Tyttöset kantoivat raskasta kaljakuormaa. Kaljat oli saatava piiloon pusikkoon. Sinne oli kokoontumassa iso joukko lapsia. Joillakin vanhempien hankkimat juomat mukana.
Isä, kun oli sitä mieltä, että hänen oli hyvä tietää mitä lapsi juo. Isä vai ei tullut ajatelleeksi sitä, että muillakin oli näihin nyyttikesteihin omat tuomiset.
Kävin muutamina iltoina jututtamassa lapsia heidän kokoontumispaikoissaan. Kolmivuotias taisi olla nuorin mukana olevista. Vanhemmat oli lähteneet juhlimaan ja lapset tulivat omiin juhliinsa. Mukana oli tietysti jokunen raitiskin. He pitivät huolta toisista. Pahimmin päihtyneillä oli kotiolot rempallaan. Se selvisi nopeasti heidän kanssaan jutellessa.
”Vanhempien pitäisi katsoa peiliin”: on moni aikuinen minulle sanonut, kun asian olen esiin nostanut. Mitähän se hyödyttäisi. Peilistähän saattaa katsella henkilö, jonka omakin elämä on hajalla. Tai sitten työ vie kaiken ajan ja lapselle ei jää aikaa eikä riittävää huolenpitoa.
Kummallisinta tässä kaikessa on meidän kaikkien välinpitämättömyys. Annamme tuon kaiken tapahtua. Emmekä millään tavoin edes yritä puuttua siihen. Poliisi hoitakoon asian. No poliisit ajavat hiljaa alueelle ja nuoret siirtyvät syrjään hetkeksi. Mitäpä poliisi näille lapsille voi. Miksi me emme välitä mitään siitä, että suuri joukko lapsia juo viikoittain itsensä humalaan?
Juopuminen käy pian vielä kivuttomammin, kun maitokaupasta alkaa saada kovempia aineita. Ei tarvitse enää kantaa painavia mäyräkoiria pusikoihin. Sen sijaan pian me kannamme sammuneita lapsia. Mikäli satumme heidät jostain löytämään. Tosi outoa, että hyväksymme tämän kaiken mukisematta.
Pekka
Kiitos että nostat tämän merkittävän epäkohdan yhteiskunnassamme esille.
Surullista mutta totta. Taitaa olla niin, että yhteiskunnassa on päättäjilläkin niin kiire, etteivät he huomaa kaikkein vähäisimpien hätää.
Jos joku turisti pääsee näkemään mitä täällä tapahtuu, niin hän oksentaa ja lähtee huomenna maasta pois. Miksi me emme voi edes pahoin? Tämä ihmettelyttää tässä eniten. Poliitikot ajavat vain niitä asioita, joita me pidämme tärkeinä. Lasten juopumiskulttuuri on kai sisäänrakennettu meihin, niin ettemme pidä sitä minään. Outoa on että kirkkokin on asiassa melko hissukseen. Toki asiaan tulisi muutos, jos sellaista alettaisiin tosissaan vaatia. Nyt olemme hiljaa. Miksi? Kertokaa minulle.
Pekka: ”Jos joku turisti pääsee näkemään mitä täällä tapahtuu, niin hän oksentaa ja lähtee huomenna maasta pois. ”
Niinkö luulet? Jos näin on, niin miten selität ne turistimassat, jotka viihtyvät vaikkapa Pietarissa tai Sao Paulossa huolimatta kaikkia mahdollisia huumaavia aineita käyttävistä katulapsista? Tai ne jotka käyvät vuodesta toiseen turistien kansoittamassa Thaimaassa, huolimatta valtavasta lapsiprostituoitujen määrästä? (Itse en viihdy noissa paikoissa, mutta moni muu viihtyy – vieläpä oksentamatta).
Pekka: ”Kävin muutamina iltoina jututtamassa lapsia heidän kokoontumispaikoissaan. Kolmivuotias taisi olla nuorin mukana olevista. ”
Otit kai välittömästi yhteyttä lastensuojeluviranomaisiin ja ilmoitit asiasta. Ellet, niin miksi et?
Kiitos. Siina yksi vastaus tuli. Sysäämme vastuumme viranomaisille.
Sitä vastuuta ottamaan meidän viranomaisemme on työhön otettu. Tavallisen kansalaisen vastuu on ilmoittaa heille ongelmista. Omatoimisuus ei ole aina laillistakaan.
Ja viranomaiset poltikoille. He taas meille ja me emme Sano mitaan. Näin peli jatkuu.
Minua on pitkään ihmetyttänyt se, että lakia ei edes yritetä noudattaa. Lain mukaan alle 18-vuotiaille ei anniskella eikä myydä alkoholia. Siis jokainen alaikäisen nauttima alkoholiannos on rikoksen kautta saatu. Vanhemmat jotka eivät puutu lapsensa alkoholinkäyttöön laiminlyövät kasvatusvelvollisuutensa. Jokaisesta havaitusta alaikäisen humaltumisesta tulee tehdä lastensuojeluilmoitus. Ja jos on tiedossa henkilö, joka on alkoholin alaikäisen käsiin toimittanut, tulisi tehdä rikosilmoitus poliisille. Jos näin meneteltäisiin, olisi kylläkin seurauksena lastensuojelun ja poliisin romahdusmainen ylikuormittuminen, mutta ehkäpä tämä havahduttaisi myös poliitikkoja parempaan vastuunkantoon.
Sahama: ”Jokaisesta havaitusta alaikäisen humaltumisesta tulee tehdä lastensuojeluilmoitus. Ja jos on tiedossa henkilö, joka on alkoholin alaikäisen käsiin toimittanut, tulisi tehdä rikosilmoitus poliisille.”
Olen täsmälleen samaa mieltä.
Jos Pekka Pesonen ei tehnyt mitään havaitessaan nuorten ryyppyporukassa kolmevuotiaan lapsen – tai ylipäätään alaikäisiä -, ei moista välinpitämättömyyttä todellakaan voi pitää kovin vastuullisena ja esimerkillisenä käyttäytymisenä aikuiselta ihmiseltä.
Vastuun siirto viranomaisillekin olisi ollut vastuullisempaa kuin olla tekemättä mitään. Ja siksi toiseksi mitä muuta ulkopuolinen voi tehdä Pesosen kuvaamassa tilanteessa, kuin ilmoittaa lastensuojeluviranomaisille, joiden tehtävä lain mukaan on puuttua asiaan?
Yrjö Sahama :” Vanhemmat jotka eivät puutu lapsensa alkoholinkäyttöön laiminlyövät kasvatusvelvollisuutensa. ”
No tässäpä teille on sellaiset vanhemmat. Kun lapset halusivat kokeilla alkoholia, kuten ”muutkin tekevät”, järjestimme vanhempina heille kodissamme ”bileet”, joissa he ystäviensä kanssa saivat nauttia alkoholia. Heidän ei tarvinnut mennä pusikoihin eikä rappukäytäviin, vaan tuo kokeilu hyväksyttiin heidän omassa kodissaan, eikä yksikään heistä tullut alkoholista riippuvaiseksi.
Nykyisin sellaisista bileista voisi saada syytteen. Hyvä keinohan se olisi. Kotona sain tupakan suuhuni Jo ennen kouluikää. Eikä se sen jälkeen enää kiinostanut.kaikki kaveri poltti. Minusta se oli tyhmää.
Pekka Pesonen :”Nykyisin sellaisista bileista voisi saada syytteen. ”
: ) Bileitä oli edeltänyt lomamatka Eurooppaan ja Brysselissä tarjoiluikäraja oli 16 vuotta, jolloin lapsemme saivat ”drinkkinsä” ja ilmoittivat, että he eivät enää lähde Suomeen. …sellaista se on…
Onhan meillä Yrjö parempikin mahdollisuus vaikuttaa. Jokainen sadoista lukijoistani voisi laittaa tekstini eteenpain. Mikali tahdomme oikeasti muuttaa asiantilan. Ni voimme sen yhdessa saada aikaan.
Pekka
Ellet itse tehnyt mitään havaitessasi nuorten ryyppyporukassa kolmevuotiaan lapsen – tai ylipäätään alaikäisiä -, ei moista välinpitämättömyyttä todellakaan voi pitää kovin vastuullisena ja esimerkillisenä käyttäytymisenä aikuiselta ihmiseltä.
Vastuun siirto viranomaisillekin olisi ollut vastuullisempaa kuin olla tekemättä mitään. Ja siksi toiseksi mitä muuta ulkopuolinen voi tehdä kuvaamassasi tilanteessa, kuin ilmoittaa lastensuojeluviranomaisille, joiden tehtävä lain mukaan on puuttua asiaan?
On naiivia kuvitella, että tällaisella blogilla voisit oikeasti vaikuttaa nuorten ja lasten alkoholinkäyttöön, jos se nyt ihan oikeasti edes Suomessa mikään suuri ongelma edes on. Nuorten alkoholinkäyttö ja tupakointi ovat olleet jo vuosia vähenemään päin ja hyvä tietysti niin. Etyylialkoholi on hermomyrkky, jonka käyttöä en suosittele edes aikuisille, vaikka sitä viskibisnestä tehdään tehdään ilmeisesti oikein korkeimman siunauksella ja suojeluksessa Valamon luostarissakin.
”Raittiiden nuorten osuus on lisääntynyt 2000-luvun alusta lähtien ja noussut edelleen vuoden 2013 jälkeen. Tiheään eli vähintään kerran viikossa alkoholia juovien osuus vähentyi vuoden 2009 jälkeen ja väheneminen on jatkunut edelleen kahden viime vuoden aikana. Myös 18-vuotiaat pojat ovat vähentäneet alkoholin käyttöä ja humalajuomista. Sen sijaan näyttää siltä, että vuosia jatkunut 18-vuotiaiden tyttöjen juomisen väheneminen on pysähtynyt.” (Sosiaali- ja terveysministeriön tutkimustietoa.)
http://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tavoite-nuorten-tupakoinnin-vahentamiseksi-saavutettiin-myos-nuorten-juominen-vahenee
http://yle.fi/uutiset/raittius_kasvava_nuorisotrendi__alkoholi_ei_kiinnosta/7655591
Laitoin eteenpäin. Kiitos tekstistä.
Ei. ei. Hyvä Kimmo ystäväiseni. En kuvittele, että kykenisimme edes yhdessä muuttamaan asenteita. Suomessa on vain tämä kulttuuri ja sen kanssa on elettävä. Kulttuurimme syrjäyttää eräitä ja heitä pidetään aikuisina sitten B kansalaisina. Kaikki lapset eivät syrjäydy, eikä heistä tule alkoholisteja. vaikka ottavatkin kännin silloin tällöin. Porukassa on vain eräitä, jotka syrjäytyvät alkoholin ja meidän välinpitämättömyytemme tähden.
Suomi kääntää heille selkänsä. Samalla satsataan valtion varoja syrjäytyneisiin nuoriin. Joku tuttavani heitä pyrkii tavoittamaan työkseen. Syrjäytyminen on nähtävissä varsin varhain, mutta auttamaan lähdetään vasta syrjäytymisen tapahduttua.
Kymmenen vuotta sitten perustin toiminnan, jonka avulla syrjäytymisvaarassa olevia lapsia tuetaan. Joten jotain tietoa tästä asiasta jo on. Vaikka jätinkin tuon toiminnan MLL: lle. Silti asia ei ole jättänyt minua rauhaan. Ehkäpä vastaavaa täytyisi saada aikaan lisää.
Tiedän toki että tämä asia hukkuu muiden tärkeämpien joukkoon.
Ehkäpä tarvitsemme niitä joiden elämän saamme survoa jalkoihimme.
Muutoin emme kai voi kokea olevamme hyviä kansalaisia. Kuten huomaat asia sapettaa minua aika tavalla.