Miksiköhän olemme näin hiljaa ?

Meillähän olisi aivan mahtava juttu, josta voisimme keskustella vaikka kuinkapa paljon. Sen sijaan käsittelemme kaikkea muuta mahdollista. Sitä miten mistäkin asiasta pitää ajatella. Sitä miten kirkossa pitää toimia, tai yleensä elämässä. Varsinaisesta asian ytimestä sen sijaan vaikenemme.

Kaikki tuo vaikuttaa päällisinpuolin hyvin kristilliseltä ja merkiykselliseltä. Onko siinä kuitenkaan yhtään mitään enempää, kuin joidenkin muidenkaan ns. lahkojen uskonelämässä? Aivan niin kuin, meillä ei olisikaan mitään enempää ja todella huippukiinnostavaa tuotetta.
Ihmetyttää miten olemme niin hissukseen varsinaisesta voimanlähteestämme. Eikä tämä tilanne koske pelkästään pappien puheita ja saarnoja. Tämä koskee yhtähyvin minuakin. Miten maaliman kaikkeuden suurimmasta ja ihmeellisimmästä asiasta on niin vaikea puhua.

Mikä voisi olla merkityksellisempää, kuin tietoisuus siitä, että koko maailmankaikkeuden luoja on työtoverinamme.Esivalmistelee tehtävämme ja antaa voimavarat vielä tehtävän suorittamiseen.Sitten vielä palkitsee meidät ruhtinaallisesti. On jopa luvannut pitää meistä ja huolistamme huolen. Jalathan tässä meinaa maasta alkaa irrota, kun näitä pohtii. Niin innostavaa tätä on ajatella Silti olemme hiiren hiljaa valtavasta aarteestamme. Miksiköhän?

  1. ” Silti olemme hiiren hiljaa valtavasta aarteestamme. Miksiköhän?” Pekka

    Olisiko syy siinä että ”tämä aarre on meillä saviastioissa”. Me saviaastiat olemme niin hauraita tässä asiassa. Mutta tosiasiahan on, että ei meidän tarvitsekaan kehua saviastiaa vaan Jumalaa ja Hänen valtasuuruuttaan.

    Kiitän Jumlaa joka päivä siitä, että Hän on luvannut, ettei jätä alkamaansa työtä kesken kenenkään kohdalla. Kiitän myös siitä, että minun/meidän polkumme kirkastuu kirkastumistaan aina sydänpäivään saakka eli siihen asti kun saamme kohdata Jeesuksen kasvoista kasvoihin. Jumala huolehtii sekä ajallisista että ikuisista tarpeistani.

  2. Kiitos Salme. Äskettäin oivalsin sen miten tyhjän päällä olemme, jollemme pidä esillä ilosanomaa. Eihän meillä muutoin ole mitään sen enempää, kuin vaikkapa ”todistaja” ystävillämme. Ilman sanomaamme, olemme ikävää seuraa ja käännymme sisäänpäin omiin ympyröihimme.
    Varmaankaan tarkoitus ei ole työnjohdollamme tämmöinen.

  3. Kun astia on täynnä ja siihen kaadetaan yhä, niin malja valuu yli ja elävä vesi kastelee ympäristön. Kun Paavali puhuu kiitoksen vuotamisesta yli astian ja siitä kuinka me olemme täytetyt, hänestä ja Hänessä rakentuen vahvistuisimme Hänessä ja hylkäisimme järkeisopit.
    Paavali asettaa kaikessa selkeästi Kristuksen ihmisen keskiöön. Kun olemme Kristuksessa, niin me emme ole kuten maailman kaikki opit ja järkeilyt, vaan haluamme, että ihmiset oppisivat tuntemaan juuri Kristuksen, eikä niinkään Kirkkolaitosta ja sen toimita muotoja.

    ”Niinkuin te siis olette omaksenne ottaneet Kristuksen Jeesuksen, Herran, niin vaeltakaa hänessä, juurtuneina häneen ja hänessä rakentuen ja uskossa vahvistuen, niinkuin teille on opetettu; ja olkoon teidän kiitoksenne ylitsevuotavainen.
    Katsokaa, ettei kukaan saa teitä saaliikseen järkeisopilla ja tyhjällä petoksella, pitäytyen ihmisten perinnäissääntöihin ja maailman alkeisvoimiin eikä Kristukseen.
    Sillä hänessä asuu jumaluuden koko täyteys ruumiillisesti, ja te olette täytetyt hänessä, joka on kaiken hallituksen ja vallan pää,
    ja hänessä te myös olette ympärileikatut, ette käsintehdyllä ympärileikkauksella, vaan lihan ruumiin poisriisumisella, Kristuksen ympärileikkauksella: ollen haudattuina hänen kanssaan kasteessa, jossa te myös hänen kanssaan olette herätetyt uskon kautta, jonka vaikuttaa Jumala, joka herätti hänet kuolleista.” Kol.2:6-12

    Ja vielä: ”….ja Kristuksen asua uskon kautta teidän sydämissänne,
    niin että te, rakkauteen juurtuneina ja perustuneina, voisitte kaikkien pyhien kanssa käsittää, mikä leveys ja pituus ja korkeus ja syvyys on,
    ja oppia tuntemaan Kristuksen rakkauden, joka on kaikkea tietoa ylempänä; että tulisitte täyteen Jumalan kaikkea täyteyttä.
    Mutta hänelle, joka voi tehdä enemmän, monin verroin enemmän kuin kaikki, mitä me anomme tai ymmärrämme, sen voiman mukaan, joka meissä vaikuttaa, hänelle kunnia seurakunnassa ja Kristuksessa Jeesuksessa kautta kaikkien sukupolvien, aina ja iankaikkisesti! Amen.
    (Ef.3)

  4. Siinäkö ongelman ydin onkin. Täytämme päämme tiedolla Jumalasta ja uskosta häneen. Emme silti anna sen kaiken valua sydämeen asti. Emme oikeasti omista aarretta, vaan katselemme sitä kaihoten. Tietenkin se on jo meillä, mutta jotain olennaista on hukassa.

  5. Lapset elävät, eivät he leiki elävänsä.

    Rohkeus olla elävä ihminen, joka luottaa Jumalaan, Isään, Rakastaa ja iloitsee Kristuksen Armosta ja Rauhasta, saattaa myös leivittää ympärilleen Kristuksen tuoksua. Me pelkäämme usein maailmaa, joka on kovin julma ja kova.
    On hyvä joskus rukoilla rohkeutta olla Jumalan lapsi, sillä sitä meiltä monesti puuttuu. Me kyllä tiedämme millaisia Jumalan lapset ovat, mutta emme tahdo millään uskoltaa elää ja luottaa Isään, niinkuin Jumalan lapset saavat luottaa. Ei Hän meitä hylkää. Jumala siunaa lapsia, jotka ovat hänen omiaan.

    ”Tulkaa minun tyköni, kaikki työtätekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon.
    Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen hiljainen ja nöyrä sydämeltä; niin te löydätte levon sielullenne.
    Sillä minun ikeeni on sovelias, ja minun kuormani on keveä.” Matt.11

  6. Pekka: ”Esivalmistelee tehtävämme ja antaa voimavarat vielä tehtävän suorittamiseen.Sitten vielä palkitsee meidät ruhtinaallisesti. On jopa luvannut pitää meistä ja huolistamme huolen.”

    Jos se esivalmistelu on samaa luokkaa kuin Sipilän hallituksen lakien valmistelu, eipä siitä Jumalalle kovin hääppöistä arvosanaa voi antaa. Ja mitä tulee noiden muiden mainitsemiesi hommelien hoitamiseen – jos nyt pikkuisenkin viitsii vilkuilla ympärilleen Telluksella – voisi olettaa, että kaikkivaltiaan pitäisi pystyä parempaankin.

    • Kimmo, Jumalan vertaaminen pääministeri Sipilään on huonoa huumoria. Jumala ja ihminen eivät ole vartailukelpoisia samassa kategoriassa.

      Ihminen on Jumalan luoma. Luoja on aina luotuansa suurempi, viisaampi, oikeudenmukaisempi, rakastavampi ja armahtavaisempi.

    • Salme: ”Jumala ja ihminen eivät ole vartailukelpoisia samassa kategoriassa.”

      ’Auktorisoitu lähde’: ”Jumala loi ihmisen kaltaisekseen; omaksi kuvakseen…”

      Tällä kertaa luotan enemmän Salmeen,-)

    • ”Jumala ja ihminen eivät ole vartailukelpoisia samassa kategoriassa.”

      Hän onkuitekin ilmeisesti ollut mukana myös tuossa Sipilän hallituksen hommien valmistelutyössä, mikäli Pekka Pesoseen on uskominen.

      Pekka: “Esivalmistelee tehtävämme ja antaa voimavarat vielä tehtävän suorittamiseen”.

  7. Jumala on salattu Jumala. Oletko Kimmo havainnut tämän ? Hän on hyvin taitavasti salannut itsensä ja myös työnsä. Samalla Hän on salannut myöskin meidät ja meidän työmme Hänelle. Kaikki meissä ja ympärillämme näyttää aivan muulta. Silti Hän on kaikessa läsnä.
    Tämä on merkillisimpiä asioita koko luomakunnassa. Yhtäkään järkevää todistusaineistoa Hänen olemassaolostaan emme löydä. Hän on kätkeytynyt suureen mielettömyyteen. Se on kuitenkin vain meidän rajallista tajuntaamme, siitä mikä on mielekästä.

    • Pekka on mielestäni oikeassa.

      Raamatussa on lause ”Tässä on pyhien kärsivällisyys ja usko”. Se tarkoittaa, että vaikka maailman myllerrys ympärillä (kuten tänäkin aikana) vaikuttaisi kuinka kaoottiselta tahansa, niin kaikki se, mitä Jumala on sanassaan omilleen luvannut, tulee toteutumaan omana aikanaan. Siksi emme katso olosuhteita vaan luotamme Jumalan johdatukseen.

    • Pekka: ”Jumala on salattu Jumala. Oletko Kimmo havainnut tämän ?”

      Juu, olen kyllä. Sitä ei edes tämmöinen pakana kuin minä voi olla huomaamatta. Kukaan ei voi tietää, miksi Jumala toimii niin kuin toimii, koska Jumalasta ei ole mitään havaintoja, eikä häneltä voi kysyä miksi hän on niin laiska pelastamaan vaikkapa kärsiviä lapsiaan.

      Kuitenkin uskovaiset käyttäytyvät aivan kuin tietäisivät hyvinkin tarkkaan mitä heidän kuvittelemansa Jumala ajattelee ja tahtoo. Hän vaatii kunnioitusta ja palvelua, vihaa homoja, tahtoi tapattaa oman poikansa jne.jne.jne… Kaiken tämän ja paljon muuta uskovaiset katsovat tietävänsä. Mutta kun heiltä kysyy, miksi hyvä ja kaikkivaltias Jumala ei pelasta kaikkia rakkaita lapsosiaan, niin välittömästi ollaan vetoamassa siihen, että tutkimattomat ovat Herran tiet ja että hän on salattu Jumala, joka on hyvin taitavasti salannut itsensä ja myös työnsä.

      Sitten muka kuitenkin tiedetään, että Jumala on hyvä ja kaikkivoipa, joka on luonut ihmisen omaksi kuvakseen.

      Jos yleensä Jumalasta jotain tiedetään, tiedetään ainakin se, että hän on luokattoman huono informaatikko. Ainoa johtopäätös mihin voin omalta kohdaltani päätyä on se, että kun hän ei kunnollista tietoa itsestään anna, ei ole tiedon antajaakaan.

  8. Vieläkö Kimmo olet kuulolla? kertoisitko minulle perusteellisesti miten olet tullut siihen tulokseen, etten minä, eikä muutkaan uskovaiset tiedä mitään Jumalasta. Onko sinulla jotakin, jolla voit todistaa meidän olevan väärässä? Vai perustuuko väitteesi pelkästään omiin ajatuksiisi. Olisi tosi mielenkiintoista kuulla yksikin väite, jolla voisit todistaa minun olevan hakoteillä.

Pekka Pesonen
Pekka Pesonen
En osaa olla huolissani kirkon kriisistä. Sisältyyhän jokaiseen kriisiin aina myöskin mahdollisuuksia. Yllättäviä käänteitä kirkkohistoriamme on täynnä. Odotan jotain hyvää tästäkin vielä tulevan. Luovana ja jääräpäisenä tyyppinä koluan kaikki vaikeimmat tiet. Helpommalla pääsisi, kun osaisi olla hiljaa, mutta kun en osaa. Kova pää on jo saanut monta kovaa kolhua. Luulisi niiden jo riittävän. Vaimon kanssa yhtä matkaa on saatu olla lähes 50v. ja tyttö ja poika. Molemmilla on 2 poikaa ja yksi tyttö. Joten meidän suurena ilona on 6 lastenlasta. Virastomestarina verotoimistossa olin pitkään ja kirkossa olin jonkin aikaa nuoriso-ja lähetystyöasioita hoitamassa. Lapsuudessani ei tunnistettu lukihäiriötä, joten mitään kielitaitoa ei ole, joka rajoittaa nyt paljon elämää. Kirjoittamien sujuu hyvin, kunhan kone muistaa näyttää virheet. Teologiseen pyrin kun sain erivapauden osallistua pääsykokeeseen ilman ylioppilastutkintoa. Eikä sekään siinä auttanut. Tärkeitä sanoja jäi pois vastauksistani. Nyt rukoustyöhön keskittymisestä on tullut pääasiallinen toimenkuvani.