Vaikka siis olenkin tehnyt monta ja suurta syntiä, niin kuitenkin uskoessani häneen (Kristukseen) hänen vanhurskautensa nielee ne kaikki.
Martti Luther, Galatalaiskirjeen selitys, s. 582, SLEY, 1957. Sulku on allekirjoittaneen lisäys.
Evankeliumi ei kuvaile Kristusta syyttäjäksi, ankaraksi vaatijaksi, vaan lempeäksi, sydämeltä nöyräksi, laupeaaksi (laupiaaksi) Vapahtajaksi ja lohduttajaksi.
Kristus, maailman Vapahtaja, sanoo tulleensa maailmaan ”syntisiä vapahtamaan”, ”toivottomia lohduttamaan” ja ”saarnaamaan vangeille vapautusta”.
Martti Luther, Galatalaiskirjeen selitys, sivut 581 ja 583, SLEY, 1957. Sulku on allekirjoittaneen lisäys.
Jukka Kivimäki: ”Populaatiotasolla homoseksuaalisuuden esiintyminen on realiteetti, mutta ei populaatiolle välttämättömyys.”
Ihmispopulaatiossa tämä saattaa pitää paikkaansa. Tosin tämä pätee moneen muuhunkin ihmisen ominaisuuteen. Oikeakätisyys, sinisilmäisyys tai kaljuuntuminen eivät mikään ole ominaisuuksia, jotka ovat ihmisen populaation säilymisen kannalta välttämättömiä.
Toisaalta varmaa tietoa homoseksuaalisuuden välttämättömyyden osalta saisimme vain, jos kyseinen ominaisuus häviäisi populaatiosta. Esimerkiksi eräissä hyönteisyhdyskunnissa on lisääntymiskyvyttömiä yksilöitä, joilla on aivan ratkaisevan tärkeä merkitys yhdyskunnan selviämisen kannalta. Ja huom, homoseksuaalit eivät ole lisääntymiskyvyttömiä, joten kommenttiani ei pidä lukea rinnastuksena.
Ja voisi kai sanoa, että ihmisellä on tiettyjä ominaisuuksia, jotka uhkaavat sen olemassaoloa. Liiallinen lisääntyminen uhkaa populaatiota alueilla, joilla ei riitä ruokaa. Ahneus ja materian tavoittelu uhkaa maapalloa. Ihmispopulaation selviäminen ei ole pelkästään aistien ja viettien varassa vaan ihminen voi tehdä myös älyynsä perustuvia ratkaisuja selvitäkseen. Esimerkkeinä olkoon Kiinan yhden lapsen politiikka ja taistelu maapallon lämpenemistä vastaan.
Jopa sellainen ihmispopulaatio, jossa on pelkästään homomiehiä ja lesbonaisia pystyisi selviytymään hengissä, jopa sellaisissa olosuhteissa, että kaikki jälkeläiset olisivat homoseksuaalisesti suuntautuneita. Luontaisen seksuaalivietin kohdistuminen vastakkaiseen sukupuoleen ei ole välttämätön ehto ihmispopulaation selviämiselle.
PS. Ylläpito voisi parantaa tuota ”Ilmoita asiaton kommentti” toimintoa siten, että sen voisi perua. t: nimimerkki sohaisin vahingossa Jukan edellistä kommenttia… 🙂
Jusu Vihervaara
” Oikeakätisyys, sinisilmäisyys tai kaljuuntuminen eivät mikään ole ominaisuuksia, jotka ovat ihmisen populaation säilymisen kannalta välttämättömiä.”
Juuri näin. Yhteisön säilyvyyden kannalta ei olisi mitään ongelmaa, vaikka sen kaikki jäsenet olisivat vasenkätisiä. Kultuurimme on oikeakätinen vai siksi, että valtaosa ihmisistä on oikeakätisiä.
Seksuaalista suuntautumista ei tule rinnastaa oikea ja vasenkätisyyteen. Kultuurimme voisi olla puhtaasti vasenkätinen, eikä asialla olisi välttämätöntä vaikutusta muuhun. Vasenkätisessä kulttuurissa monet asiat vain olisivat nytkyisen kulttuurimme peilikuvia.
Parinmuodostuksen suhtee asia ei ole näin. Kultuurimme ja lajimme säilyvyys edellytää vähintäin tilapäistä parinmuodostusta vastakaisen sukupuolen kanssa ja moimuotoisuudessa vallitsevana piirteenä oleva heteroseksuaalisuus tukee tätä parinmuodostusta.
Kirkkomme kanta, että Jumalan luoman seksuaalisuudentarkoitus on palvella miehen ja naisen välisen suhteen syntymistä ja säilymistä, ei sodi elämän moninaisuutta vastaan. Tätä kantaa ei tule ymmärtää siten että henkilöt joiden seksuaalisuus suuntautuu toisin, olisivat ihmisinä jotenkin toisin huonompia tai vähempiarvoisia. Näiltä ihmisiltä ei myöskään ole mitenkään pois se, että kirkko haluaa tukea miehen ja naisen välistä suhdettä pyhittämällä heidät elinikäiseen avioliittoon.
”Jopa sellainen ihmispopulaatio, jossa on pelkästään homomiehiä ja lesbonaisia pystyisi selviytymään hengissä, jopa sellaisissa olosuhteissa, että kaikki jälkeläiset olisivat homoseksuaalisesti suuntautuneita.”
Erinomainen näkökulma. Yhteisö kyllä selviäisi, mutta ei ilman parisuhteen ulkopuolista apua. Siksipä kahden samaa sukupuolta oleva ja lisääntymiskykyisen ihmisen välistä suhdetta ei tulekkaan pyhittää kristilliseksi avioliitoksi. Sen sijaan kirkko antakoon parille tukensa tasa-arvoon lain edessä.
Yhteiskunta on tietysti aina kulloistenkin jäseniensä, heidän tapojensa, mieltymystensä ja arvojensa mukainen.
Jos nyt rakennetaan tällainen science-fiction yhteiskunta, jonka kaikki jäsenet ovat homoseksuaalisesti suuntautuneita ja oletetaan, että muodostavat samaa sukupuolta olevia pareja. Tällaisessa yhteiskunnassa lisääntyminen ei olisi alunperinkään parisuhteeseen kuuluva asia.
Edelleen voitaisiin ajatella, että tällaisessa yhteiskunnassa lisääntyminen olisi ihan normaali työtehtävä aivan kuten meidän yhteiskunnassamme on sotilaita, sairaanhoitajia ja pankkivirkailijoita. Tai vaihtoehtoisesti jokaisella naisella olisi yleinen synnytysvelvollisuus aivan kuten meidän yhteiskunnassamme on miehillä asevelvollisuus.
Voidaan tietysti sanoa kuten kirjoitat, että ”yhteisö ei selviäisi ilman parisuhteen ulkopuolista apua”. Minä sanoisin mieluummin niin, että yhteisö tarvitsee selvitäkseen keinon tuottaa jälkeläisiä. Ei ole mitenkään välttämätöntä, että se tapahtuu parisuhteessa.
Jusu Vihervaara
Olet oikeassa. Kuvaamasi science-fiction yhteiskunta olisi mahdollinen, mutta olisivatko kuvaamasi järjestelyt mielestäsi kristillisen etiikan mukaisia?
Vastaisiko ne mielestäsi sitä, mitä Luoja luodessaan tarkoitti?
Jos lähdetään oletuksesta, että on olemassa Luoja, joka on luonut sekä nykyisen yhteiskuntamme että tämän science-fiction yhteiskunnan, mielestäni tällöin jo määritelmän mukaisesti kumpikin yhteiskunta on sellainen, jollaiseksi Luoja sen tarkoitti yhteiskuntaa luodessaan.
Jos oletetaan, että kummassakin yhteiskunnassa vallitsee kristillinen etiikka, melkein väittäisin, että ne olisivat keskenään sotajalalla, koska perinteisesti kristillinen ei pysty suvaitsemaan erilaisuutta.
Jusu Vihervaara,”koska perinteisesti kristillinen etiikka ei pysty suvaitsemaan erilaisuutta.”
Kristityt jotka eivät hyväksy homoseksuaalisuuden harjoittamista,vetoamalla Jumalan Sanaan,Raamattuun eivät ole suvaitsemattommia,
koska tässä on erotettava muutamia asioita :
1. On eri asia tuntea homoseksuaalisia tunteita,kuin toimia ja harjoitaa sitä näiden tunteiden pohjalta
Tässä on selvä ero.
2.Suvaitsemattomuus on sitä mikä kohdistuu henkilöön eikä tekoon.
3. Raamattu ilmaisee homoseksuaalisuuden harjoittamisen synniksi,se kohdistuu tekoon,ei henkilöön.
4.Kristitty joka tuntee Jumalaa ja pitää Raamattua Jumalan Sanana,Pelkää Jumalaa,ei ala selittelemään Jumalan Sanaa muuksi kuin se on.
5.Homoseksuaalisuuden harjoittaminen on syntiä siinä missä varastaminen,huorin tekeminen,valehtelu,ahneus..jne.
samanlainen tunneasia…jonka syntiinlankeemus toi meidän elämään.
6.Jos alamme seuraamaan tunteitamme..emmekä luota siihen mitä Raamatussa on kirjoitettu..siihen..että Jumala on viisaampi kuin ihminen ja tietää paremmin kuin ihminen..mistä elämisessä ja olemisessa on kyse.
Jos uskomme Raamatun ilmoituksen olevan vain osittain Jumalan Sanaa…putoaa
pohja pois Uskoltamme..koska sen arviointi on vain ihmisen varassa.
Raamatun paikkansapitävyys ei onneksemme ole meidän järjellä ymmärtämisemme varassa..vaan sen saa elää todeksi…
toisin sanoen Jumalan saa haastaa onko Sana totta vai ei.
Hän itse todistaa sen Sanansa mukaiseksi.
7. Syntiinlankeemuksen tähden Kristus kuoli edestämme,jotta meillä olisi Elämä.
Koska emme voi pelastaa itseämme syntiinlankeemuksen vaikutuksilta,mutta Hän antaa Armon ja voiman niin,että Synti lihassamme ei hallitse meitä.
Mikä ei tarkoita ettemme tekisi syntiä,mutta on eri asia harjoittaa sitä.
Johanneksen evankeliumi:
3:17 Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi.
Kiitän näistä suvaitsevaisista sanoista…
Minäkin kiitän, mutta ihan oikeasti! Hyvä, että vielä voi ihan laillisesti suvaita Raamatun antamaa opastusta.
Juu, olisihan se vallan kauheaa, jos ei suvaitsevaisuutta suvaittaisi.
On elämä ongelmallista, jos ei puhu mitään ne luulee,että on tyhmä ja jos puhuu jotain ne huomaa että on tyhmä, ja tyhmyys on määritelty Raamatussa synniksi!
”Missä ovat viisaat ja oppineet, missä tämän maailman älyniekat? Eikö Jumala ole tehnyt maailman viisautta hulluudeksi?” 1Kor.1:20
SL: 9:13 Tyhmyys on nainen, levoton ja yksinkertainen, eikä hän mistään mitään tiedä.
Jossain ollaan ihan eksplisiittisiä ja listataan asia ihan ensimmäisenä:
http://www.pakanaverkko.fi/uskonnoista/satanismi/yhdeksan-saatanallista-syntia
Kuulutko ko. pakanaverkkoon kun asian noin hyvin tunnet?
En toki! Google nappas sen ensimmäisenä. Helluntailaisillakin oli ollut keskustelua asiasta. Missä muuten Raamatussa sanotaan suoraan, että tyhmyys on synti? Kyllähän se on monestakin kohtaa luettavissa, mutta mitä kohtaa ensisijaisesti ajattelet? Tyhmiä neitsyitäkö, jotka kokivat armottoman todellisuuden öljyn loppuessa?
Kyllähän tyhmyys tuomitaan Sanalaskuissa kymenet kerrat selvääkin selvemmin ja se mitä tuomitaan on tietenkin pahaa ja pahuus on tietenkin syntiä.
Trendinä näyttää olevan, että mies-ja naisparit haluavat avioliittoon, mutta avoparit eivät enää halua.
Eduskunnan päätökseen varmaan vaikuttaa, mitä avioliiton ajattelee olevan. Onko se vain yhteiskunnallinen elämisen muoto, vai Jumalan säätämä kutsumus ja tehtävä miehille ja naisille. Mielenkiintoista nähdä, miten kansanedustajat asian näkevät. Rukoilen, että Jumalan tahto toteutuisi.
Olen toiveikas sen suhteen, että yhteiskunnallinen lainsäädäntö on myös heitä varten, jotka eivät usko kristinuskon Jumalaan. Toivonkin siis, että maistraatti palvelee minua jatkossa riippumatta siitä, mikä on jonkun toisen ihmisen Jumalan säätämä kutsumus.
Avioliitto perustuu sille antropologiselle tosiasialle, että miehet ja naiset täydentävät toisiaan, sille biologiselle tosiasialle, että suvunjatkuminen on riippuvainen miehestä ja naisesta, ja sille sosiaaliselle realiteetille, että lapset tarvitsevat isää ja äitiä.
Avioliitto on olemassa tuodakseen miehen ja naisen yhteen aviomiehenä ja aviovaimona vaimona olemaan isä ja äiti lapsille, joita heidän liittonsa tuottaa. Avioliitto on valtiota vanhempi instituutio. Se on ihmissivilisaation perusrakennuspalikka. Avioliiton julkinen merkitys ylittää siihen liitetyt henkilökohtaiset merkitykset.
Valtio antaa tunnustuksensa avioliitolle koska se instituutiona hyödyttää yhteiskuntaa tavalla jolla mikään muu ihmisten välinen suhde ei sitä hyödytä. Avioliitto on yhteiskunnan keino taata lasten hyvinvointi mahdollisimman vähön rajoituksia asettavalla tavalla. Valtion antama tunnustus avuoliitolle suojelee lapsua rohkaisemalla miehiä ja naisia sitoutumaan toinen toisiinsa ja ottamaan vastuun heidän lapsistaan. Kunnioittaen samalla jokaisen vapautta valtio asianmukaisesti tunnustaa, suojelee ja ylläpitää avioliittoa lastensaamisen ja lasten kasvattamisen instituutiona.
Mauno osaa jälleen käyttää copy-pastea…
Juka Kivimäki, luonnollisen siittymisen ja synnyttäömisen kautta syntyy sukuja, joiden jäsenet sukupolvi sukupolevalta pikkuhiljaa syystä tai toisesta yhä lisää degeneroituvat. On evoluution kannalta tällöin edullista että jossain vaiheessa syntyy lapsia, jotka eivät enää lisäänny ja näin saadaa degeneraatioketjut poikki.
Ehkä nyt kysyt, mitkä ne hyvät teot sitten ovat joita sinun pitää lähimmäisellesi tehdä. Siihen minä vastaan, että niillä ei ole mitään nimeä. Samoin kuin niillä hyvillä teoilla, jotka Kristus on sinulle tehnyt, ei ole mitään nimeä, samoin ei saa eikä voikaan olla mitään nimeä niilläkään hyvillä teoilla, joita sinun pitää lähimmäisellesi tehdä.
Mutta mistä ne tunnetaan? Minä vastaan: Juuri siitä, että niillä ei ole mitään nimeä; näin ei synny mitään erottelemisia, eikä tekoja käsitellä erillisinä: toisia teet ja toisia jätät tekemättä; sinun on kokonasi antautuminen lähimmäisellesi, kaikkinesi mitä voit. Eihän Kristuskaan ole vain rukoillut ja paastonnut puolestasi; rukous ja paasto ei ole se teko minkä hän on sinulle tehnyt, vaan hän on antautunut sinulle kokonaan: rukouksineen, paastoineen ja kaikkine muine tekoineen ja kärsimisineen: hänellä ja hänessä ei ole mitään mikä ei olisi sinun ja olisi sinulle tehty. Ei siis ole sinunkaan hyvää tekoasi se, että annat almun tai rukoilet, vaan se että antaudut lähimmäisellesi kokonasi, palvellen häntä siinä missä hän sinua tarvitsee; ja sinä voit palvella häntä almuin, rukouksin, vaivannäöin, paastoin, neuvoin, lohduttamisin, opetuksin, kehotuksin, rankaisemisin, puolustelemisin, vaatettamisin, ruokkimisin ja loppujen lopuksi kärsimällä ja kuolemalla hänen puolestaan. Sanohan, missä nykyään on kristikunnassa tällaisia tekoja?
Martti Luther, Kirkkopostilla I, s. 39─40, SLEY, 1941.