Juha Heinilä esittää blogissaan, miten tärkeää ihmisiä on johdattaa Jumalan valtakuntaan.
- Jos ihminen ei kuule kristinuskosta tai pelastuksesta, joutuuko ihminen silti kadotukseen?
- Jos ihminen joutuu kadotukseen siitä huolimatta, ettei ole saanut edes mahdollisuutta saada uskoa, niin miksi kukaan palvoisi sellaista Jumalaa tai väittäisi Häntä hyväksi?
Joten: Miksi itse asiassa on tärkeää johdattaa ihmisiä Jumalan valtakuntaan?
Antero esitti aiheellisen kysymyksen, johon varmaan löytyy monenlaisia teologisia ja vähemmän teologisia vastauksia.
Minun käsitys on, että erilaisiin kristinuskon opetuksiin sisältyy paljon väärikäsityksiä. Jeesuksen opetuksen tarkoitus kai oli vapauttaa ihmiset turhasta syyllisyydestä. Jos tämä syyllisyydestä vapautuminen onnistuisi tai olisi onnistunut, niin siitä olisi seurauksena ne kaikki kristillisyyden hyveet; lähimmäisenrakkaus jne.
Ei kai Jeesuksen tarkoitus ollut peloitella muita kuin fariseuksia tai niin ajattelevia, jotka orjuuttavat opetuksellaan kansaa. ”Vapauteen Kristus meidät vapautti…”
Jos ihminen ei kuule kristinuskosta tai pelastuksesta, niin hänelle ei asiasta ole muuta haittaa kuin se, että hän ei pääse eroon turhasta syyllisyydestä.
Tässä elämässä on hyvä miettiä, että onko syytä kuulua hengelliseen yhteisöön, joka orjuuttaa. Kuoleman jälkeisestä elämästä emme mitään tiedä.
Totta, orjuuttavat yhteisöt ovat yksilön kannalta mitä turhimpia taakkoja.
Leo Tihinen: ”Jos ihminen ei kuule kristinuskosta tai pelastuksesta, niin hänelle ei asiasta ole muuta haittaa kuin se, että hän ei pääse eroon turhasta syyllisyydestä.”
Tämä edellyttää toki ensin jonkinlaista syyllisyyden tunnetta. Likikään kaikilla ei sellaista ole, jolloin myöskään tarvetta sellaisesta vapautumiseksi ei ole.
Hyvä kysymys ja Leolta hyvä vastaus.
Meidän pitäisi useammin ja tarkemmin miettiä, miksi Jeesus ylipäätään tuli tänne ihmisten keskuuteen.
Näkisin myös, että asia on ymmärretty pitkälti väärin tai vähintääkin oudosti.
Hän rakasti, Hän vapautti, Hän ei vain kertonut ilosanomaa vaan Hän itse oli ja on ilosanoma.
Kyse ei ollut ihmisten sitomisesta johonkin ”laatikkoon” vaan päinvastoin. Siksi Hän pyysi kertomaan ja opettamaan Hänestä. Monet kristilliset tai siksi itseään sanovat yhteisöt sen sijaan ovat sitoneet ihmisiä ties mihin ”vankiloihin” Jeesuksen nimessä vuosisatojen ajan, joten voiko paljoa virheellisemmin asiaa ymmärtää.
Jonkinmoista uskonpuhdistusta ehkä kaivattaisiin jälleen…
Toki monet ovat myös löytäneet sen vapauden, joka Jeesuksessa on. Ihmiset ja yhteisöt vain pyrkivät sitomaan sitä vapautta.
Minulla on sellainen käsitys, että vastaukseksi riittää Jeesuksen käsky omilleen. Todistaa Hänestä.
Jää kyllä vähän vaillinnaiseksi tämä vastaus. Jos Hän on, Hän tulee todistetuksi tuonpuoleisessa omana aikanaan, ikuisesti.
Mitä Jumalan valtakunnalla ylipäätään edes tarkoitetaan?
Kun Jeesus varoitti, että väkivaltaiset ryöstävät Jumalan valtakunnan itselleen, sisäpiirilleen, niin ei se voi tarkoittaa kuin maallista ulottuvuutta. Ensimäiseksi tulee mieleen katolinen kirkko, joka alisti ihmisiä inkivisitiolla ja poltti roviolla toisinuskovia. Erityisen väkivaltaista porukkaa, ja julmaa, kuten oikeauskovaiset, Jehovan todistajat ja lestadiolaiset jne. Ja kun tämän väkivaltaisten helvettiuskovaisten perusteologian jakaa periaatteessa kaikki kristillisyys luterilaisuudesta helluntailaisuuteen, niin missä mennään? Kuka on sisällä Jumalan valtakunnassa, vai onko kukaan?
Semmoista valtakunta ei ole kuin kääntäjillä. Ut puhuu aina kuninhgaskunnasta (basileo) joka oli maallinen insituutio, johon toki Jumala oli asettanut kuninkaat.
Taivasten valtakunta on parempi ilmaus. Siinä Jumalaa ei sidota mihinkään ihmisen kehittelemään valheeseen.
Elokuvasta (vaikka onkin turhan mäiskeinen) ”Kingdom of Heaven” jäi mieleen kaksi (!) ajatusta : ”Kirkko ei tee seurakuntaa, eikä uskonto uskoa” ja ”Miehet kutsuvat hulluuttaan Jumalan tahdoksi”.
Jos joku jää tässä ajassa jostakin syystä kuulematta evankeliumia, se ei ole ongelma. Hän kuulee sitten sitä rajan takana.
Uskonnot tarjovat myös ja usein elinkeinoja ja ovat usein enemmän tai vähemmän suurta bisnestä. Helppotajuisia kirjoja suorastaan tehtaillaan.
Helvetinpelkoiset pysyvät ruodussa ja ehken myös kukkaronnyörit löysällä.
Antero Syrjänen: ”Tämä edellyttää toki ensin jonkinlaista syyllisyyden tunnetta. Likikään kaikilla ei sellaista ole, jolloin myöskään tarvetta sellaisesta vapautumiseksi ei ole.”
Olen samaa mieltä, että syyllisyydestä vapautuminen edellyttää syyllisyyden tunnetta, jota välttämättä kaikilla ei ole. Mutta monia ihmisiä vaivaa syyllisyys aiheesta tai aiheetta, joten ajattelen, että on hyvä jos on olemassa ratkaisu syyllisyyden ongelmaan. Jos tähän löytyy ratkaisu kristinuskosta, niin se on hyvä, mutta minulle kelpaavat muutkin hyvät ratkaisut.
Tämän aiheen parissa en halua mennä syvemmälle, kuten Jumalanvaltakuntaan ja kadotukseen, koska minun yksinkertaiselta elämänteologiltani loppuu kapasiteetti. Sanon vain, että on niin paljon asioita, joista en tiedä. Tietämättömyyden tyhjiötä en halua täyttää perusteettomalla uskomisella.
Ihmisillä lienee aina jotain, mistä kaipaavat vapautusta. Se ei ole aina syyllisyys. Kärsimys, häpeä, merkityksettömyys, rikkinäisyys ja pelko ovat myös synnin kahleita, joista Kristus voi vapauttaa. Miksi takerrumme vain syyllisyyden ongelmaan?
Martti Pentti: ”Ihmisillä lienee aina jotain, mistä kaipaavat vapautusta.”
Itse en koe omaavani mitään, mistä kaipaan vapautusta. Voin toki edustaa vähemmistöä, mutta tuskin olen kovin ainutlaatuinen.
Ratkaisu syyllisyys-ongelmaan : ihminen on ”syyllinen” vain ihmiseksi syntymiseen, eikä sekään ole oma syy.
Jumalanvaltakunnan vastavoima on pahan valtakunta. Siksi on järkeä ryöstää evankeliumin ilosanoman avulla saalista pahan valtakunnasta. Kristillinen usko voi avata tietoisuuden molempiin valtakuntiin ja siihen taisteluun , jota käydään meistä.
Kristityksi kääntynyt joutuu välittömästi taisteluun mukaan. Siinä syntyy se tietoisuus, kun taisteluja käydään omassa sisimmässäkin. Sitä ennen hän ei ehkä ole lainkaan tietoinen siitä taistelusta, jota hänestä on käyty koko ajan. Pahan valtakunnan vaarallisin ase on siinä, että sitä pidetään naurettavana ja täysin vaarattomana. Jos ihmiset tajuaisivat millaisessa valtakunnassa he elävät, niin syntyisi valtava rynnistys sieltä pois. Pahan valtakunnan hallitsijan tärkein tehtävä on pitää huoli siitä, ettei näin pääse tapahtumaan.
Pekka: ”Siksi on järkeä ryöstää evankeliumin ilosanoman avulla saalista pahan valtakunnasta. Kristillinen usko voi avata tietoisuuden molempiin valtakuntiin ja siihen taisteluun , jota käydään meistä. ”
Ns. ”pelastumisen” (helvetistä?) edellytyksenä on kaste ja usko Jeesukseen. Näin ainakin kuulee väitettävän.
Pallolla on kuitenkin elänyt populaa miljardeja ihmisyksilöitä jo ennen kuin pari tuhatta vuotta sitten eläneestä Jeesuksesta tiedettiin vielä hölkäsen pöläystä. Mitenkäs näitten ennen Jeesuksen syntymää eläneiden ja kuolleiden pelastumisen kanssa on? Eivät tainneet vielä tietää evankeliumin ilosanomasta pätkän vertaa, jotta olisivat voineet kristillisen uskon avulla avata tietoisuuttaan enempää hyvän kuin pahankaan valtakuntaan.
Taitavat kaikki ennen kristinuskon syntymää eläneet ja kuolleet raukat kärventyä edelleen helvetin lieskoissa.
Vaikka näenkin aiheen oleellisesti eri tavalla kuin monet blogaukseen kommentoineet, en voisi olla enempää samaa mieltä siitä, että monet uskonnot käyttävät Raamattua ja uskoa väärin sitoessaan ihmisiä tiukkoihin sääntöihin ja itse asiassa lisäävät heidän syyllisyyden ja riittämättömyyden tunnetta. Olen onnellinen puolestanne, että usko antaa teille terveellä tavalla positiivisia asioita ja ilmiöitä elämäänne. 🙂
Antero :”monet uskonnot käyttävät Raamattua ja uskoa väärin sitoessaan ihmisiä tiukkoihin sääntöihin ja itse asiassa lisäävät heidän syyllisyyden ja riittämättömyyden tunnetta. ”
Tuo on aivan totta, mutta se ei päde siihen mitä Jeesus opetti: ” oppikaa minusta sillä minä olen hiljainen ja nöyrä sydämeltä, niin te löydätte levon sielullenne”. Matt 11: 29
On aivan luontaista jokaisen kokea syyllisyyttä ja riittämättömyyttä siksi ettei kykene elämään oikein. Väärin käsitettynä uskonnollisuudella ja Raamatun selvillä käskyillä kyetään vielä koventamaan näitä vaatimuksia. Tämänkaltainen opetus on kuitenkin täydellisessä ristiriidassa sen kanssa mitä Tuossa Mat 11:29 jakeessa on. Jeesus sanoi uskonnollisille opettajille, että he kasaavat ihmisten niskaan raskaita taakkoja, joita eivät itsekkään jaksa kantaa.
Evankeliumi tarkoittaa sellaista vapautta, jossa nuo mainitsemasi taakat katoavat kokonaan. Ei ole mitään syyllisyyttä, riittämättömyyttä, eikä niitä tiukkoja sääntöjä. Sinäkin Antero voit päästä tästä onnesta osalliseksi, jos vain haluat. Joten sinun ei tarvitse välttämättä jäädä tässä älyttömän hienossa asiassa ulkopuoliseksi. Jos vain nöyrryt vastaanottamaan sen valtavan lahjan, jota Vapahtajamme sinulle aivan ilmaiseksi tarjoaa nyt.
Pekka Pesonen: ”Evankeliumi tarkoittaa sellaista vapautta, jossa nuo mainitsemasi taakat katoavat kokonaan. Ei ole mitään syyllisyyttä, riittämättömyyttä, eikä niitä tiukkoja sääntöjä. Sinäkin Antero voit päästä tästä onnesta osalliseksi, jos vain haluat. Joten sinun ei tarvitse välttämättä jäädä tässä älyttömän hienossa asiassa ulkopuoliseksi. Jos vain nöyrryt vastaanottamaan sen valtavan lahjan, jota Vapahtajamme sinulle aivan ilmaiseksi tarjoaa nyt.”
Kuten voit ylhäältä kommentistani lukea, olen jo tällaisessa tilassa enkä tarvitse siihen minkäänlaista uskonnollista tarjousta. Olen onnellinen tällaisena kuin olen. Ei ole olemassa riittämättömyyden tunnetta, ei syyllisyyttä tai tunnetta syyllisyydestä.
Olenko siis saanut mainitsemasi Vapahtajan lahjan ilman nöyrtymistä?
Pekkka: ”älyttömän hienossa asiassa”
Älyttömän hienossa? Tarkoitatko siis, että tuo mainostamasi asia on älytön koska on hieno vai hieno koska on älytön?
Vähän saman tasoinen ilmaus kuin hirveän kaunis.