Silmäilin aamulla päivän tekstiä Roseniuksen, Elämän leipää – kirjasta. ( Löytyy myös Googlesta “rovasti” sivujen alta.) Rosenius käsittelee siinä hienosti armon käsitettä. Rosenius selittää tuossa Room 11:6 kohtaa jossa sanotaan: “ Jos valinta kerran perustuu armoon, se ei perustu ihmisten tekoihin-muutenhan armo ei olisikaan armo.”
Näissä omissa keskusteluisamme olemme usein hyvin armottomia. Jos joku ajattelee jyrkästi toisin, kuin me, niin helposti alamme arvioimaan sitä, onkohan vastustajamme edes oikeasti kristitty.
Otsikon kysymys on noussut joskus monenkin lukijan mieleen. Eli voiko tuo, noin jyrkkien mielipiteiden kirjoittaja olla ollenkaan kristitty. Näinhän me arvioimme tekstien kirjoittajia. Vai mitä.
Se mistä Rosenius kirjoitta kertoo aivan jostain muusta. Siitä, että meidän hyvät, tai pahat tekomme eivät lainkaan vaikuta siihen, voimmeko omistaa Jumalan armon. Eli mielipiteiden perusteella toisen uskon arvioiminen on todella vaikeaa.
Jumalan armo kun on täysin ansioton. Jos tosi kristityn voisi tunnistaa tämän tekojen , tai kirjoitusten perusteella, niin se olisi aika helppoa. Helppoa olisi myös tekeytyä kristityksi. Nyt monet tahtovat omia itselleen tuon kristitty-nimityksen, vaikka alun perin sekin taisi olla haukkumanimitys uskoville. Suurena loukkauksena pidetään nyt sitä väitettä, ettei täytä kristityn mittoja.
Jos armo on täysin ansioton ja luetaan henkilölle pelkästään hänen uskonsa perusteella, niin mahdotonta meidän on tämän tekstien perusteella, ketään väittää ei kristityksi. Jollei joku vartavasten uskoaan kiellä.
Jos armo on tällainen, niin silloin on vaikea väittää, että vanhurskaus olisi väärä käännös.
Armo, nimittäin merkitsee myös sitä että uskon kautta tulemme kokonaan synnittömiksi ja puhtaiksi. Toisin sanoen Jumalalle kelpaaviksi. Eli vanhurskaiksi. Jos tämä ei ole totta niin armokaan ei ole totta.
Jumalan armo ja vanhurskaus on vain saman asian kaksi eri puolta. Samoin on totta se ajatus että olemme samalla kertaa täysin syntisiä ja vanhurskaita. Koska meissä itsessämme ei ole mitään hyvää.
Saamme armosta sen lahjan, että olemme Jumalalle kelpaavia, uskoessamme, että Jeesus on sitä kaikkea meidän puolestamme, mitä meiltä koskaan voidaan odottaa.
Tosi kristitty on se joka uskoo että hän on pelkästä armosta osallinen kristuksen sovitustyöstä. Hän on tosi kristitty.
Näin sivusta seuranneena tätä keskustelua tein oman havainnon.
Rauli Toivonen toteaa:””Kun Raamattua selitetään, on tietysti tärkeä, ettei kaikkia selityksiä pureskelematta nielaista. Sinä et kuulu selvästi herkkäuskoisten joukkoon vaan vaadit uskollesi perusteita. Tiedätkö, että juuri sellaisia keskustelukumppaneita minä kovasti arvostan.””
Tuo ei oikein kuvasta mielestäni kuvasta keskustelua, siis kun yodella tuntee Totuuden niin ei tarvitse pelätä toisen selityksiä Raamatusta vaan voi rauhassa kuunnelle ja keskustella, siis kun luottaa että Pyhä Henki on kirkastanut ja jos tarvetta niin edelleenkin kirkastaa evankeliumin.
Aivan uskon tien alkuaikoina tuli jehovan todistajia keskustelemaan ovelle ja esittivät väitteen joka sai minut hämileni, mutta kun jälkeenpäin rukoilin ja pyysin Jumalaa auttamaan niin Hän näytti kuinka asia on.
Asiaavoi yksinkertaisesti selittää että kun pöliisilta, joka oli erikoistunut vääränrahan jäljittämiseen, kysyttiin mistä tunnistaa väärennöksen, niin hän vastasi ei niitä voi muuten tunnistaa kuin että tuntee aidon todella hyvin.
Aito usko ei pelkää eikä juokse karkuun ja välttele, vaan voi vaikka kahvitella ”väärä uskoisten” kanssa, aito usko on rauhaa joka luottaa että kyllä Isä pitää huolen lapsestaan.
”Aito usko ei pelkää eikä juokse karkuun ja välttele, vaan voi vaikka kahvitella “väärä uskoisten” kanssa, aito usko on rauhaa joka luottaa että kyllä Isä pitää huolen lapsestaan.”.
Oikein hyvin sanottu, olen samaa mieltä. Joskus keskustelu on kuitenkin lopetettava, enkä pidä Pekkaa tietenkään minään ”karkuun juoksijana”. Et varmaan sinäkään.
Olemme keskustelleet tosi kristityn piirteistä. Siis siitä, millainen on tosi usko, se ”oikea raha”. Onko Jumala kolmiyhteinen vaiko ei, oli yksi päälinja tuossa taannoin.
Sanoit Ari, että ”kun luottaa että Pyhä Henki on kirkastanut ja jos tarvetta niin edelleenkin kirkastaa evankeliumin”. Varmasti täysin raamatullinen näkemys. Kysyisin sinulta nyt hiukan yksityiskohtia tuosta projektista, jos sopii.
Pekka oli sitä mieltä, että liika selittäminen on pahasta. Miten sinä suhtaudut tähän? Tarvitsemmeko selityksiä? Kenen selitykset ovat sitten Jumalan hengen vahvistamia? Kirkossa esimerkiksi on monenlaisia suuntauksista. Onko niistä jokin sellainen herätysliike, jota kuuntelet tavallista tarkemmalla korvalla?
Suomessa kuten myös muualla on paljon Raamatun kielten ja kulttuurin asiantuntijoita. Olisiko sinun mielestäsi heidän selityksiääm myös kuunneltava? Millä perusteella arvioit eri käännöksiä?
Kuten ehkä huomasit, sinusta taisi tulla nyt keskusteluun osallistuja sivusta seuraamisen päätteeksi. Vaikka emme voi täällä netissä kahvitella, pitäkäämme keskustelun henki edelleen rakentavana Raamatun antamien ohjeiden puitteissa.
Rauli Toivoselta kysynkin onko Jeesus Jumalan Poika vai enkeli?
Kysymyksesi on selkeä, toivottavasti sitä on myös vastaukseni. Olen toipumassa lentsusta, joten aikaa kyllä on tänään käytettävissäni.
Jeesus on Jumalan Poika, jota Raamattu kutsuu esikoiseksi(Kol1:15;Hepr1:6) Tämä siitä luonnollisesta syystä, että Jeesus on vanhin, Raamattu kun kertoo, että Jumalalla on muitakin poikia.
Sana enkeli tarkoittaa sanansaattajaa. Ja sellainen Jeesus epäilemättä on ollut, käynti maan päälläkin oli täynnä opetusta Jumalan tahdosta. Enkeli ei Raamatussa suinkaan ole mikään kiharapäinen ja lapsenkasvoinen hahmo, kuten taiteessa on joskus virheellisesti kuvattu.
Kun kysyt, että onko Jeesus enkeli, niin vastaukseni on siis myönteinen. Mutta samaan hengenvetoon täytyy todeta, ettei hän mikään rivisanansaattaja ole. Raamattu kertoo, että Jeesuksella on muihin Jumalan sanansaattajiin nähden paljon korkeampi asema. Tästä kerrotaan Heprealaiskirjeen alussa.
Aluksi kerrotaan tuosta sanansaattajan pääroolista: ”Näinä viimeisinä aikoina hän on puhunut meille Pojassaan, jonka hän on pannut kaiken perilliseksi ja jonka välityksellä hän myös on luonut maailmat”(jae2).
Hyvin suoritetusta tehtävästä maan päällä seurasi Jeesuksen korottaminen: ”Näin hänestä on tullut enkeleitä suurempi, yhtä lailla kuin hänen saamansa nimi on enkelien nimiä ylhäisempi”(jae4). Jatko Heprealaiskirjeen 1. luvussa perustelee sitten, miksi Jeesus on nykyään niin kovin paljon enkeleitä korkeammalle nostettu.
Jeesuksesta käytetään myös nimitystä ylienkeli Mikael, mikä hyvin kuvaa hänen asemaansa Jumalan sanansaattajien joukossa. Nimi esiintyy jo Vanhassa testamentissa, paljon ennen kuin maanpäällisestä nimestä Jeesus oli ihmisillä mitään tietoa.
Nimeä Mikael käytetään Jeesuksesta Raamatussa myös uudella puolella. Silloin kun meille kerrotaan Jumalan enkelijoukkojen sotilaallisista operaatioista. Vain Jeesuksellahan on valtuudet ”murskata käärmeen pää” ja Ilmestyksen 12. luku kertoo ensimmäisestä vaiheesta seuraavaa: ”Taivaassa syttyi sota. Mikael ja hänen enkelinsä kävivät taisteluun lohikäärmettä vastaan. Lohikäärme enkeleineen teki vastarintaa.mutta kärsi tappion, eikä sille ja sen joukolle ollut enää sijaa taivaassa…mutta kärsi tappion, eikä sille ja sen joukolle ollut enää sijaa taivaassa.”(jakeet 7-9).
Jeesus on siis Jumalan Poika ja myös (yli)enkeli. Mutta Jeesuksella on paljon myös muita rooleja Jumalan palvelijana, mutta niitä sinä et tällä kertaa kysynyt.
Rauli Toivonen mielenkiintoinen on selityksesi, siinä on vaan se vika ettei sitä voi löytää Raamatusta eli missään kohden ei puhuta Jeesuksesta enkelinä, ei missään.
Tämä on kyllä selkeä osoitus kuinka ihmiset seuraavat eksytyksiä vaikka ne voidaan selkeästi lukea Raamatusta vääriksi.
Laitappa lapsi lukemaan kohdat joilla yrität todistaa Jeesusta enkeliksi niin kuulet ettei se pidä paikkaansa, siis väite on opittu valhe.
Samoin luterilaiset ovat hirttäneet itsensä kolminaisuus oppiin eli siihen että kaikki kolme Isä Poika ja Pyhä Henki ovat samanarvoisia.
Voiko sokeaa, joka ei itse ymmärrä olevansa sokea ja väärällä tiellä, ohjata oikealle tielle, ei voi ellei tämä nöyrry ja Jeesus paranna häntä niin että saa näön ja kuulon eli Jeesus parantaa paatuneen sydämen.
Tiedän ettei kirjoittamani ”edistä” keskustelua vaansaa aikaan ”keskustelun lopettamisen ja väistön” mutta ei valheen sanan saattajia tarvitse hyssytellä eikä paapoa vaan sanoa suoraan niinkuin Johannes kastajakin sanoi ”te kyykäärmeen sikiöt”.
5 Silloin vaelsi hänen tykönsä Jerusalem ja koko Juudea ja kaikki Jordanin ympäristö,
6 ja hän kastoi heidät Jordanin virrassa, kun he tunnustivat syntinsä.
7 Mutta nähdessään paljon fariseuksia ja saddukeuksia tulevan kasteelle hän sanoi heille: ”Te kyykäärmeitten sikiöt, kuka on neuvonut teitä pakenemaan tulevaista vihaa?
8 Tehkää sentähden parannuksen soveliaita hedelmiä,
9 Älkääkä luulko saattavanne sanoa mielessänne: ’Onhan meillä isänä Aabraham’; sillä minä sanon teille, että Jumala voi näistä kivistä herättää lapsia Aabrahamille.
10 Jo on kirves pantu puitten juurelle; jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, siis hakataan pois ja heitetään tuleen.
11 Minä kastan teidät vedellä parannukseen, mutta se, joka minun jäljessäni tulee, on minua väkevämpi, jonka kenkiäkään minä en ole kelvollinen kantamaan; hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä ja tulella.
12 Hänellä on viskimensä kädessään, ja hän puhdistaa puimatanterensa ja kokoaa nisunsa aittaan, mutta ruumenet hän polttaa sammumattomassa tulessa.”(Matt.3)
Tarkoitukseni oli perustella sinulle Jeesuksen ja Mikaelin identtisyys Raamatussa, lapsille kerrotaan asiat hiukan toisella tavalla. Ja jos vaadit, että Raamatusta löytyy täsmälause ”Jeesus on (yli)enkeli Mikael”, olen mahdottoman tehtävän edessä. Aihetodistelusta tässä on nyt kyse.
Aika lähelle päästään jo tuossa Heprealaiskirjeen alussa, jossa Raamattu kertoo Jeesuksen nousseen Isänsä silmissä uudelle tasolle takaisin taivaaseen palattuaan: ”Näin hänestä on tullut enkeleitä suurempi.” Mitä se kertoo sinulle Jeesuksen asemasta ennen tuota korotusta?
Voimme pohtia myös Jeesuksen taivaallista identiteettiä ennen maan päälle tuloa. Taivaan asukkaista Raamattu kertoo, että siellä on asunut aina Kaikkivaltias Jumala ja myöhemmin suuri joukko Hänen poikiaan, joita kaikkia nimitetään sanansaattajiksi eli enkeleiksi. Saatanakin on yksi heistä, vaikkakin itsensä kelvottomaksi tehnyt(Job1:6). Jeesuksesta käytetään Raamatussa nimikettä Esikonen, hänen ykkösasemaansa viitaten.
Koska Jeesus ei ole Kaikkivaltias Jumala, ei taivaan asukasluetteloon jää muita vaihtoehtoja kuin nuo sanansaattajat, joita myös enkeleiksi kutsutaan.
Taivaan enkeleistä meille kerrotaan Raamatussa varsin niukasti, maan asukkaille kirjoitetusta teoksesta kun on kyse. Vain muutama taivaallinen sanansaattaja mainitaan nimeltä, ja ylienkeli Mikaelista puhutaan eniten. Hän ohjaa enkeliarmeijoita ollen niiden päällikkö.
Erityisesti lopun aikana ylienkelillä on suuri rooli: ”Silloin astuu esiin Mikael, suuri enkeliruhtinas, joka seisoo kansasi suojana. Ja tulee ahdistuksen aika, jonka kaltaista ei ole ollut siitä alkaen, kun kansoja on ollut, aina tuohon aikaan saakka”(Dan12:1-)
Uudessa testamentissa Jeesuksen ”tuleminen” joukkojensa avuksi yhdistetään juuri tuohon samaan ennätykseen maan ahdistustaan joukossa”(Mat24:21) Ja enkelijoukot ovat nyt Vapahtajamme komennossa: ”Ihmisen Poika on tuleva Isänsä kirkkaudessa enkeliensä kanssa, ja silloin hän maksaa jokaiselle tämän tekojen mukaan”(Mat 16:27) Ja myös: ”Hänen jäljessään tulivat taivaan sotajoukot, valkoisilla hevosilla ratsastavat soturit, joiden puku oli hohtavan valkeaa pellavaa”Ilm19:14).
Asiaan on tasan kaksi ymmärtämismahdollisuutta: Joko Jumalan enkelijoukoilla on kaksi komentajaa tai Mikael on Jeesuksen taivaassa käyttämä nimi.
Raamattu auttaa meitä ylienkelin identifioinnissa, kun vilkaistaan niin sanotun ylöstempaamisen oheistietoja. Näin se menee: ”Herra laskeutuu taivaasta ylienkelin käskyhuudon kuuluessa…”(1.Tess4:16). Miksi ylienkelin huuto? Mitä ilmeisimmin siksi, että juuri hän on se Herra, joka laskeutuu.
Tuohon tapahtumaan liittyy myös alku kuolleiden herättämiselle: ”Ensin nousevat ylös ne, jotka ovat kuolleet Kristukseen uskovina”, todistelee jakeen loppuosa.
Danielin kirjassa yhdistetään ”Mikaelin nousu” ylösnousemustapahtumien sarjaan: ”Monet maan tomussa nukkuvista heräävät…”(Dan12:3). Ja taas Vapahtajamme kytkeytyy tiukasti ylienkelin vaiheisiin. En usko sattumaan tässäkään kohden, Raamatussa kun kaikella kirjoitetulla on tarkoituksensa.
Rauki Toivonen esität asian hyvin ja lyhyesti seuraavassa:”””Ja jos vaadit, että Raamatusta löytyy täsmälause ”Jeesus on (yli)enkeli Mikael”, olen mahdottoman tehtävän edessä. Aihetodistelusta tässä on nyt kyse.””
Hepr. 1:4
tullen enkeleitä niin paljoa korkeammaksi, kuin hänen perimänsä nimi on jalompi kuin heidän.
Hepr. 2:7
Sinä teit hänet vähäksi aikaa enkeleitä halvemmaksi, kirkkaudella ja kunnialla sinä hänet seppelöitsit, ja sinä panit hänet hallitsemaan kättesi tekoja;
Hepr. 2:9
Mutta hänet, joka vähäksi aikaa oli tehty enkeleitä halvemmaksi, Jeesuksen, me näemme hänen kuolemansa kärsimyksen tähden kirkkaudella ja kunnialla seppelöidyksi, että hän Jumalan armosta olisi kaikkien edestä joutunut maistamaan kuolemaa.
Yllä muutama kohta joissa Jeesusta verrataan enkeleihin, siis jos Jeesus olisi enkeli niin eikö selkeästi sanottaisi ”muita enkeleitä…”?
Minä luen niinkuin on kirjoitettu eli en laita tuohon mitään lisää enkä poista vaan ainoastaan sen mitä siinä on ja sen uskon, näin Pyhä Henki kirkastaa Raamatun.
Sana enkeli kuvaa Raamatussa yksilön olemuksen statusta, he ovat ”palvelevia henkiä”(Hepr1:14). Sanansaattajien kerrotaan olevan meidän ihmisten yläpuolella. Tästä lienemme yhtä mieltä?
Heprealaiskirjeen alku kertoo Jeesuksen elämästä sen jälkeen, kun hän tuli taivaasta tänne maan päälle. Kuten lainaamasi kohdat osoittavat, ihmisenä Jeesus ”vähäksi aikaa oli tehty enkeleitä halvemmaksi”(Hepr2:7,9).Tätä vaihetta kesti reilut 30 vuotta. Ja taivaaseen paluunsa jälkeen hän ”tuli enkeleitä niin paljoa korkeammaksi”(Hepr1:4).
Oletetaan, että jollakin ihmisjohtajalla olisi samankaltainen ”urakehitys”. Hänet alennettaisiin ensin ”johtajaa halvemmaksi”. Työskenneltyään moitteettomasti hänet ylennettäisiin ”johtajia niin paljon korkeammaksi”, hänestä tehdään nyt pääjohtaja.
Eikö ole varsin selkeää tekstiä ilman, että sanaa ”muita” käytetään johtaja-sanan edessä?
Toki sinulla on oikeus asettaa raamatuntekstille ehtojasi: ”kun siinä ei ole sitä ja sitä sanaa”. Meidän täytyy kartoittaa Jeesuksen asema Vapahtajanamme ja Lunastajanamme sen tekstin perusteella, joka meille on annettu. Ja se teksti viittaa mielestäni vahvasti siihen, että Jeesus Kristus tunnetaan taivaassa ylienkeli Mikaelina.
Voit aivan vapaasti olla asiasta edelleen eri mieltä tässä miellyttävissä merkeissä ja häiriöittä sujuneessa keskustelussamme. Kenties ei tästä aiheesta tällä kertaa enempää.
Rauli Toivonen tuot esille vain opittua tekstiä eli se mitä sinulle on ihmisten kautta opetettu. Et voi lukea Raamattua lapsenkaltaisesti sillä oppittu sitoo sinut valheeseen jota toistat ”papukaijan” tavoin, ei se ole ihme sillä Jumala salaa evankeliumin ”viisailta ja ymmärtäväisiltä” ja ilmoittaa sen lapsenmielisille. Nöyrille Jumala antaa armon eli tulee nöyrtyä Jeesuksen edessä ja antaa Hänen parantaa paatunut sydän.
Mitä tarkoittaa uudestisyntyminen, juuri täydellisesti lapseksi tulemista eli kaiken vanhan opitun pois jättämistä ja janoa Jumalan Sanaan, siis tulee janota väärentämätöntä Sanaa Pyhän Hengen kautta.
Kun Pyhä Henki ei ole ihmisessä niin hän ei erota valhetta ja seuraa maailman henkeä joka kyllä väittä olevansa oikea taivasten valtakunta mutta Jeesus selkeästi Sanoo että:
Matt. 11:12
Mutta Johannes Kastajan päivistä tähän asti hyökätään taivasten valtakuntaa vastaan, ja hyökkääjät tempaavat sen itselleen.
Siis Jeesuksen Sanan mukaan saatana tempaa itselleen taivasten valtakunnan eli tekeytyy johdattamaan ihmisiä iankaikkiseen elämään mutta se on valheelle perustettu eikä johda Jumalan valtakuntaan.
Enkeleistä sen verran, että ne ovat luotuja olentoja Raamatun mukaan, (alusssa Jumala loi myös taivaan joukot) kuten Kirkko yksikantaan opettaa. Jeesus on toinen Adam, sillä erotuksella, että Adam oli otettu maasta ja Jeesus on syntynyt Hengestä. Siinä mielessä me voimme unohtaa Jeesuksen olevan enkeli.
Kirkko tunnustaa ja opettaa: ”Me uskomme yhteen Jumalaan, Isään, Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan, kaikkien näkyväisten ja näkymättömien Luojaan, ja yhteen Herraan, Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaan, joka ennen aikojen alkua on Isästä syntynyt, Jumala Jumalasta, Valkeus Valkeudesta, tosi Jumala tosi Jumalasta, syntynyt, ei luotu, joka on samaa olemusta kuin Isä ja jonka kautta kaikki on saanut syntynsä, joka meidän ihmisten ja meidän pelastuksemme tähden astui alas taivaista, tuli lihaksi Pyhästä Hengestä ja neitsyt Mariasta ja syntyi ihmiseksi, meidän edestämme ristiinnaulittiin Pontius Pilatuksen aikana, kärsi kuoleman ja haudattiin, nousi kuolleista kolmantena päivänä, niin kuin oli kirjoitettu, astui ylös taivaisiin, istuu Isän oikealla puolella ja on kirkkaudessa tuleva takaisin tuomitsemaan eläviä ja kuolleita, ja jonka valtakunnalla ei ole loppua.”
Kuten Jumalalla on kaikki Valta, niin on myös Pojalla on kaikki Valta, enkelit ovat samallatavalla alamaisia, kuten ihmisetkin, mutta kuitenkin on enkelit asetettu palvelemaan ihmistä.
Ei kannata vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, niistä asioista, joista meillä on vain vähän tietoa. Sensijaan meidän kannattaa keskittyä siihen, mistä on paljon tietoa ja todisteita.
Jos joku ei voi tunnustautua yhteiseen Kirkon yleiseen tunnustukseen, johon maailman Kristityt tunnustautuvat, niin kannattaa itseltään kysyä miksi, en voi?
Mikä estää? Onko usko rajattu, niin että suuri tunnustajien joukko on eksynyt ja vain ne, jotka eivät tunnusta ovat oikealla tiellä?
Olisko Jumala väärässä ja me oikeassa?, eikö kuitenkin niin, että olkoon jokainen ihminen väärässä ja Jumala on kuitenkin totinen ja Pelastaa jokaisen, joka uskoo Kristuksen Vapahtajaksi, joka tuli alas Taivaasta ihmisiä Pelastamaan. Jumala ei ole enkeli, eikä luotu, vaan on aina ollut.
Rauli: ”Kun Raamattua selitetään, on tietysti tärkeä, ettei kaikkia selityksiä pureskelematta nielaista.”
Kuitenkin teidän Jehovan todistajien tulee nielaista kaikki oman uskonyhteisönne selitykset ja pureskelu on itse asiassa kiellettyä.
Vartiotorni 15.9.2009: ”Älkäämme koskaan kyseenalaistako sanoin tai teoin Jehovan nykyään käyttämää viestintäkanavaa.”
Miten sinä, Rauli, tai kukaan muukaan Jehovan todistaja voit tietää mikä on totuus oman uskonyhteisönne opetuksista tai sen muista toimista, kun teitä on kielletty koettelemasta sitä millään tavalla – vaikka Raamattukin nimenomaisesti käskee koettelemaan totuuden?
Jotain hyvin oleellista saatiin jehovantodistajuudesta paperille, kun Skotlannissa käytiin aikoinaan oikeutta, jonka sivuosumana uskonyhteisönne joutui vastaamaan perustavaa laatua oleviin kysymyksiin.
Skotlannin oikeudenkäynnissä (1954) oli mukana Vartiotorni-seuran lainopillinen neuvonantaja Hayden C. Covington. Asianajaja halusi Covingtonin vastaavan kysymykseen Vartiotorni-seuran opetuksesta koskien Jeesuksen paluuta, jonka oli aikoinaan opetettu tapahtuneen 1874 eikä, kuten vielä nykyäänkin opetetaan, vuonna 1914. Oliko 1874 siis ollut väärä profetia?
K:- Takaisin asiaan. Julistettiin väärää profetiaa?
V:- Olen samaa mieltä tuosta.
K:- Jehovan todistajien oli uskottava se?
V:- Pitää paikkansa.
K:- Jos Jehovan todistaja otti itse sen kannan, että tuo profetia oli väärä ja sanoi sen, hänet erotettiin?
V: – Kyllä, jos hän sanoi niin ja itsepintaisesti jatkoi vaikeuksien luomista, koska jos koko järjestö uskoo yhtä, vaikka se olisi virheellistä, ja joku alkaa yksinään levittää ajatuksiaan, siitä seuraa hajaannusta ja ongelmia. Ei synny harmoniaa, ei marssimista yhdessä. Kun muutos tulee, sen pitäisi tulla asianmukaisesta lähteestä, järjestön johdosta, hallintoelimeltä, ei alhaalta ylöspäin, koska jokaisella olisi silloin ajatuksia, ja järjestö hajoaisi tuhansiin eri suuntiin. Meidän päämääränämme on yhtenäisyys.
K: – Yhtenäisyys hinnalla millä hyvänsä?
V: – Hinnalla millä hyvänsä, koska uskomme ja olemme varmoja, että Jehova Jumala käyttää järjestöämme, järjestömme hallintoelintä ohjaamaan sitä, vaikkakin virheitä tehdään aika ajoittain.
K: – Ja yhtenäisyys joka perustuu siihen, että väärä profetia on pakko hyväksyä?
V: – Se on totta.
K: – Ja henkilö, joka ilmaisi näkemyksensä, että se oli väärä, kuten sanoitte, erotettiin ja oli liitonrikkoja, mikäli oli kastettu?
V: – Pitää paikkansa.
K: – Ja kuten eilen selvästi sanoitte, olisi ansainnut [hengellisen] kuoleman?
V: – Mielestäni
K: – Sanoisitteko kyllä vai ei?
V: – Vastaan kyllä, viipymättä.
K:- Kutsutteko tuota uskonnoksi?
V: – Se varmasti on sitä.
K: – Kutsutteko sitä kristinuskoksi?
V: – Aivan varmasti
Keskustelu vielä helppolukuisemmassa muodossa.
K:- Takaisin asiaan. Julistettiin väärää profetiaa?
V:- Olen samaa mieltä tuosta.
K:- Jehovan todistajien oli uskottava se?
V:- Pitää paikkansa.
K:- Jos Jehovan todistaja otti itse sen kannan, että tuo profetia oli väärä ja sanoi sen, hänet erotettiin?
V: – Kyllä, jos hän sanoi niin ja itsepintaisesti jatkoi vaikeuksien luomista, koska jos koko järjestö uskoo yhtä, vaikka se olisi virheellistä, ja joku alkaa yksinään levittää ajatuksiaan, siitä seuraa hajaannusta ja ongelmia. Ei synny harmoniaa, ei marssimista yhdessä. Kun muutos tulee, sen pitäisi tulla asianmukaisesta lähteestä, järjestön johdosta, hallintoelimeltä, ei alhaalta ylöspäin, koska jokaisella olisi silloin ajatuksia, ja järjestö hajoaisi tuhansiin eri suuntiin. Meidän päämääränämme on yhtenäisyys.
K: – Yhtenäisyys hinnalla millä hyvänsä?
V: – Hinnalla millä hyvänsä, koska uskomme ja olemme varmoja, että Jehova Jumala käyttää järjestöämme, järjestömme hallintoelintä ohjaamaan sitä, vaikkakin virheitä tehdään aika ajoittain.
K: – Ja yhtenäisyys joka perustuu siihen, että väärä profetia on pakko hyväksyä?
V: – Se on totta.
K: – Ja henkilö, joka ilmaisi näkemyksensä, että se oli väärä, kuten sanoitte, erotettiin ja oli liitonrikkoja, mikäli oli kastettu?
V: – Pitää paikkansa.
K: – Ja kuten eilen selvästi sanoitte, olisi ansainnut [hengellisen] kuoleman?
V: – Mielestäni…
K: – Sanoisitteko kyllä vai ei?
V: – Vastaan kyllä, viipymättä.
K:- Kutsutteko tuota uskonnoksi?
V: – Se varmasti on sitä.
K: – Kutsutteko sitä kristinuskoksi?
V: – Aivan varmasti
Ismo Malinen esität seuraavaa:””Kuten Jumalalla on kaikki Valta, niin on myös Pojalla on kaikki Valta,””
Tässä tuleekin kysymys miksi tähän juututaan eli mikä on se juttu miksi tästä pidetään kiinni?
Evankeliumissa on selkeästi sanottu että Jeesus teki mitä Isä näytti ja että Isä on suurempi, niin miksi yritetään väkisin saada heidät vallaltaan samanarvoisiksi?
Mukava, että palasit Ismo keskusteluun. Ja sinulla on jälleen myös sanottavaa, osasta olen ihan samaa mieltä. Esimerkiksi: ”Enkeleistä sen verran, että ne ovat luotuja olentoja Raamatun mukaan”. Lienemme samaa mieltä myös siitä, että termi Jumalan poika on enkelin synonyymi Raamatussa.
Jeesusta kutsutaan erilaisin variaatioin Jumalan esikoispojaksi, ja hänen ylivertaista merkitystään korostetaan isolla alkukirjaimella ilmaisussa Jumalan Poika. Voisiko olla niin, että esikoispoika on pojista se vanhin, kuopus olisi meidän terminologiassamme se nuorin? Raamattu käyttää sanaa esikoinen juuri tuossa samassa merkityksessä.
Ei ole siksi ihme, että Jeesusta pidetään Raamatussa eräänlaisena luomistapahtuman virstanpylväänä: ”Jumalan luomakunnan alku”(Ilm3:14) Jeesuksen luomisesta Raamattu kertoo jopa hiukan tarkemminkin.
Sananlaskujen 8. luvussa Jeesusta ei kutsuta hänen tulevalla nimellään Jeesus eikä hänen ylienkelinimellään Mikael. Ei, hän esiintyy personoituneena ”viisautena”, mutta hänestä mainitaan myös järjestysnumero luomisessa: ”minä, esikoinen”(jae30).
Ja tuossa luvussa Jeesuksesta sanotaan suoraan: ”Minut Herra loi ennen kaikkea muuta, luomisensa esikoisena, ennen taivasta ja maata. Iankaikkisuudesta minä sain alkuni, kaiken alussa, ennen kuin maata oli.” Jeesuksella on siis Raamatun mukaan selkeästi olemassaolon alkupäivä.
Arin kanssa puolestani jaan sen ajatuksen Raamatusta, että Jeesus on ollut ja on aina alisteinen Jumalalle, Isälleen. Ismo tuossa viittasi siihen, että sekä Jeesuksella että hänen Isällään on ”kaikki valta”. Noin todettuna jää jotakin hyvin oleellista havaitsematta.
Jeesus nimittäin sanoi: ”Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä”(Mat28:18) Siis: joku oli hänelle ”kaiken vallan” antanut, ja kertoo Jeesuksen Isän korkeammasta asemasta. Tuon vallan käyttötarkoituksestakin Raamattu kertoo: ”Menkää siis ja tehkää…”
Ari esitti hyvän kysymyksen: ”Evankeliumissa on selkeästi sanottu että Jeesus teki mitä Isä näytti ja että Isä on suurempi, niin miksi yritetään väkisin saada heidät vallaltaan samanarvoisiksi?”
Olisiko Ismolta tullut tuohon vastaus: ”Onko usko rajattu, niin että suuri tunnustajien joukko on eksynyt ja vain ne, jotka eivät tunnusta ovat oikealla tiellä?”
Mutta eikös Jeesus puhunut juuri tästä? Lavealla tiellä paljon kulkijoita, elämään vievällä kapealla kulkee paljon harvempi.
Rauli: ”Mutta eikös Jeesus puhunut juuri tästä? Lavealla tiellä paljon kulkijoita, elämään vievällä kapealla kulkee paljon harvempi.”
Ja jokainen uskova kuvittelee ehdottomasti kulkevansa tällä kapealla tiellä. Eikä haittaa vaikka kuuluisi sellaiseen uskonnolliseen lahkoon, joka todetaan tämän tästä eri oikeusasteissa rikolliseksi peitellessään lasten hyväksikäyttötapauksia yhteisössään. Kaikenlaisia uskovia ja uskonyhteisöjä sen Jeesuksen pitääkin katsella.
Uskaltaako Rauli vastata sellaiseen varsin yksinkertaieeen kysymykseen, että mistä päin Raamattua löytää kiellon tutkia objektiivisesti oman uskonlahkonsa totuuksia tai muita edesottamuksia? Eli kuuluuko tällainen kielto kristillisyyteen, ja jos, niin millä perusteella?