rakkaus on niin hieno juttu”.
Tosin, kaikin mokomin saa alkaa hahmotella avioliitolle tällaista perustaa ja yhteiskunnallista merkitystä, mutta se kannattaisi miettiä ihan alusta loppuun ehjäksi perustelluksi kokonaisuudeksi. Jossa ei tiettyihin ihanteisiin voisi viitata tai tukeutua ”itsestäänselvyyksinä.”
Mitä lapsettomiin pareihin tulee, niin ne ovat menneet mukana harmittomina poikkeustapauksina, eivätkä ole olleet avioliittoinstituutiolle sinänsä uhka, niin kauan kuin on muistettu, tiedostettu ja ymmärretty avioliiton perusmerkitys luonnollisen perheenperustamisen pohjana.
Tämä tiedettiin jo antiikin aikana, jolloin homosuhteet muuten olivat yleisesti hyväksyttyjä.
Rakkaus on hieno juttu, mutta ei sinällään yhteiskunnallinen instituutio, eikä ole tarpeellista siitä sellaista tehdä, ellei ihmissuhde jotenkin muuten ole yhteiskunnan kannalta merkittävä.
Sarin kannattaisi tehdä tästä jokin blokiteksti jonnekin, jotta voisi säännöllisesti käydä laittamassa linkin tähän samaan vuodatukseen, jonka hän jaksaa kerta toisensa jälkeen nakuttaa joka ikiseen asiasta käytävään keskusteluun.
Toivottavasti saat tämän vuodatuksen copy-pastella jostain valmiista tiedostosta, jotta et joudu sitä joka kerta uudestaan kirjoittamaan. En ainakaan jaksa sitä kerrasta toiseen lukea uudestaan.
Totean nyt silti (jälleen kerran), että avioliiton historia on aatelisperheiden omaisuusjärjestelyissä eikä missään ydinperheen perustamisessa. Olisi hieno juttu jos tietäisit, mistä puhut, kun esitelmöitä avioliiton historiasta ja mitä se on aina ollut.
Kiinnostavia yksityiskohtia Sari Weckrothin kommentissa, mm. seuraava: ” (miehen ja naisen) yhdynnän muoto on ainoa ”luonnollinen” yhdynnän muoto, jossa ihmisellä, miehellä ja naisella, on juuri ko.tarkoitukseen sopivat värkit, jotka lisäksi puhdistavat itse itsensä”.
Puhdistavat itse itsensä?
Lääkärit eivät ainakaan suosittele peseytymisestä pidättäytymistä, mahdollisten tulehdusten takia. (onko tässä taustalla mahdollisesti joku Raamatun tulkinta, jonka mukaan peseytymisestä tulee pidättäytyä?)
”Mitä lapsettomiin pareihin tulee, niin ne ovat menneet mukana harmittomina poikkeustapauksina, eivätkä ole olleet avioliittoinstituutiolle sinänsä uhka, niin kauan kuin on muistettu, tiedostettu ja ymmärretty avioliiton perusmerkitys luonnollisen perheenperustamisen pohjana.”
Ja homoparin keskinäinen huolenpitoko on sitten harmillinen poikkeustapaus? Minä olen avioliitossa ja minulla on kaksi lasta. En keksi mitään syytä miten homoavioliitto uhkaisi tätä instituutiota. Minkä konkreettisen uhan se toisi sinun avioliitollesi?
Sinä vetoat vuosituhantiseen historiaan syynä? Onko se mielestäsi validi peruste? Koska näin on ollut niin pitää olla jatkossakin? Samaa argumenttia käytettiin naisten ja lasten asemien parantamisen vastustamisessa. Onko sinusta väärin kun vuosisatainen naisten alistaminen on lopetettu?
”Joka tapauksessa Antero K:n mainitsema yhdynnän muoto on ainoa “luonnollinen” yhdynnän muoto, jossa ihmisellä, miehellä ja naisella, on juuri ko. tarkoitukseen sopivat värkit, jotka lisäksi puhdistavat itse itsensä.”
Wau, aika kivikautinen näkemys sukupuolihygieniasta? Toivottavasti opetat lapsillesi hieman paremmin peseytymistä.
Kauhean sympaattista tämä huoli näiden seksinharrastusvärkkien yhteensopivuudesta.
Lääkärit eivät ainakaan suosittele peseytymisestä pidättäytymistä, mahdollisten tulehdusten takia. (onko tässä taustalla mahdollisesti joku Raamatun tulkinta, jonka mukaan peseytymisestä tulee pidättäytyä?)
Kyllä VT:ssa ainakin sanotaan, että ”kun mies on maannut naisen kanssa ja vuodattanut siemenensä, he molemmat peseytykööt vedessä… Miten sukuelimet puhdistavat itse itsensä?
Kyllä Sari Weckroth jaksaa. Etkö jo itsekin väsy noihin samoihin kirjoituksiin ”avioliiton alkuperäisestä tarkoituksesta”? Pelkästään suvun jatkamisenko vuoksi avioliitto mielestäsi on? Ja miksi lapsettomat avioparit olisivat uhka avioliitolle? Ovatko he mielestäsi turhan päiten naimisissa ja jotenkin hukkareissu?
Minusta on naurettavaa vastustaa tasa-arvoista avioliittolakia vetoamalla jatkuvasti lasten tekemiseen. Ei lasten tekeminen maailmasta lopu, vaikka nimi rekisteröity parisuhde muuttuu nimeksi avioliitto. Ei lopu myöskään sillä, jos jotkut avioparit ovat lapsettomia. Koko perustelu on mielestäni kahjo. Jos samaa sukupuolta olevat parit pääsevät naimisiin, ei se ole heteroilta mitään pois eikä vaikeuta lastentekemistä.
Jusu on kuin ainoa palomies suurpalossa. Yrittää suihkia sinne tänne.
Rustholkarhu.
Etkö parempaan ilmaisuun pysty? Kertoo sinusta paljon, kommenttisi kohdehenkilöstä ei mitään.
Pappien ulostuloja vireillään olevan avioliittolakiuudistuksen suhteen näyttää tulevan lisää Mikkelin tuomiokapitulin viime viikkoisen päätöksen jälkeen. Kapituli totesi tuolloin, ettei kappalainen Hirven kesäkuisesta, tasa-arvoista avioliittolakia puolustavasta yleisöosastokirjoituksesta aiheudu jatkotoimenpiteitä.
Vaikuttaa että kun Hirvi ei saanut sanktioita, niin nyt muutkin papit uskaltavat kertoa saman näkemyksen ilman että tarvitsee pelätä seurauksia.
Mielestäni se on ihan positiivista, että myös kirkossa saa puolustaa seksuaalivähemmistöjen yhdenvertaisia oikeuksia ilman, että joutuu pelkäämään seurauksia.
Yhtä lailla on oikein, että kirkossa saa olla sitä mieltä (kuten kirkko tällä hetkellä onkin), että avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto. Tietysti olisi oikein, että tällä kannalla olevia ei syytettäisi syrjinnästä, kuten nyt tehdään kun sanotaan, että kirkko syrjii seksuaalivähemmistöjä. Kirkohan ei syrji heitä pitäytyessään sekä yhteiskunnan että Raamatun hyväksymällä kannalla.
Se on kovin ymmärrettävä, mutta silti naiivi ajatus, että yhteiskunnassa kaikki ajatukset ja asenteet olisivat samalla viivalla ja yhtä hyväksyttyjä. Jos näin olisi voitaisiin vaatia hyväksyntää avoimesti rasistisille tai antisemitistisille ajatuksille eikä sellaisia ajatuksia saisi pitää syrjivinä eikä niitä saisi paheksua. Ei se yhteiskunta sillä tavalla pyöri.
Me elämme sitä aikakautta kun yhteiskunnassa havahdutaan epäkohtiin tavassamme kohdella seksuaalivähemmistöjä. Yleensä tällaiset asennemuutokset alkavat sillä, että muutamat henkilöt avaavat suunsa epäkohdista, seuraavaksi vanhoja toimintatapoja kohtaan kohdistuu entistä enemmän kritiikkiä kunnes vanhat toimintatavat tuomitaan väärinä.
Niinkauan kuin eduskunta ei ole säätänyt uutta avioliittolakia, yhteiskunta pyörii entisen lain puitteissa. Asia on niin yksinkertainen mutta ei lainkaan naivi.
Sanoin, että ajatus siitä, että kaikki asenteet olisivat tasavertaisia ja mitään asennetta ei saisi kutsua syrjiväksi on naiivi.
Jusu Vihervaara, tekeekö tosiaan sama nimi/nimitys asioista ”tasa-arvoisia”???
Eli poistuisiko naisten ja miesten eriarvoisuus sillä että naisia kutsuttaisiinkin yhtälailla miehiksi???
Vau, taisimpa ”keksiä” helpon jipon naisten ja miesten tasa-arvoon, vai keksinkö sittenkään????
Pointtini on siis että eikö erilaisilla asioilla voi olla eri nimitykset, onhan se hienoa että naiset on naisia.
Naisten ja miesten eriarvoisuus ei poistu sillä, että naisia alettaisiin kutsua miehiksi. Tosin enpä ole nähnyt kenenkään sitä ratkaisuksi ehdottavankaan, joten olkinukkien rakentelusta ei ole nyt apua.
Erilaisilla asioilla voi olla eri nimitykset silloin kun eri nimityksille on jokin perusteltu syy ja tarve.
Sukupuolinimitykset ovat muuttuneet aikaisemminkin. Jos kieli muuttuu niin se muuttuu. Ei pidä elää siinä uskossa, että konservatismi todella säilyttäisi asiantilan.
”Nor have boys always even been called boys. Until the late 15th century the word ‘girl’ simply means a child of either sex. Boys, where they had to be differentiated, were referred to as ‘knave girls’ and girls in the female sense were called ‘gay girls’. Equally a boy could be a ‘knave child’ and a girl a ‘maiden child’.”
http://www.historyextra.com/blog/great-misconception
Ja mihin tosiaan tarvitaan erillisiä termejä hetero- ja homoavioliitoille? Siitä se Pasanen pitäisi lähteä liikkeelle.
Antero Kangasluoma, no miksi tarvitaan nimityksiä mies ja nainen???
Arjessa niitä ei juurikaan tarvita. Erikoisaloilla kuten vaatetuksessa niistä on hyötyä. Mutta jos tosiaan miettii niin aika harvoin minun ainakaan pitää selkeästi puhua miehistä tai naisista. Voitko sinä nyt sanoa, että missä tilanteessa pitäisi erotella hetero- tai homoliitot?
Hyvät ystävät peskää värkkinne ennen ja jälkeen yhdynnän. Hyvä, kaunis tapa suojata naista tulehduksilta ja pitää makuuhuoneen tuoksu raikkaana.
Näissä kirjoituksissa saa seksi kahden ihmisen rakkaudessa aivan ylikorostetun aseman. Toisen ihmisen rakastaminen on niin paljon muutakin: huomioimista, hemmottelua, hellyyttä, hoivaamista, kuuntelemista jne.
Ydinperhe isä, äiti, lapset on myös sinällään vanhentunut käsite. Vanhimman lapsenlapseni koululuokalla ala-asteella oli vain 6/26 näitä normiperheen lapsia. Muut elivät yksinhuoltaja-tai uusperheissä. Perhe on se ryhmä ihmisiä, jotka asuvat yhdessä, tukevat ja arvostavat toisiaan. Itse elin tällaisessa jo 40-luvulla.
Täh, juurihan täällä opastettiin, että jos sen värkin työntää sinne itsepeseytyvään rööriin niin sitten sitä ei tarvitse erikseen huljutella. Minun on nyt vähän vaikea kommentoida kun en ole noita ”pesulapalveluita” koskaan käyttänyt.
Antero Kangasluoma, miksi niitä ei voisi erotella, onhan ne erilaiset vai eikö ole???
Anteeksi vaan mutta tuntuu kuin tässä olisi ”piilottelun” halu eli ei joka tilanteessa haluttaisi ilmaista että ollaan parisuhteessa samaa sukupuolta olevan kanssa vai miksi on niin vaikeaa hyväksyä että on olemassa ero onko parisuhteessa samaa vai eri sukupuolta olevan kanssa???? Siis jos/kun kaikki samat oikeuden/velvollisuudet olisivat?????
Ari, kysymys ei ollut siitä etteikö niitä voisi erotella vaan siitä, miksi ne pitäisi erotella.
Sinä kierrät yksinkertaista kysymystä kuin kissa kuumaa puuroa.
Kyllähän ihmiset puheissaan mainitsevat avioliittojen eri piirteitä nykyäänkin mutta ei kukaan kaipaa esim. lapsettomalle tai seksittömälle avioliitolle erillisiä termejä. Miksi siis homoavioliitolle pitäisi olla erillinen termi?
Jusu Vihervaara, no miksi pitää erotella naiset ja miehet??? Selitäppä se miksi pitää olla eri pukuhuoneet jne…??? Kaiketi on eroa onko mies vai nainen, mutta kun ei sukupuolen vuoksi pitäisi erotella ihmisiä niin miksi tämä jako????? Siis näin tällä tavalla voi erotella ihmisiä, niin miksi ei parisuhteita?????
Voitko Ari Pasanen nyt tarjota sen konkreettisen syyn miksi homoavioliitoille pitäisi olla erillinen termi? Olet vältellyt sitä aika pitkään.
Yhä vähemmänhän meillä miehiä ja naisia erotellaan. Se miksi meillä on erilliset pukuhuoneet juontaa juurensa varmaankin maan kristillisen sukupuolikasvatuksen historiaan. Sillä ei varsinaisesti ole kuitenkaan mitään tekemistä parisuhteiden tasa-arvoistamisessa.
”Siis näin tällä tavalla voi erotella ihmisiä, niin miksi ei parisuhteita?????”
Kysymys kuuluu, että miksi parisuhteita pitäisi erotella ja siihen sinä et nyt selkeästi keksi vastausta.
Antero Kangasluoma, mikä tekee rekisteröidystä parisuhteesta epätasa-arvoisen avioliittoon nähden??? Pelkkä nimityskö??? Siis kun tässä on kyse ”tasa-arvoisesta” parisuhteesta, niin eikö pidä perustella mikä on epätasa-arvoista????
Silloin kun molempien virallistettujen parisuhteiden asema yhteiskunnassa on oikeuksien ja velvollisuuksien suhteen sama niin ne ovat tasa-arvoisia. Kysymys kuuluukin, että miksi tällaisille virallistetuille hetero- ja homosuhteille pitäisi olla erilliset termit?
Minä olen avioliitossa, enkä koe, että siinä muuttuisi yhtään mikään jos homot saavat samanlaisen avioliiton.
Nyt alan jo ihmettelemään, ettet vastaa tuohon kysymykseen. Miksi hetero- ja homoavioliitoilla pitäisi olla eri nimi? Mihin tarvitaan erilliset termit?
Antero Kangasluoma, siis onko nyt sitten ”ratsastettu” väärällä konilla kun kerran ”halutaan” ”tasa-arvoista” vaikka ollaankin jo tasa-arvoisia?????
Vedotaanko nyt ihmisten tunteisiin että joku ei olisikaan ”tasa-arvoinen” vaikka onkin?????
Nyt en tiedä mihin viittaat? Hetero- ja homoparisuhteet eivät vielä ole juridisesti tasa-arvoisia keskenään.
Koska et vastannut kysymykseen niin on varmaankin reilua olettaa, että sinullakaan ei ole yhtään syytä miksi meillä pitäisi olla erilliset termit hetero- ja homoavioliitoille.