Vaikka siis olenkin tehnyt monta ja suurta syntiä, niin kuitenkin uskoessani häneen (Kristukseen) hänen vanhurskautensa nielee ne kaikki.
Martti Luther, Galatalaiskirjeen selitys, s. 582, SLEY, 1957. Sulku on allekirjoittaneen lisäys.
Evankeliumi ei kuvaile Kristusta syyttäjäksi, ankaraksi vaatijaksi, vaan lempeäksi, sydämeltä nöyräksi, laupeaaksi (laupiaaksi) Vapahtajaksi ja lohduttajaksi.
Kristus, maailman Vapahtaja, sanoo tulleensa maailmaan ”syntisiä vapahtamaan”, ”toivottomia lohduttamaan” ja ”saarnaamaan vangeille vapautusta”.
Martti Luther, Galatalaiskirjeen selitys, sivut 581 ja 583, SLEY, 1957. Sulku on allekirjoittaneen lisäys.
He joivat hengellisestä kalliosta, joka heitä seurasi; ja se kallio oli Kristus. 1. Kor. 10:4.
Autuas on se, jonka jalat on asetettu sille kalliolle, joka on Kristus ja hänen sanansa, (Ps. 12:7, 119:160, Sananlaskut 30:5, Joh. 17:17) eikä tunteille ja liikutuksille; hänelle annetaan leipää ja hänellä on varmasti vettä. Vaikkei hänellä olekaan sitä maistettavana, hänellä on se kuitenkin uskossa, ja kun tuo suloinen maku katoaa, ei katoa sen tähden hänen rauhansa; hän on ankkuroinut sen kallion ääreen, jonka nimi on ”Jumalan lupaus” ja joka pysyy lujana iankaikkisesti. Hän tietää, että vaikka vuoret väistyvät ja kukkulat horjuvat, ei Jumalan armo hänestä väisty eikä hänen rauhanliittonsa horju. (Jes. 54:10) Paastokin on korvessa hyvä ja terveellinen, kun Jumala sen määrää. Sama armo, joka tänään ravitsee ja virvoittaa meitä, sallii meidän huomenna nähdä nälkää ja paastota. Mitäpä enempää haluamme kuin sitä, että armo kädestä pitäen meitä kuljettaisi? Se kuljettakoon meitä mielensä mukaan.
FRIEDRICH WILHELM KRUMMACHER, Armoa armosta, tämän päivän teksti, SLEY, 1966. Sulut ovat allekirjoittaneen lisäys.
Ojenna sormesi tänne ja katso minun käsiäni, ja ojenna kätesi ja pistä se minun kylkeeni, äläkä ole epäuskoinen, vaan uskovainen. Joh. 20:27.
Nuo viisi haavaa ovat viisi elämän lähdettä, jotka virkistävät sinua, viisi kieltä, jotka sinun puolestasi puhuvat taivaalliselle Isälle, viisi laastaria, jotka parantavat omantuntosi haavat, viisi majataloa, joissa löydät rauhan, viisi lunastusrahaa, joilla velkasi on maksettu, viisi sileätä kiveä, joilla voit ajaa tiehensä helvetin Goljatin, viisi kallionkoloa ja vuoren halkeamaa, joihin voit paeta ja kätkeytyä syvyyden rosvolintujen tieltä, kun ne vainoavat sinua kuten takaa-ajettua kyyhkystä.
G. Cobern, Armoa Armosta, s. 339, SLEY, 1966.
Me kaikki olemme ikuisuuden kansalaisia. Fjodor Dostojevski (1821-1881)
Hän pani oikean kätensä minun päälleni sanoen: ”Älä pelkää!” Ilm. 1:17
Eräs sotamarsalkka Wellingtonin upseereista komennettiin vaaralliseen tehtävään. Hän epäröi hetken kuin peläten ja sanoi sitten:
”Antakaa minun puristaa teidän voittoisaa kättänne ennen kuin lähden; silloin suoriudun tehtävästä.”
Etsi Kristuksen kädenpudistusta ennen jokaista tehtävääsi, jokaista vaikeaa suoritusta, jokaista taistelua, jokaista hyvää tekoa. Paina pääsi aamun raikkaassa sumussa ennen kuin lähdet kohtaamaan päivän velvollisuuksia ja vaaroja, ja odota Kristuksen siunausta, kun hän panee oikean kätensä sinun päällesi. Hänen kätensä siunaavat. Niiden kosketus herättää rohkeutesi ja voimasi ja kaiken kauniin ja jalon elämässäsi.
J. R. Miller
Siunatkaamme itsemme Herran siunauksella (Ks. 4. Moos. 6:24-26) niin varmasti saamme siunauksen. Jumalanpalveluksessakin meidät siunataan Herran siunauksella.
Olenhan minä sinua käskenyt: Ole luja ja rohkea; älä säikähdy äläkä arkaile, sillä Herra, sinun Jumalasi, on sinun kanssasi, missä ikinä kuljetkin. Joos. 1:9