Kuulemme toistuvasti lähetysjohtaja Metsämäen ja Juha Ahvion poliittista paatosta kristillisellä radiokanavallaan ohjelmassa ”ajankohtaista”. Viimeinen ohjelma tuli pari päivää sitten. Mitään kristillistä sanomaa tai ajatusta en tässä ohjelmassa kuullut.
Ainakin järkevissä kuulijoissa herättää ihmetystä mihin kansainvälisen politiikan analysoinneilla ja spekulaatioilla pyritään.
Ahvion lähes taukoamattomaan ja kiihkeään selostukseen sisältyy salaliittovihjailuja, tukea ”trumpismille” ja synkkiä arvailuja maailman tilasta toinen toisensa perään. Hämmentävää on myös kuulla ilmastonmuutoksen kieltämistä, vaikka sadat miljoonat jo kärsivät pahasti ilmaston muutoksesta. Ohjelmassa Ahvio myös mainostaa kirjojaan.
Sekä Metsämäki ja Ahvio ovat tietysti täysiä amatöörejä maailmanpolitiikan arvioimisessa, mutta analyysit lausutaan kovalla innolla, jopa kiihkolla.
Vaikka Patmos on konservatiivinen kanava ja uskoo kirjaimellisesti Raamatun ilmoitukseen ja erehtymättömyyteen, Ahviota ei näytä huolettavan Paavalin kehotus kunnioittaa esivaltaa (roomalaiskirjeessä), jonka toimet eri maissa Ahvio asettaa kevyin perustein kyseenalaisiksi tyypillisen salaliittouskovan tavoin kerta toisensa jälkeen.
Mari Teinilä on kyllä aivan oikeassa korostaessaan koulun johdon velvoitteiden olevan riippumattomia henkilökohtaisista vakaumuksista. Sama koskee myös muiden sellaisten laitosten johtoa, joissa uskonnonvapautta joudutaan tulkitsemaan, siis esim. vankiloiden ja sairaaloiden johtoa. Valitettavasti vain ihmisluonto on semmoinen, että ateistinen rehtori ei todennäköisesti pane painoa kirkkoon kuuluvien oikeutetuillekaan toiveille ja vastaavasti uskovainen rehtori helposti lankeaa vähättelemään uskonnottomien oikeuksia. Siksi on tarpeen, että riittävän sitovasti ilmaistaan esim. sivistyslautakunnan päätöksellä, mikä on käytäntö kunnan koululaitoksessa. Näin pelisäännöt saavat paremman legitiimisyyden kuin yksittäisen viranhaltijan muotoilemina.
Yrjö, kirjoitit:
”… että ateistinen rehtori ei todennäköisesti pane painoa kirkkoon kuuluvien oikeutetuillekaan toiveille ja vastaavasti uskovainen rehtori helposti lankeaa vähättelemään uskonnottomien oikeuksia.”
Onko sinulla tiedossa, että tämä arvelusi toteutuisi joissain kouluissa? Millaisia käytännön ongelmia siitä aiheutuu (tai aiheutuisi, jos tilanne olisi kuvaamasi kaltainen)?
Ristolle: En voi nimetä ketään kumpaankaan ääripäähän sijoittuvaa henkilöä, mutta pitkäaikaisena opettajana tiedän itsestäni, että omat vakaumukset vaikuttavat kyllä varmasti siihen, mitä ihminen pitää oikeana tasapuolisuutena, vaikka kuinka olisi hyvää tahtoa olla objektiivinen.
Olisiko kellään tiedossa todella tapahtunutta esimerkkiä siitä, että rehtori olisi kieltänyt Suvivirren laulamisen? Voin hyvin ymmärtää, että joissakin kouluissa on päätetty, ettei virttä lauleta. Se on kuitenkin eri asia kuin kieltäminen.
Olipa kyseessä päätös tai peräti kielto, tulkinta uskonnonvapauden rikkomisesta on mielestäni erikoinen. Luulenpa, että päätoimittaja on innostunut hieman liikaa ja vähän ylitulkinnut uskonnonvapauden merkitystä.
Kun päätetään, että virttä ei lauleta, niin samalla sen laulaminen kielletään. Vai voiko virren laulaa päätöksestä huolimatta?
Eihän tuo Salme noin ole mitenkään. Onko kaikki muut laulut, joita kouluissa ei lauleta, kielletty? Ei tietenkään. Koulut saavat päättää itse ohjelmastaan ja ei ole mitään syytä miksi siellä pitäisi aina olla vaikka suvivirsi. Sehän on vain yksi laulu muiden joukossa.
Tiedätkö Salme siis oikeasti jonkun paikan jossa selkeä enemmistö on suvivirttä halunnut mutta joku päättävä taho on laulamisen kieltänyt?
”Kun päätetään, että virttä ei lauleta, niin samalla sen laulaminen kielletään.
Ei se ihan niin mene tässä todellisuudessa, jossa Suomessakin koulua käydään. Tuolla logiikalla kirkoissakin kielletään joka sunnuntai satojen virsien laulaminen, koska jumalanpalveluksessa veisattavaksi valitaan (= päätetään) vain pieni osa virsikirjan sisällöstä. Eipä ole kuitekaan näkynyt tätä kieltämistä kukaan kauhistelevan.
Siis Salme: vaikka sinä käytätkin sanaa ”kielto” mielenkiintoisella tavalla, suurin osa suomea puhuvista ei niin tee.
Ei se nyt noinkaan mene, sillä kun ”joissakin kouluissa on päätetty, ettei virttä lauleta.” (Risto) niin silloinhan on päätetty, että ei lauleta. Mutta esim. jumalanpalveluksessa, jossa valitaan jotkin virret laulettavaksi, ei kuitenkaan PÄÄTETÄ, että niitä muita ei lauleta. Nyt joissakin kouluissa siis PÄÄTETÄÄN; että suvivirttä EI lauleta, ainakin Riston kommentin mukaan ” Voin hyvin ymmärtää, että joissakin kouluissa on päätetty, ettei virttä lauleta.”
Ota tästä nyt selvää, onko päättämällä päätetty ettei lauleta vaiko vain jätetty pois siitä mitään päättämättä.
Jos koulut päättävät, että eivät laula suvivirttä niin eikö se ole koulujen asia? Hehän saavat itse päättää ohjelmistoistaan, eikä missään vaadita suvivirttä. Eivät he ole sitä kieltämässä mutta ei ole mitään syytä miksi kaikkien koulujen pitäisi pitää suvivirsi ohjelmistossa. Salme, sinulla on nyt aivan väärä käsitys koulujen arjesta.
Jos esimerkiksi koulu päättää, että suvivirsi ei jaksa kiinnostaa, joten jätetään se pois niin onko siinä Salme mielestäsi jokin ongelma? Pitäisikö kaikkien nyt kunnioittaa sinun tahtoasi yksittäisen laulun suhteen? Sinä oletat luultavasti väärin, että ihmiset oikeasti sankoin joukoin haluavat laulaa suvivirttä. Tämä juttu saa ihmiset vaahtoamaan vain hetkeksi aikaa, kun heille sanotaan, että jotain ollaan kieltämässä.
Antero, me puhumme nyt aivan eri teemasta. En ottanut ollenkaan kantaa siihen, onko koulun oma asia vai ei, jos he päättävät olla laulamatta suvivirttä. Otin kantaa PÄÄTTÄMIS-tematiikkaan.
Salme, valistaisitko meitä vielä tästä asiasta, sillä logiikkasi tuntuu ristiriitaiselta. Mikä ero on päättämisen ja kieltämisen suhteen näillä:
Koulussa päätetään, että kevätjuhlan ohjelmaan kuuluvat ohjelmanumerot x, y, z, å, ä ja ö. Mikään ohjelmanumeroista ei ole Suvivirsi.
Kirkossa päätetään, että sunnuntain jumalanpalveluksessa veisataan virret x, y, z, å, ä ja ö. Mikään niistä ei ole Suvivirsi.
Mikä saa aikaan sen, että yllä kuvatuissa tapauksissa koulussa on kielletty Suvivirren laulaminen, mutta kirkossa ei?
Risto, no jos minä nyt vielä tämän kerran vastaan.
Sanoit kommentissasi, että koulussa on PÄÄTETTY, että suvivirttä EI lauleta.
Nyt antamassasi esimerkissä puhut vain, että on päätetty mitä lauletaan/esitetään. Silloin kun mitään elementtiä EI OLE PÄÄTETTY sulkea pois, niin silloin ei myöskään ole kielletty mitään, mutta kun ON PÄÄTETTY, että jotain Ei oteta ohjelmistoon, niin silloin se on kielletty ko. päätöksellä. Jos pelkästään valitaan jotkut laulut, niin seuraavalla kerralla voidaan valita toiset, mutta jos on PÄÄTETTY, että jotain ei lauleta, niin se päätös pitää. Loogisen yksinkertaista. Minusta.
Emme Salme puhu eri asiasta. Sinä yrität vääntää koulun päätöksistä automaattisesti kielteisiä. Voitko antaa minulle esimerkin koulusta, jossa on päätetty, ettei Suvivirttä saa laulaa? On aivan eri asia, jos päätetään, että Suvivirttä ei lauleta ja tilalla on jotain muuta. Tämä on arkea kouluissa, eikä siinä ole mitään kielteistä tematiikkaa.
Sinä Salme puhut jostain teoreettisesta kielteisestä suhtautumisesta jollaista en ole kuullut olevan missään. Voitko antaa siis tälle ihan käytännön esimerkin, että koulussa on päätetty, että Suvivirsi kategorisesti suljetaan ohjelmasta pois? Kouluelämässä on paljon elementtejä joita eri ohjelmissa vaihdellaan.
Antero ehtikin jo kysyä Salmelta saman mitä minäkin aioin. En käsitä, miksi Suvivirren puuttuminen merkitsisi sitä, että se on kielletty. Ymmärtääkseni tämä tulkinta edellyttää sitä, että Suvivirren pitäisi (ilmeisesti jonkun määräyksestä) kuulua juhlan ohjelmaan.
Asiaan ei valitettavasti päästä käsiksi, ellei Salme tai joku muu kerro esimerkkitapausta tällaisesta kieltämisestä.
No kylläpäs miehillä on nyt paljon päänvaivaa kommenttini ymmärtämisestä. Mutta jos ei ymmärrä niin ei ymmärrä, enempää ei voi rautalankaa vääntää muuten se jo katkeaa.
Salme, kyse on vain siitä, että esität aivan liian teoreettisen ajatuksen koulujen päätöksenteosta. Jos tiedät koulun, jossa on istuttu alas ja päätetty ehdottomasti kieltää Suvivirsi niin sitten siinä olisi jotain pointtia. Jos taas opettajatiimissä todetaan, että ei lauleta tänä vuonna suvivirttä vaan vedetään joku tuore biisi niin ei se ole kieltämistä, sellaista jokavuotisten juhlaohjelmien laatiminen meillä kouluissa vain on.
Onko sinulla siis tiedossa, että jossain oltaisiin kieltämässä Suvivirttä vai rakenteletko taas syrjinnän ja sananvapauden olkinukkea?
Minusta on käsittämätöntä, että täällä on kommentoijia, jotka joko tahallaan tai ymmärtämttömyyttään käsittävät toisen kommentit miten vain haluavat väärin ja sitten syyttävät ko. kommentoijaa omien tulkintojensa pohjalta syrjinnän ja sananvapauden olkinukkien rakentelusta ja vaatimalla vaativat vastauksia aiheisiin, joita he itse keksivät, mutta väittävät toisen sanomisiksi. Täysin absurdia touhua. Ei tuommoisten kommentoijien kanssa voi keskustella järkevästi. No, onneksi ei tarvitsekaan.
Salme, miksi sinä aina rupeat syyttelemään? Oletan, että sinun argumenttisi loppuvat ja silloin on hyvä haukkua muut. Eikö se ole aika turhaa?
Voitko siis antaa esimerkin koulusta, jossa on toimittu niinkuin sinä sanoit. Eli selkeästi kielletty Suvivirren esittäminen? Muuten sinä vain esität olkinuken päätöksenteosta, jollaista ei ole missään koulussa.
Ongelman ydin on tämä Salme kommentti:
”Kun päätetään, että virttä ei lauleta, niin samalla sen laulaminen kielletään. Vai voiko virren laulaa päätöksestä huolimatta?”
Koulun päätösjuhliin valitaan joka vuosi ohjelmaa ja ei ole mitään velvoitetta yhdelläkään koululla sisällyttää siihen Suvivirttä. En ole kuitenkaan kuullut yhdestäkään koulusta, että siellä olisi kielletty Suvivirren laulaminen.
Salme esitti jatkona teoreettisen pohdinnan siitä, että jossain nimenomaan laadittaisiin ohjelmaa niin, että Suvivirsi päätettäisiin lähtökohtaisesti kieltää ennenkuin varsinainen ohjelma laadittaisiin. Onko Salmella siis tietoa, että näin toimitaan vai onko se puhtaasti vihjailua?
Antero, sinun ja Riston tulkinnat kommentistani ovat jo lähtökohtaisesti vääriä, joten myöskin kaikki vihjailusi minun ajatuksistani ja tarkoituksistani ovat vääriä. Näin ollen katson, että en todellakaan viitsi jatkaa tätä inttämistä. Mukavaa koulun kevätjuhlaa sinulle joko suvivirren kera tai ilman sitä.
No Salme, voitko siis antaa esimerkin koulusta, jossa päätöksellä on kielletty Suvivirsi? Näinhän ei automaattisesti ole kouluissa, joissa esitettään jotain muuta, sillä suvivirsi ei ole mikään velvollisuus.
Sinä nyt joko vahingossa tai tarkoituksella ymmärrät Riston kommentin väärin. Risto ei tarkoittanut, että kouluissa istutaan alas ja päätetään, ettei suvivirttä lauleta ja sitten vasta siirrytään ohjelmaan. Kouluissa istutaan alas ja päätetään ohjelmasta mutta se ei tarkoita, että ohjelman ulkopuolelle jääneet laulut on kielletty.
Ei tämä voi edetä, jos sinä et argumentoi vaan jankkaat ihan jotain muuta.
Risto Korhonen se jaksaa itselleen uskollisena saivarrella. Aivan höperö esimerkki jostain logiikasta mm. tämä, että kirkossa kielletään satojen virsien laulaminen, koska veisattavaksi päätetään tietyssä messussa laulettavaksi jotkut virret. Kaikkia virsiä ei varmaan millään voida aina laulaa yhdessä messussa, heh-heh. Eli muita virsiä ei todellakaan kielletä laulamasta. Korhosen tyylillä voisi jatkaa loputtomiin jonninjoutavaa puliveivaamista.
Jos rehtori sanoo, että suvivirttä ei lauleta tässä koulussa niin lopputulos on sama kuin kielto. Ei lauleta. Ja herää kysymys, miksi ei eli mikä on selitys miksi ei.
Nykyisin selitys on se, että Suomen ateistien/uskonnottomien/vapaa-ajatteljoiden piiristä pieni ryhmä ei mitenkään voi sietää sen laulamista eikä silloin sitä saa muutkaan laulaa ja piste.
Tarja: mukavaa, että osallistut keskusteluun. Et ehkä huomannut minun kommentoivan Salmen tulkintaa, vaan käsitit että minä kannattaisin tuota omalatuista logiikkaa. Salmehan kirjoitti: ”Kun päätetään, että virttä ei lauleta, niin samalla sen laulaminen kielletään”. Päättämisellä ja kieltämisellä ei kuitenkaan ole tuollaista yhteyttä.
Haittasikohan kommenttini ymmärtämistä se, että puhuin kaikista virsikirjan virsistä? Esimerkkini toimii yhtä hyvin näin:
Salmen esittämän logiikan mukaan Suvivirren laulaminen jumalanpalveluksissa kielletään aina, kun on päätetty, että se ei kuulu ko. jumalanpalveluksessa laulettaviin virsiin. Tietääkseni tätä ei kuitenkaan yleisesti pidetä Suvivirren laulamisen kieltämisenä.
”Jos rehtori sanoo, että suvivirttä ei lauleta tässä koulussa niin lopputulos on sama kuin kielto. Ei lauleta. Ja herää kysymys, miksi ei eli mikä on selitys miksi ei.”
Epäilen, että tämä rehtorijuttu on itse asiassa urbaanitarina. Uskoisin, että käytännössä kukaan Suomen koulujen rehtoreista ei julistaisi tuollaista kieltoa, vaan koulujen juhlat suunnitellaan henkilökunnan ja oppilaiden yhteistyönä. Voin toki olla väärässäkin, mutta jos ”rehtorin kielto” -väitteelle ei esitetä todisteita, pidän kantaani oikeana. Pystytkö kertomaan esimerkin koulusta, jossa rehtori on kieltänyt Suvivirren laulamisen?
”Nykyisin selitys on se, että Suomen ateistien/uskonnottomien/vapaa-ajatteljoiden piiristä pieni ryhmä ei mitenkään voi sietää sen laulamista eikä silloin sitä saa muutkaan laulaa ja piste.”
Tuntuupa mielikuvitukselliselta väitteeltä. Suurimmassa osassa Suomen kouluistahan lauletaan kevätjuhlassa Suvivirsi. Samoin kuin edellinen väite, tämäkin kaipaisi tuekseen todisteita. Onko jossain koulussa (missä?) todella vastustettu Suvivirttä kuvaamallasi tavalla?
Toistan:
Ei se nyt noinkaan mene, sillä kun “joissakin kouluissa on päätetty, ettei virttä lauleta.” (Risto) niin silloinhan on päätetty, että ei lauleta. Mutta esim. jumalanpalveluksessa, jossa valitaan jotkin virret laulettavaksi, ei kuitenkaan PÄÄTETÄ, että niitä muita ei lauleta. Nyt joissakin kouluissa siis PÄÄTETÄÄN; että suvivirttä EI lauleta, ainakin Riston kommentin mukaan ” Voin hyvin ymmärtää, että joissakin kouluissa on päätetty, ettei virttä lauleta.”
Ota tästä nyt selvää, onko päättämällä päätetty ettei lauleta vaiko vain jätetty pois siitä mitään päättämättä.
Kun tämä uskonnonvapaus-kulttuuriperinnön vaaliminen -jaottelu tuntuu hämmentävältä, että itse en pitäisi Suvivirrestä luopumista varsinaisesti ”uskonnonvapauden loukkaamisena”.
Jos kristityt eivät saisi omissa tilaisuuksissaankaan sitä laulaa, silloin olisi kyse uskonnonvapauden loukkaamisesta. En siis ainakaan itse halua säilyttää Suvivirttä uskonnonharjoituksen vuoksi. Löydän kyllä riittävästi tilaisuuksia, joissa sitä lauletaan nimenomaan rukouksena.
Mutta kulttuuriperintönä Suvivirsi liittää monet monet sukupolvet yhteen. Siihen liittyy yhteenkuuluvuutta, vahvaa tunnelmaa, muistoja, suomalaisuutta. Se on se merkki, joka kertoo kesäloman alkavan.
Yhtä hyvin tämä kesälomalaulu voisi olla täysin uskontoneutraali ”Tuuli hiljaa henkäilee”.
Kuinka kauan menisi ennenkuin tästä laulusta tulisi yhtä vahva muistojen virta, kaikille yhteinen tunne-elämys?
Aiemmin on pidetty ihan luonnollisena että vallalla oleva uskonto, tai vähintään siihen liittyvät ja viittaavat perinteet, näkyvät eri maiden juhlatilaisuuksissa.
Jos tästä luopumista vaaditaan Suomessa, sen pitäisi koskea luonnollisesti myös muslimimaita ja kaikkia muitakin.
Aikamoinen työsarka odottaa. Vähintään asioihin pitäisi ottaa kantaa myös muiden uskontojen ja muiden maiden osalta, vaikka asummekin Suomessa, jossa tällaisesta väitteleminen on melko turvallista.
”Aiemmin on pidetty ihan luonnollisena että vallalla oleva uskonto, tai vähintään siihen liittyvät ja viittaavat perinteet, näkyvät eri maiden juhlatilaisuuksissa. Jos tästä luopumista vaaditaan Suomessa, sen pitäisi koskea luonnollisesti myös muslimimaita ja kaikkia muitakin.”
Sari, Suomen lainsäädännössä ei tietenkään voida ottaa kantaa muiden maiden asioihin. Vaatimuksesi on yksinkertaisesti mahdoton toteuttaa. Se, miten tuohon päätelmään olet päätynyt, on sitä paitsi sangen kummallista. Suvivirrellä ja muslimimailla ei ole kuvaamasi kaltaista yhteyttä.
Olet ilmeisesti jumittunut ajatusvirheeseen, tai sitten yrität tietoisesti ohjata keskustelua pois aiheesta. Kun vertaat tuota argumenttiasi homoliittokeskusteluissa käyttämääsi (poly- ym. liitot on käsiteltävä samalla), huomaat samanlaisuuden. Kummassakin tapauksessa argumentti on huono.
Antero K: ”Onko kaikki muut laulut, joita kouluissa ei lauleta, kielletty? Ei tietenkään. Koulut saavat päättää itse ohjelmastaan ja ei ole mitään syytä miksi siellä pitäisi aina olla vaikka suvivirsi. Sehän on vain yksi laulu muiden joukossa.”
ONKO Suvivirsi todella vain ”yksi laulu muiden joukossa”?
En sano, etteikö se sinulle voisi olla, mutta mielestäni se, että suurin osa haluaa sen säilyttää, kertoo siitä että vakaumuksesta riippumatta Suvivirsi nimenomaan EI ole ”vain yksi laulu muiden joukossa”, vaan THE Kevätjuhlalaulu. Jota ei voi noin vain korvata jollakin toisella.
Monille tärkeä, muistoja luova elementti kevätjuhlassa. Ja aivan varmasti moni ateisti tai joku joka ei kuulu siihen ”27 prosenttiin, joka uskoo kuten kirkko opettaa” voi kokea laulun itselleen tärkeäksi.
Monille se on. Sinä tiedät Sari hyvin, että Suomi on varsin maallinen maa ja heidät saa suuttumaan tässä tapauksessa se, että joku olisi kieltämässä jotain. Aika moni mielellään tekee ohjelmistoihin tilaa vaikka oppilaiden omille esityksille ja muille biiseille.
Kyllä suvivirren voi korvata ja näin on monesti tehtykin. Ei pidä nyt sekoittaa nostalgia sukupolven hetkellistä uutisotsikointituohtumusta siihen, että suvivirrellä olisi kovinkin intohimoinen ja laaja fanilauma.
Ja juuri tällä logiikalla, että Suvirsi on monille niin tärkeä, vakaumuksesta riippumatta, sen laulamatta jättäminen merkitsee sen kieltämistä.
Sikäli kun itse olen huomannut, kaikissa äänestyksissä Suvivirsi on nimenomaan haluttu säilyttää. Ja huomattava enemmistö piti päätöstä Suvivirren säilyttämisestä oikeana.
Se siis on monille tärkeä perinne. Ja enemmistölle tärkeän perinteen katkaiseminen, on kieltämistä. Yhtä kuin ”ei” -kieltomerkki. Samoin olisi mielestäni minkä tahansa perinteen katkaisemisen suhteen. Liittyen myös jumalanpalveluksiin.
Sen sijaan ei voida ajatella, että kaikki virret, joita kirkossa ei sillä kertaa lauleta, on kielletty.
Ilmeisesti täällä keskusteleville ateisteille Suvivirsi ei ole millään tavalla tärkeä. Mutta toivon mukaan teilläkin on jokin teille tärkeä perinne, jonka haluaisitte säilyttää. Joka herättää muistoja ja voimakkaita tunteita.
Ei siis mikään henkilökohtainen tai perheen keskeinen perinne vaan yhteiskunnallinen ja valtakunnallinen.
Jos perinne muuttuu kielletyksi, se on kielletty.
Kiitos Sari järkevistä huomioistasi!
Kun ensin virheellisesti otsikoidaan, että suvivirsi aiotaan kieltää ja sen jälkeen kysytään, että halutaanko se säilyttää niin tottakai saa positiivisia lukemia.
Itse voin nauttia suvivirrestä siinä missä muutkin. Aika pian sen suosio kuitenkin laskisi jos se esimerkiksi esitettäisiin kokonaan. Ei siis ilmeisesti kovin hieno biisi, jos siitä viitsitään laulaa korkeintaan puolet.
Suvivirren merkitys mielellään kasvatetaan myyttisiin mittoihin mutta aika äkkiä se unohtuu suurimmalta osalta, jos tilalle on laitettu jotain muuta.
Ja jotta ei synny väittelyä yksityiskohdista, tarkennan että ”perinteen katkaisemisella” en tarkoita sitä, että jossain koulussa ei joskus lauletakaan Suvivirttä. Koskaanhan se ei käsittääkseni ole ollut pakollista.
Mutta mistä tässä nyt on keskusteltu jos ei juuri siitä saako Suvivirttä jatkossakin laulaa vai eikö saa?
”Mutta mistä tässä nyt on keskusteltu jos ei juuri siitä saako Suvivirttä jatkossakin laulaa vai eikö saa?”
Miksi siitä pitäisi keskustella tämän uutisen yhteydessä? Tällä hetkellä meillä on se tieto, että Suvivirttä saa laulaa koulujen juhlissa. Toisaalta sitä ei ole pakko laulaa, minkä ei myöskään pitäisi olla ongelma.
Tarkoitus lienee keskustella siitä, mitä Kotimaan päätoimittaja kirjoitti. Esim. minua kiinnostaa se, löytyykö hänen väitteelleen rehtorien uskonnonvapauden vastaisesta toiminnasta perusteluja. Epäilen, että Teinilä sekoittaa (vahingossa tai tahallaan) omat tuntemuksensa ja uskonnonvapauden juridisen määrittelyn.
Jos käy niin, kuten voi toki käydä, että Suvivirren laulamisesta tulee harvinaisempaa ja perinne katkeaa ”luonnollisen poistumisen” kautta, sekin voi lopulta olla sillä tavoin hyvä asia, että kristillisten koulujen suosio voi nousta. Että niitä ei enää katsotakaan oudon äärilikkeen ideoiksi, jotka ovat täysin turhia, vaan kouluiksi, joissa kristilliset arvot ja perinteet ovat kunniassa eikä niistä tarvitse edes väitellä.
Ihmiset joutuvat ottamaan kantaa asioihin, tapa ei olekaan enää pelkkä tapa, eikä perinne vain perinne. Sitten nähdään kuinka monella on todella kaipaus kristillisiin perinteisiin. Ja toivon mukaan on kristillisiä kouluja jatkossakin, jos kaikki kristillisyyteen viittaava katoaa muista kouluista.
Toisaalta jakautuminen selkeästi eri leireihin lisää ennakkoluuloja eikä muutenkaan ole toivottavaa.
Parasta olisi jatkaa kuten tähänkin asti, ja katsoa mihin suuntaan asiat kehittyvät. Puuttumatta suoraan tällaisiin asioihin niiden poiskitkemismielessä. Antaa historian kulkea kulkujaan ja katsotaan miten käy.
Teiniläkin kirjoittaa aika keveästi, kun jättää määrittelemättä tarkemmin uskonnonvapauden tässä tapauksessa. Elämme Suomessa ja meidän määrittelymme tulee lähteä kristillisestä maailmankatsomuksesta käsin, joka velvoittaa meitä toimimaan ja tekemään päätöksemme tältä pohjalta. Viimeaikojen suvaitsevaisuus ja tasa-arvohöpötys lähtee kummallisesta lähtökohdasta, jossa tasa-arvoisin ja suvaitsevaisin ihminen on silloin kun ei ole mtään, ei yhteiskunnallisesti eikä ideologisesti. Kirkko on tässä suhteessa kaikkein pahiten eksynyt, etenkin sen tiedotus ja muutamat mediaseksikkäimmät pappishenklöt, ryhmittymät sekä yhteisöt.
Olihan tuo huumoria? Hauska ajatus se ainakin on, että uskonnonvapaus pitää määritellä kristillisestä maailmankatsomuksesta käsin 😀
Ai niin Tuomo, oletko lukenut kirjan Eläinten vallankumous? Siinähän määritellään käsite ”tasa-arvo” juuri tuolla tavalla kuin ehdotat ”uskonnonvapaudelle” tehtävän.
”Viimeaikojen suvaitsevaisuus ja tasa-arvohöpötys lähtee kummallisesta lähtökohdasta, jossa tasa-arvoisin ja suvaitsevaisin ihminen on silloin kun ei ole mtään, ei yhteiskunnallisesti eikä ideologisesti.” Tuomo
Hyvin kiteytetty.
Ei kukaan ole pyrkimässä mihinkään kaiken suvaitsemiseen. Tätä argumenttia käytetään yleensä, kun tekisi mieli syrjiä mutta paha media ja muut ihmiset eivät salli. Sitten haukutaan suvaitsevaisuutta ja tasa-arvoa höpötykseksi.
Ketä tekisi mieli syrjiä, heitäkö jotka haluavat laulaa suvivirren? No, on yritetty syrjiä, mutta lopputulema oli, että suvivirttä saa edelleen laulaa. Ja se on oikeudenmukainen päätös.
Salme, ei se ole syrjintää jos koulussa jätetään suvivirsi pois. Ja edelleen Salme, kukaan ei ollut kieltämässä suvivirttä missään vaiheessa. Ei edes Karisma. Tarkoitan sitä, että ihmiset, jotka haluavat vaikka homopareille vähemmän oikeuksia haukkuvat puolestaan, että joku olisi haluamassa kaiken suvaitsemista. Eihän näin ole.
”“Viimeaikojen suvaitsevaisuus ja tasa-arvohöpötys lähtee kummallisesta lähtökohdasta, jossa tasa-arvoisin ja suvaitsevaisin ihminen on silloin kun ei ole mtään, ei yhteiskunnallisesti eikä ideologisesti.” Tuomo
Hyvin kiteytetty. (Salme)”
Kyllä minua kovasti kiinnostaisi kuulla lisää tästä hyvästä kiteytyksestä, se kun ei ihan helposti avaudu. Kuka ja miten tällaista ”suvaitsevaisuus ja tasa-arvohöpötystä” harjoittaa tai vaatii? Paitsi suvaitsevaisin, millainen ihminen muutoin on silloin, kun ”ei ole mitään”? Ihminenkö siinä ei ole mitään, vai eikö yleensäkään ole olemassa mitään?
Risto Korhonen, jospa sitten määrittelisit pohjoismaisen tasa-arvon niin voitaisiin keskustella siltä pohjalta. Minusta tuntuu, että et oikein itsekään tiedä mitä kristillinen maailmankatsomus tuo tullessaan. Ei se ainakaan mitään sellaista jota voitaisiin nimittää tasa-arvottomaksi taikka suvaitsemattomaksi. Sen sijaan olen kuullut sellaisia viestejä, että suvivirttä ei saa laulaa koskapa se syrjii jotakin. Mistähän tämä määrittely on peräisin, että laulu jolla jollekin on jokin merkitys mutta toiselle ei olisi jotenkin syrjivä. ”Kansainvälinen” ei ole koskaan aiheuttanut minussa minkäänlaisia väristyksiä suuntaan eikä toiseen – mahtopontinen laulu monien muiden joukossa.
Tuomo, minä kun nimenomaan en halua määritellä uudelleen tasa-arvon (tai ihmisarvon, tai uskonnonvapauden) käsitettä. Nyt käytössä olevilla määritelmillä pärjätään hyvin.
Syrjinnästä ei kai sentään tässä yhteydessä pitäisi puhua, enkä oikein usko, että olisi puhuttukaan. Kysymyksessä on uskonnonvapauden toteutuminen kouluissa.
Miksi minun pitäisi tietää, ”mitä kristillinen maailmankatsomus tuo tullessaan”? En ole kristitty, eikä mikään muukaan uskonto kiinnosta minua hengellisessä mielessä. Toki tiedän sen verran, että kristinusko, kuten monet muutkin uskonnot, tarjoaa ainoaa oikeaa tapaa pelastaa ”kuolematon sielunsa”. Kyllä siihen on ihan sisäänrakennettuna vastakkainasettelu ”me oikeauskoiset vastaan muut”.
Niin, onhan myös paljon ihmisiä, jotka ovat vankkumattomia omassa oikeaoppineisuudessaan kun väittävät, että mitään kuolematonta sielua ei ole olemassakaan, ettei ole Jumalaakaan. Onko heidän oikeoppineisuutensa laadullisesti parempaa kuin kritittyjen vakaumus omassa opissaan?
Vaikka tiedän, että Salmen mielestä lähtökohtaisesti ymmärrän väärin, mitä hän tarkoittaa, kommentoin kuitenkin asiavirhettä tuossa.
”jotka ovat vankkumattomia omassa oikeaoppineisuudessaan kun väittävät, että mitään kuolematonta sielua ei ole olemassakaan, ettei ole Jumalaakaan. Onko heidän oikeoppineisuutensa laadullisesti parempaa kuin kritittyjen vakaumus omassa opissaan?”
Ei ole olemassa ”oppia” Jumalan tai kuolemattoman sielun olemassa olemattomuudesta. Argumenttina tuo on vanhaa tuttua tyyppiä ”postimerkkien keräilemättömyys on harrastus”. Tiedän, että logiikan ja argumentoinnin säännöt eivät kaikkia kiinnosta, mutta yleisesti ottaen niitä pidetään arvossa keskustelussa ja väittelyssä.
Esimerkiksi minä en väitä, että Jumalaa tai kuolematonta sielua ei ole olemassa. Niiden olemassaolosta ei vain ole mitään ihmisen keinoin havaittavia todisteita. Olen myös sitä mieltä, että yliluonnollisiin olentoihin pohjautuvat opit eivät Suomen kaltaisessa maassa voi olla perusta maalliselle vallankäytölle.
Risto, käyttämääsi argumentointia kutsutaan yleensä saivarteluksi, joskus jopa trollaamiseksi.
Olen pannut saman merkille, Ko.-radio on kuin yksityinen mainoskanava, missä säätiön alustaa käytetään omaan kirjabisnestoimintaan. ’Vaarallinen vihreä valhe’ on todella vaarallinen kirja-luonnolle.