Luterilaiseen Jumalanpalvelukseen kuuluu rukous yhteisten asioiden puolesta , mutta koululaitos ei ole siinä listalla missä esivallan ja oikeuslaitoksen puolesta rukoillaan . Raamatussa tietysti käsketään esivallan puolesta rukoilemaan mutta koululaitoksesta ei puhuta mitään . Kuitenkin tämä on juuri luterilaista tradiotiota ja ajatellen tämä on hiukan hämmästyttävä asia ja myös meille suomalaisille . koska meidän kristillinen perintö kytketyy tähän tiiviisti.
Tunnustuskirjojen yksimielisyyden esipuheessa mainitaan kirkko ja koululaitos yhdessä ja myös rukoiltiin näiden puolesta, kuten siellä myös lukee niin. Sitten koko luterilaisuuden synty on levinnyt koulumaailman kautta. Varmaan Lutherin vaikutus meidän koulumaailmaan on ollut myös merkittävä . Meille suomalaisille sille on myös erityinen merkitys ajatellen uskonpuhdistusta ja uskonpuhdistajaa ja kirjallisuuden isää M.Agricolaa. Raamattu, kieli , koulu liittyvät meidän historiaamme . Ja varmasti koulu on ymmärretty ennen myös kasvattajan roolissa .
Meidän kouluissamme oli 50-60-luvulla aamuhartaudet ja vielä 70 luvulla , usein kokoontuminen tapahtui jumppasalissa jossa luettiin Jumalan sanaa ja virsi laulettiin . Sitten 80-luvulla alettiin puhumaan aamun avauksista ja alkoi pikkuhiljaa jäädä kristillinen sanoma pois niistä . Ja nyt on koululaitos muuttunut yhteiskunnan paineen ja kristillinen esiintyminen missään muodossa on vaikeaa
Herää kysymys olisko rukoukset olleet tärkeät näinä kuluneilla vuosikymmeninä,?
Miksi koulujen puolesta ei rukoilla?
Timo G, erinomainen esirukousehdotus. Esirukousten aiheet ja muotoilu ovat nykyään vapaammin valittavissa kuin vanhemmissa kirkkokäsikirjoissa. Paikalliset erot lienevät suurempia kuin ennen.
Meillä rukoillaan vähän vaihtelevasti, ettei rukouksesta tule liian pitkä. Tärkeitä säännöllisesti toistuvia rukousaiheita olisivat paitsi koulu, opettajat ja oppilaat, myös terveydenhuolto, kunnalliset ja vointialueiden päätöksentekijät sekä yrittäjät. Nuorten, perheiden ja rippikoululaisten puolesta rukoillaan aika usein ainakin meillä päin.
Niin rukous on tärkeä ja seurakuntalaisten pitäisi myös rukoilla joka päivä oman paimenensa ja hänen perheensä puolesta . Paimen tarvii rukousta paljon siihen tehtävään . On yksi laumasta mutta asetettu kaitsijaksi .
Kehoittamista tarvitaan ja keskinäistä yhteyttä enemmän . Tuohon rukouskaavaan se koululaitos olis hyvä saada että se ei jää papin vastuulle muistaa . Onko se kirkkohallituksen asia vai missä ne laaditaan rukoukset , en tunne asiaa .
Kuten Marko kertoo, esirukoukset ovat nykyään vapaammin muotoiltavissa kuin ennen. Valmiita malleja rukoukseen koulun puolesta löytyy toki heillekin, jotka mieluiten käyttävät niitä.
Pian on edessä itsenäisyyspäivä. Sen esirukousaineistoon sisältyy kirkkomme
Jumalanpalvelusten kirjassa sivulla 243 seuraava pyyntö: ”Auta koteja ja kouluja kasvattamaan uutta sukupolvea sinun tuntemiseesi, jumalanpelkoon ja hyviin tapoihin.”
Korjaus linkkiin
Jumalanpalvelusten kirjassa
Yritetäänpä saada linkki toimimaan vielä raakatekstinä
https://kirkkokasikirja.fi/jp/jpkirja.pdf
Jäin pois seurakuntavirasta 10 vuotta sitten. Mutta ihan loppuun asti pidin ala-asteilla päivänavauksia säännöllisesti. Ehkä oli myös niin, että vanhalle miehelle koulukin salli enemmän vapauksia. Ne olivat päiväkotien pänvänavausten rinnalla aina työn helmihetkiä, mutta myös jotenkin pelottavia. Miten osaan samaan aikaan olla uskollinen kutsumukselleni ja oikeasti kohdata lapset siinä hetkessä. Mutta aina niissä pappina siunasin läsnäolevat lapset, opettajat, koulun ja päiväkodin. Näin varmasti tekivät myös työtoverini, jotka hoitivat omissa kouluissaan ja päiväkodeissaan päivänavaukset. Samoin tapahtui koulujen ja päiväkotien adentti- tms kirkoissa. Luulen, että silloin lapsille ja ohjaajille jäi vahvana mielikuva, että tuo pappi on heidän puolellaan ja tekee sen, mitä hänen virkaansa kuuluu: Rukoilee meidän puolestamme. Nyt tilanne on suurelta osin muuttunut. Kirkko on jäänyt jotenkin ulkopuoliseksi tahoksi. Silloin myös koulujen ja päiväkotien puolesta rukoileminen on erilaista, mutta aina yhtä tärkeää.
Johann Gerhardin litaniassa on kyllä yhteisöistä:
Johda ja suojele maamme armollisia herroja alaisineen.
Anna armosi, että maamme armolliset herrat olisivat kirkon holhoojia ja imettäjiä. Herra, ole voideltusi voima ja toteuta sen kaikki kristilliset tavoitteet. Vuodata hallinnon päälle runsaat siunauksesi ja hyvyydessäsi suo sen pysyä vakaana. (Ps. 20:5; 21:4, 8: Jes. 49:23)
Kuule meitä rakas Herra Jumala.
Siunaa ja varjele raatiamme ja yhteisöämme.
Anna kaikille raatiherroille neuvon ja viisauden henki, jotta he toteuttaisivat oikeutta Sinun sanasi mukaisesti. Siunaa koko yhteisöämme, siunaa kaikkia niitä jotka pelkäävät sinua, sekä pieniä että isoja, siunaa meitä yhä enemmän ja enemmän, meitä ja lapsiamme. (Viis. 8:15; Jes. 11:2)
Kuule meitä rakas Herra Jumala.
Joo kyllä on rukousta monen puolesta , mutta tradition ”hengessä” se voisi olla siinä esivallan kanssa joka Jumalanpalveluksessa eikä valikoidusti . Se on luterilaista perintöä juurilta saatua tradiotiota ja kukaan ei varmaan ole sitä mieltä että eikö koululaitos olisi tarvinnut niitä monia tuhansia rukouksia jotka olis rukoiltu jos olisi ollut kaavassa. Kymmeniä vuosia on koululaitoksen ja kristillisyyden ero jatkunut ja siihen yhdistettynä rippikoulun heikentyminen.