Hätämajoituksen keskusteluissa kuultua: ”milloin saamme omat asunnot, jotta voimme kutsua perheemme tänne”.
Ministeri Orpo tuossa eilen arveli ehkä noin 15000:n turvapaikanhakijan saavan jäädä maahan. Entäpä kun kukin saa sen jälkeen myös vaimonsa ja lapsensa tänne. Lukuun voi silloin lisätä milteipä yhden nollan lisää. Siinä vaiheessa ei enää ole kyse siitä miten he kotoutuvat tänne. Silloin kyselemme sitä, miten me sopeudumme muuttuneeseen kulttuuriin. Selvää on että joillakin asuinalueilla pääosa asukkaista on silloin maahanmuutajia. Kirkollisessa kentässä aviolitto ja homojutut jäävät silloin ihan sivuraiteelle. Silloin joudumme aidosti kyselemään sitä onko enää sijaa kristillisillä uskolla siinä yhteiskunnassa. Tulijat tuovat mukanaa oman arvomaailmansa ja meidän on sopeuduttava aikanaan siihen.
Nyt on tärkeää osata eroittaa yksilöt ja ideolgiat toistaan. Rakkauden laki velvoittaa meitä rakkaudellisesti kohtelemaan jokaista tulijaa. Sensijaan Jeesuksen sovitustyön kieltävää idelogiaa ei tule omaksua. Vaikuttaa siltä, ettei näitä oikein osata eroittaa ja ollaan hyväksymässä molemmat. Tajuamatta ollenkaan arvomaailmojen vastakkainasettelua.
Arvomaailmojen vastakkainasettelu syntyy vasta, kun alamme sitä luomaan. Arvomaailmat ovat ja voivat olla erilaisia. Niin on Suomessa syntyneiden kesken ja niiden on muualta tulleiden kesken. Vasta, kun teemme siitä ongelman ja alamme vaatia valtaa jollekin ideologialle tai uskonnolle, joudumme ongelmiin.
Kirkon selkeä linja on, etteivät turvapaikanhakijat tai pakolaisen aseman saaneet ole ongelma sen enempää kirkolle kuin suomalaiselle yhteiskunnallekaan. Meidän kutsumuksemme kristittyinä on olla auttamassa jokaista j rakentamassa siltoja sielläkin, missä ristiriidat alkavat nostaa päättään. Onhan meillä tähän erinomainen esimerkki Vapahtajassamme Jeesuksessa.
Mitä nopeammin tänne jäävät löytävät paikkansa yhteisössä täysivaltaisina jäseninä, sitä parempi meille kaikille. Muistettakoon vielä, tulijoissa on myös heitä, joille juuri kristinuskolla on merkitystä. Ja heitä, jotka haluaisivat päästä siitä osallisiksi.
Ei nyt aleta sekoittamaan heti ideologiaa ja ihmistä. Joten unohdetaan nyt hetkeksi ne, joille uskollamme on merkitys. Käsitellään vain ideologiaa. Mikäli mahdollista.
Kansanlähetyspäivillä Päivi Räsänen nosti esiin ristiriidat, joita meille , uskon ja lainkuuliaisuuden väille voi nousta. Tämä ristiriita on paljon voimakkaapi tulijoiden ideologian mukaan.
Heillä ei ole samaa mahdollisuutta, kuin meillä, että voimme kävellä omien Raamattuun perustuvien arvojen yli. He ovat aivan toisella tavalla sidottuja ja sitoutuneita uskonsa perustuksiin. Tätä meidän on hyvin vaikea ymmrtää. Jokaisen olisi hyvä tietää vähän enemmän heidän ideologiastaan. Vain siten voi syntyä mielekästä yhteiseloa heidän kassaan.
Ei ole olemassa ideologioita ilman ihmisiä. Tuomitsemalla tai vähintään luokittelemalla ihmiset pelkästään ideologian perusteella on yhtä pätevää, kuin väittää, että kaikki tähteä konepellillään kantavat autot ovat samanlaisia. Pahinta tuossa on se, että jatkuvasti suljetaan silmät sekä kristinuskon että islamin sisällä olevista eroista. Äärilaidan muslimeja on verrattain vähän, suorastaan häviävän pieni joukko. Pistämällä kaikki muslimit heidän kanssaan samaan laariin suljetaan heidän mahdollisuutensa sekä keskusteluun että omien ääriliikkeittensä torjumiseen. Liittymällä maltillisiin on saatu hyviä tuloksia.
Ja juuri tuon kertomasi perusteella Päivi Räsäsen ei olisk pitänyt avata suutaan tavalla, jonka teki. Meillähän nimittäin saattaisi olla myös esim. hindu-ministeri. Hän voisi kehottaa meitä noudattamaan mieluummin omia pyhiä kirjoituksiaan kuin Suomen lakia. Milä se kuulostaisi? Tai miltä pohjalta sisäministerin puheen jälkeen kävisimme keskustelua muslimien kanssa? Meidänhän nimenomaan pitäisi myöntää heille oikeus seurata Koraania mieluummin kuin Suomen lakia.
Juuri tästä sopeutumisesta on kysymys ja Ruotsalaiset, Britit, ja Saksalaiset mm ovat todenneet, ettei muslimi liukene länsimaisiin arvoihin. Pitäisikö näin välttämättä käydä? Ei, mutta samalla meidän tulee valmistautua siihen, että tulijat vaativat oman kulttuurinsa ja uskontonsa tunnustamista, heidän ehtojensa mukaan.
Olemmeko tähän valmiita? Sekulaarilla Suomalaisella on hyvin vähäiset tiedot enää omasta uskonnostaan, saati että tuntisivat islamin.
Ihmisiä kaikki ovat, mutta islamia ei kannata väheksyä.
Näin juuri on Ismo. Eivät he sopeudu meidän arvoihimme. Meidän on vain sopeuduttava. Tähän sopeutumiseen tuskin monilla meistä on suuriakaan edellytyksiä. Juuri sen tähden, että oikeaa tietoa tuosta ideologiasta on niin vähän tarjolla ja sekin mitä on , on usein väärää. Kuvitellaan sen olevan jotenkin aivan samantyylinen kuin omamme.
Vesa puhuu maltillisista muslimeista. Tämä juuri on harhaanjohtavaa. Maltillisuudella omassa kristillisessä kulttuurissamme tarkoitetaan sitä, että ollaan vain nimellisesti kristittyjä. Maksetaan kirkollisverot, mutta ei olla mitenkään mukana hengellisessä, tai kirkollisessa elämässä. Kirkkoon kuuluminen, tai kuulumattomuus ei vaikuta identiteettiin. Eikä siihen miten ympäristö suhtautuu. Voimme siis maaltillisena kristittynä luopua konaan kaikesta siitä mitä kristinusko sisältää. Tämän vaikuttamatta mitenkään asemaamme yhteiskunnassa.
Muslimi ei voi toimia näin. Hän ei voi luopua Islamista, ilman hyvin rankkoja ja vihamielisiä ympäristönsä reaktioita. Maltillisenakin hän pysyy todellisena muslimina. Hän ei voi olla vain nimellisesti muslimi. Tätä eroa on meikäläisten vaikea ja jopa joskus mahdoton tajuta. ”Kristityn nimeä kantava voi viisveisata kaikesta mitä Raamattu sanoo ja pitää sitä satuna. Muslimi ei näin voi tehdä Koraanin suhteen. Olkoon miten maltillinen tahansa.Koraani velvoittaa hänen elämäänsä aivan eri tavalla kuin maltillista kristittyä Raamattu.
Pahoittelen, että kommentti tulee viiveellä.
Pekka: mistä ihmeestä sinä näitä väitteitäsi tempaat? Suosittelen asiaan tutustumista ennen kuin alat luokitella ihmisiä ja ihmisryhmiä. Paljastat heti kättelyssä, ettet tunne edes islamin perusjakoja.
On todella erikoista väittää, ettei voi olla sellainen muslimi, jolla on toisenlainen tulkinta Koraanista, kuin terroristilla, joka väittää olevansa muslimi.
Yhtälailla meidät kristityt voisi niputtaa. Voisin väittää että sinä ajattelet kaikesta samoin vanhoillislestadiolaiset. Tai jos haluat olla ”aidosti” uskovainen, sinun pitäisi olla samanlainen, kuin se amerikkalainen, joka on valmis ampumaan toisuskoiset.
Pyydän, ettet niputtaisi ja luokittelisi valtavan suuria – eikä edes pienempiä – ihmisryhmiä tutustumatta yhtään kyseisiin ihmisiin tai heidän tapaansa tulkita omaa uskoaan.
Erittäin hyvä kirjoitus joka nostaa esille varsin tärkeän asian: nimittäin sen, että ”monikulttuurisuus” tarkoittaa käytännössä usein valtaväestön kulttuurin – tai ainakin sen kristinuskoon liittyvien osien – häivyttämistä olemattomiin. Asuessani Englannissa 1990-luvun alussa näin tästä varsin pöyristyttävän esimerkin. Joulun alla Sheffieldin kaupunginvaltuustosta kävi nimittäin käsky, että kaupungin kauppiaiden tulisi joulukoristeluissaan välttää kristittyjen symbolien käyttöä(!) jotta Sheffieldin muslimiväestölle ei tulisi paha mieli.
Mietin tässä hieman muuta, eli kuinka vastata kysymykseen ”omista asunnoista” — moniko on mahtanut todella saapua hyvässä uskossa, että hän sellaisen saa. Kokonaismäärähän koko Eurooppaan nähden ei ihan tavaton liene, ja ´itse olen pelkästään iloinen siitä että kirkolla ja niillä tosiuskovaisilla nyt on vähän muutakin jähnättävää kuin nämä, ovatko nyt sukupuolielimet ruumiin sisä- vai ulkopuolella ja kuinka niitä käytetään. En muuten hämmästyisi vaiklka maahanmuuttaja luulisi sitä kristinuskon perussanomaksi —
Onhan siinä mietittävää jo, kuinka sanoa ettei se niin vain käy, se perheen kutsuminen — heillä on siellä sellaiset olot, että jokainen kai ajattelee että en vaihtaisi – mutta täällä asuntopulaa entuudestaan. Toiseksi suomalaiset, nämä kantamöröt, itse ovat valintansa tehneet mitä kristinuskoon tulee. Ei sitä kirkon ovea tiemmä lukittu ole, ja kotiin saa aina tulla.
Niin, ”eihän se käy”. Mutku pakolaisia tulee yhä vain lisää ja lisää. Ihan niinkuin presitettikin arveli. Mihin laitamme heidät. Tottakai he tahtovat perheesä luokseen.
Niin kai mekin. Mikäli olisimme vastaavassa tilanteessa. Politikkojen pitäisi miettiä nyt miten me sopeudumme, sitten kun tilaa ei enää ole.
Niinpä. Miten me sopeudumme. Meillähän on jo ennestään asunnottomia, joiden kurjuuteen ei näytä apua löytyvän vaikka määrät joidenkin ryhmien osalta vähentyneetkin.
”ARA:n selvityksen mukaan vuoden 2014 lopulla Suomessa oli 7 107 yksinelävää asunnotonta, joista 2 443 oli pitkäaikaisasunnottomia. Asunnottomia perheitä oli 427.”
”Terroristi joka VÄITTÄÄ olevansa muslimi.” Voi tätä lapsellisen sinisilmäisyyden määrää! Miehet hyökkäävät allahuakbaria huutaen ja he vain väittävät olevansa muslimeja!
Islam on kummallisen monimuotoinen uskonto. He väittävät sen olevan rauhan ja suvaitsevaisuuden uskonto. Sellaisena se meille näyttäytyy tänne tulleissa. Kotimaissaan se on jotain aivan muuta. Me kristityt voimme luopua uskostamme. Se on meidän luovuttamaton oikeus. Muslimi ei voi sitä tehdä koskaan. Ainakaan ilman tappolistalle joutumista. Raamattu käskee tekemään hyvää vihollisille. Koraani käskee tappamaan vääräuskoiset. Joita juuri me olemme. Oikean kuvan Islamista saa jos vaivautuu lukemaan Koraanin. Suomalaisten harha onkin juuri kuvitella islam aivan kristiuskon kaltaiseksi.