Hätämajoituksen keskusteluissa kuultua: ”milloin saamme omat asunnot, jotta voimme kutsua perheemme tänne”.
Ministeri Orpo tuossa eilen arveli ehkä noin 15000:n turvapaikanhakijan saavan jäädä maahan. Entäpä kun kukin saa sen jälkeen myös vaimonsa ja lapsensa tänne. Lukuun voi silloin lisätä milteipä yhden nollan lisää. Siinä vaiheessa ei enää ole kyse siitä miten he kotoutuvat tänne. Silloin kyselemme sitä, miten me sopeudumme muuttuneeseen kulttuuriin. Selvää on että joillakin asuinalueilla pääosa asukkaista on silloin maahanmuutajia. Kirkollisessa kentässä aviolitto ja homojutut jäävät silloin ihan sivuraiteelle. Silloin joudumme aidosti kyselemään sitä onko enää sijaa kristillisillä uskolla siinä yhteiskunnassa. Tulijat tuovat mukanaa oman arvomaailmansa ja meidän on sopeuduttava aikanaan siihen.
Nyt on tärkeää osata eroittaa yksilöt ja ideolgiat toistaan. Rakkauden laki velvoittaa meitä rakkaudellisesti kohtelemaan jokaista tulijaa. Sensijaan Jeesuksen sovitustyön kieltävää idelogiaa ei tule omaksua. Vaikuttaa siltä, ettei näitä oikein osata eroittaa ja ollaan hyväksymässä molemmat. Tajuamatta ollenkaan arvomaailmojen vastakkainasettelua.
Pekka, kai he tietävät, että perheenkokoaja ei aina saa perhettään luokseen?