Olen saanut monia rukousvastauksia. Jopa sellaisia, joissa Jumala on selkeästi puuttunut asioihin, aivan käsittämättömällä tavalla. Tavalla jota en osannut lainkaan odottaa, en edes toivoa. Olin vain hädissäni huokaissut asian Hänelle. Samalla hetkellä hätätilanteeni on kadonnut ja valtaisa ilo ja riemu on täyttänyt mielen. On aivan käsittämättömän hienoa, että Jumala – kaiken luoja ja ylläpitäjä- välittää kuunnella Pekan huolia ja murheita ja puuttua niihin voimalla taivaasta.
Jokainen rukousvastaus on suuri ihme. Jotkut väittävät ettei ihmeitä tapahdu. Ehkäpä se johtuu vain siitä, etteivät he osaa ihmetellä.
Luonto-ohjelmia katselen usein ihmettelevien silmälasien läpi. Millainen onkaan Jumala, joka on luonut kaiken tämän? Oikeastaan ei tarvitse edes niitä ohjelmia avuksi. Riittää kun ihmettelen itseäni. Käsiä ja jalkoja, suuta ja päätä. Kaikki on valmistettu hyvin ihmeellisellä tavalla.
Monet jäävät vaille rukousvastauksia, myös siksi, että käsittävät rukouksen väärin. Sehän on pohjimmiltaan vain sitä, että avaamme sisimpämme ja kerromme hätämme hänelle. Rukous itsessään on ihme. Siinähän ollaan avoimessa kommunikaatiossa Jumalan kanssa. Sellainen ajatus menee ihan yli käsityskykymme.
Tuskin meidän kovin paljoa tarvitsee Jumalaa neuvoa, jotta hän selviää kaikesta.
Rukousten kuuleminen on aina ihmeellinen kokemus. Niihin ei totu koskaan. Rukous on itsessään yksi kaikkein suurimmista ihmeistä. On ihmeellistä tietää että Jumala on valmis auttamaan voimakkaasti jokaista joka on ehyellä sydämellä Hänelle antautunut.
On aina rohkaisevaa, kun kuulee muiden kokemuksia rukousvastauksista, oman kokemukset kummasti meinaa unohtua. Niitä kannattaa aina muistella.
Äskettäin kuulin miten, kauan sitten olin rukoillut erään rytmihäiriötä sairastaneen puolesta. En asiaa lainkaan enää muistanut. Sellaista tilannetta minulle tapahtuu tosi harvoin.En ole mikään rukouksella parantaja. Vaan ihan tavallinen tallaaja. Tämä henkilö oli parantunut ja nyt sain kuulla siitä miten lääkäri oli asiaa silloin ihmetellyt.
Pitäisköhän näitä rukousvastauksia ruveta oikein laittamaan yös. Saisi siitä itsekin rohkeutta käyttää tätä hienoa mahdollisuutta.
Piispa Luomakin kehotti puheessaan rukoukseen, vaikka vastausta ei tulisikaan aina.
Siihen meidät on kuitenkin kutsuttu.
Pekka eikö pieni lapsi sitten uskonut ja tehnyt sen mukaan mitä hänelle oli opetettu eli Jumala kuulee rukoukset ja vastaa niihin?
Se että vanhemmiten luopuu tästä ”opetetusta” uskosta kun se ei toiminut niin kuin oli opetettu on sitten eriasia, eihän kovin moni aikuinenkaan usko todella joulupukkiin?
Siis jokin ”mätti” tuossa perheessä, isä juopotteli ja oli väkivaltainen, usko oli tärkeä osa elämää, miksi nämä kaksi samassa perheessä? Mihin lapset ”tottuvat” jos eivät luopuisi uskosta (eroaisi kirkosta)? Eikö vain että ”uskovat” voivat tehdä mitä tahansa ja olla ns ”oikeassa uskossa”?
Arilla on usein vaikeita kysymyksiä. Niihin ei taida vastauksia kellään olla. Kimmon kysymykset on perusteltuja ja niihin on mielekästä edes yrittää vastata. Siitäkin huolimatta ettei Kimmo niitä vastauksiksi hyväksy.
Usko on jotain muuta, kuin pelkästään Jumalan olemassaoloon uskomista. Tytön usko loppui kun hän ei saanut Jumalaa toimimaan haluamallaan tavalla. Ei semmoinen ole oikeaa rukousta, eikä uskoakaan.
Moni muukin on pettynyt Jumalaan, juuri samalla perusteella. Eräskin kertoi rukoilleensa turvallista automatkaaja tulikin kolari. Jolloin usko loppui siihen. Mietin vain sitä uskotaanko tällöin oikeasti Jumalaan. Vai kohdistuuko usko vain rukoukseen, keinona vaikuttaa? Ikään kuin Jumala ei saisi itse päättää miten hän rukoukseen vastaa.
Pekka kysymykseni ei ole ”vaikeita” niille jotka ottavat ne lapsenkaltaisesti, siis yksinkertaistettuna esimerkkinä lapsi ymmärtää ettei ihminen voi rakastaa toista jos lyö tätä, eihän voi tehdä pahaa toiselle kun rakastaa tätä. Minä ymmärrän tämän täysin juuri noin.
Uskonnolliset ihmiset taasen ottavat oman elämän mittariksi, siis kun he ITSE eivät aina pysty olla tekemättä pahaa ”rakastamalleen” läheiselle niin silloin rakastaminen väännetään muotoon että voi rakastaa toista vaikka lyökin tätä.
Usko Jumalaan on usko siihen mitä Jumala lupaa ja Sanoo, siis ne ovat aamen. Kun Jumala lupaa puhdistaa synnistä kun uskova sen tunnustaa, niin todellinen sydämen usko elää sen mukaan eli kun tulee uskoon ja vanhan lihan mielen mukaan kohtelee lähimmäistä kaltoin, niin kun Pyhä Henki sen näyttää niin uskova sydämen halusta sen tunnustaa ja kun Jumala puhdistaa, niin ei enää siihen samaan syntiin lankea, ei lyö lähimmäistään vaan rakastaa tekipä tai sanoipa lähimmäinen mitä tahansa.
Miten lyöminen liittyy rukoukseen?
Pekka lyöminen liittyy tässä ketjussa rukoukseen sen esimerkin kautta jonka toin, pieni lapsi rukoili että isä lopettaisi juomisen, siis kyse oli ”uskovasta” perheestä.
Uskon opettamisessa lapselle on juuri isän oma elämä kaikkein tärkein, lapsi ottaa oppia mitä isä opettaa, pitää sitä oikeana ja uskoo sen, mutta toisaalta se mihin isä omalla elämällään totuttaa lapsen on myös yhtä suuri merkitys, siis kun opettaa että kaikkia tulee rakastaa ja kuitenkin ”lyö” äitiä (nyrkillä tai sanoilla) niin samalla totuttaa lapsen tähän että voi samalla rakastaa ja ”lyödä”.
Isät ovat suurimmalta osalta vastuussa mitä lapset oppivat ja mihin he tottuvat.
Se kuinka tämä liittyi rukoukseen on esimerkki tapauksen opetus rukoilemisesta, ”Jumala kuulee ja vastaa rukouksiin”” sai pienen lapsen hädässään rukoilemaan että isä lopettaisi juomisen.
Nyt menee taas puurot ja vellit sekaisin. Rukous on anomusta, joka on ihmistä itseään varten. Ei Jumala tarvitse meidän rukousta, tietääkseen mitä tarvitsemme vaan meitä ihmisiä varten on rukous asetettu. Kun rukoilemme Jumalan tahdon mukaan, niin opimme itse anomaan Jumalan tahdon mukaan.
Moni on luopunut uskostaan, koska omainen on menehtynyt rukouksista huolimatta. Jos lapselle opettaa, että Jumala vastaa rukouksiin, niin kannattaa muistaa sanoa, että Jumala toimii kuten haluaa ja parhaaksi näkee. Jumalan tahdon mukainen rukous ei ole yleensä ihmisen tahdon mukaista.
Kun Henki meissä rukoilee, niin se on vahvistumista Jumalan mielen mukaan ja Kristuksen tuntemisen lisääntymistä, joka on Armossa kasvamista.
Tämä ei tietenkään estä sitä, etteikö Jumala aina kuulisi meidän huutoa ja rukousta, kun me Hänen puoleensa käännymme Jeesuksen nimessä. Onhan meillä Isä, joka voi lapsiansa auttaa.
Kimmolle, vielä erityisesti. Kun huutaa avukseen Jumalaa, niin Hän myös uskoo Jumalaan. Kaikki on Uskon kautta. Kukaan ei uskoisi Jumalaan, jollei Jumalaa ole, mutta koska Jumala on, niin on myös Hänen lapsensa.
Tämä dilemma on ratkaistu uskon kautta. Ilman Jumalaa ei ole myöskään Jumalan lapsia, koska Jumala yksin voi synnyttää itselleen lapsia. Uskosta uskoon.
Ismo: ”Kun huutaa avukseen Jumalaa, niin Hän myös uskoo Jumalaan. Kaikki on Uskon kautta. Kukaan ei uskoisi Jumalaan, jollei Jumalaa ole, mutta koska Jumala on, niin on myös Hänen lapsensa. Tämä dilemma on ratkaistu uskon kautta. Ilman Jumalaa ei ole myöskään Jumalan lapsia, koska Jumala yksin voi synnyttää itselleen lapsia. Uskosta ”
Heh. Johan oli huma selitys. Mahdoitko nyt ymmärtää oikein itsekään mitä kirjoitit? Voi olla tietysti myös niin, että olen jo niin vanha ja seniili, että meni ohi korkealta ja kovaa.
Tuo nyt ei antanut selitystä ainakaan sille, miksi ihmisen pitäisi uskoa jonkin sorttisiin henkiolentoihin. Ja miksi tuota henkiolentoa, joka kerrotun mukaan on kaikkialla yhtä aikaa, tietää kaiken ja pystyy tekemään mitä tahansa – luomaan näin ollen varmaan itseään älykkäämmän olennonkin – pitäisi rukoilla tekemään jotain minkä hän jo tietää tekevänsä ja mihin ei ihminen voi kuitenkaan vaikuttaa? Minulle on kerrottu, että tuo olento tekee joka tapauksessa oman tahtonsa mukaan johtuen kuulemma siitä, että hän ainoastaan yksin tietää mikä on ihmisille yhdessä ja yksilöinä parasta, olipa sitten kysymys Suomen voitosta lätkän MM-kisoissa tai maanjäristyksestä, jossa kuolee muutama kymmenen tuhatta ihmistä.
Kimmo, Jumala on kaiken Alku ja Loppu. On siis täysin loogista, että Luojan synnyttämät ovat Hänen lapsiaan.
Raamattu on tässä kysymyksessä hyvin yksiselitteinen. Ymmärrän tosin jos tuo ajatus tuntuu korkealentoiselta, koska sitä se juuri on. Olin joskus itse asian edessä hyvin hämilläni. Jumala on tosiaan luonut Kanan joka munii.
Ismo Malinen oikein toteat kun sanot että mulla menee puurot ja vellit sekasin, en tosiaankaan ole kummonen kokki, mutta Totuuden tunnen.
Miettikää omaa Isä kuvaanne, onko se sellanen kuin evankeliumi ilmoittaa Jumalasta?
Kopioin seuraavan tekstin toisesta blogista jossa mainitaan kyseisen pätkän olevan Lutherin kirjoittama:
””Ensinnäkin kaiken vaikuttaa Jumala itse. Taivaan Isä lähettää Pyhän Henkensä. Hän vaikuttaa keskuudessamme ja synnyttää meissä uskon. Jo pyhässä kasteessa meidät on otettu Jumalan lapsiksi ja olemme saaneet Pyhän Hengen lahjan. Rukoilemme siis, että tämä Jumalan äärettömän suuri lahja saa myös vaikuttaa meissä sekä uskoa että Jumalan mielen mukaista elämää.””
Siis tuossa sanotaan jo kasteessa saatavan Pyhän Hengen eli kaikki on jo saatu ei tarvitse mitään, ei edes Jeesusta parantamaan?
Miksi tuossa mainittu rukous ei toimi, miksi Pyhä Henki ei vaikuta Jumalan mielen mukaista elämää kastetuissa?
Mistä päättelet, ettei vaikuta? Kelvottoman ja täydellisen kristityn välillä on paljon välimuotoja. Kaikki hyvä on Jumalan työtä.
Ari, Raamatussa Pyhä Henki vuodatetaan kasteessa ihmisen päälle. Tämä on teologisesti Raamatun ilmoitus. On eri asia kääntyä Jumalan puoleen (tehdä parannus) kuin syntyäuudelleen. Uudelleen syntymä on yksi tapahtuma, kuten jos sanastaitsesään voidaan päätellä. Tuo syntymä tapahtuu, kun ihminen kastetaan.
Monet tahot ovat sekoittaneet uudelleen syntymän ja kääntymyksen. Vain uskovainen voi kääntyä. Uudelleen voi syntyä vain kasteessa. Tämä on on Raamatullinen todellisuus.
Kun vanhemmat kastavat lapsensa Kristukseen, niin he lupauksen mukaan uskovat lapsensa Jumalan Sanan kautta syntymään Hengellisesti juuri kasteessa Kristukseen. Näin asia on Sanan valossa oikein.
Se, että tämä on jo hämärtynyt monilta
Teksti karkasi: Se että tämä on jo hämärtynyt monilta, johtunee teologian huonosta tuntemuksesta.