Isoäitini joutui alkutalvesta 1939 pakenemaan evakkona Ilomantsista. Luojan kiitos, talo jäi rajan tälle puolelle. Kissa kuoli, se oli ainoa tappio perheelle ja sitä isoäitini muisteli naureskellen 85-vuotispäivillään kesällä 2012.
Mutta silti…
Työskentelen Lapinlahdella ja paikkakunnalle saapui kesällä 1944 kymmeniä evakkoperheitä, monet ortodokseja. Isoäitini ja heidän muistokseen kotini seinällä on Evakko-Kristus -ikoni. Työhuoneeni seinällä on alkuperäinen ikoni, pahvinen kuten sen kuuluukin. Kiitän suuresti lahjoittajaa!
Olen kehystänyt molemmat ikonit osoittaakseni kunnioitustani isoäitini kärsimystä ja Karjalan evakkoja kohtaan, ja molempia ikoneita ympäröi aina käspaikka samaisesta syystä.
Haluan omistaa Ukrainan sodan uhreille Toni Wirtasen ja Jannika B:n esittämän Evakon laulun.
Rukoilen hyvää Jumalaa auttajaksi! Rukoilen, että tämä turha ja tyhjänpäiväinen kärsimys loppuisi ja täysin turha mielettömyys loppuisi! Rukoilen uhrien ja kärsineiden puolesta, rukoilen Ukrainan ja Venäjän kansan puolesta. Rukoilen sovintoa! Hyvä Jumala! Auta ja armahda meitä!
Eivätkö vuodet 1939-1945 jo riittäneet?
Muistan sukuni tarinasta yhä päivän 30.11.1939.
Ken uskaltaa lukea Raamattuaan Qumranin tekstien ja aikahistorian valossa, ei voi olla huomaamatta essealaisuuden ja kristinuskon perustavaa laatua olevia yhtälaisyyksiä. Poikkeamat kutistuvat hyvin ymmärrettäviksi liikkeen sisäisiksi lauseiksi ja kehityslinjoiksi. Hän ei voi olla huomaamatta, että sekä Jeesus että Johannes Kastaja ovat selvästi olleet essealaisia. Se, että jotkut Jeesuksen ja Johanneksen sanoista poikkeavat joistain essealaisten painotuksista jää vaille merkitystä, sillä jokaisessa inhimillisessä liikkeessä on aina ollut sisäiset reformaattorinsa tai myös oppositionsa, poikkeamat selittyvät siis Jeesuksen pyrkimyksenä uudistaa ja laajentaa liikettä sisäisin uudistuksin. Lisäksi valon lapsilla oli aikalaskelmista johtuen kiire ja lisäjoukkojen saamiseksi oli sisäänottokriteerejä lievennettävä.
Jeesuksen henkilön arvoitusta kannattaa lkähestyä siis essealaisuudesta käsin. Tällöin voi huomata, että:
1)Essealaiset ja ensin eripuraiset kristityt elivät samantyyppisissä yhteisöissä,
2) heillä oli yhteinen käsitys kasteen sakraalisuudesta, 3) profetioiden merkityksistä, 4) sielun kuolemattomuudesta ja ylösnousemuksesta. Molemmat näyttävät 5) uskoneen myös jälleensyntymään!
Heillä oli 6) samat menetelmät sairaiden parantamiseksi ja pahojen henkien karkottamiseksi. Heillä oli 7) sama usko rukouksen voimaan ja ihmisten tasa-arvoisuuteen.
Heillä oli 8) yhteinen käsitys tulevaisuudesta ja lopun ajoista. He tervehtivät toisiaan sanoilla ”Rauha kanssanne”! He eivät 9) vannoneet valoja. He kaihtoivat 10) rikkautta.
He olivat kiinnostuneita eräästä 11) konstellaatiosta, jonka liikkeet olisivat ennusmerkki erään tietyn kuninkaallisen lapsen syntymästä.
Erityisen mielenkiintoinen on 4Q246: ” ..on oleva suuri maan päällä …kaikki tekevät …palvelevat …ja hänen nimessään hän olkoon tervehditty Jumalan Poikana ja heidän pitää kutsuman Häntä Korkeimman pojaksi. ”
Luukkaan vastaavat sanonnat ovat evankeliumin 1 luvussa jakeissa 32- 35:
” Hän on oleva suuri ja hänet pitää kutsuttaman Korkeimman pojaksi …Sen tähden myös , se pyhä, mikä syntyy on kutsuttava Jumalan Pojaksi.
En voi väittää olevani mikään suuri Qumran-tuntija, mutta edellisestä päätellen en ole ainoa. Jonkinlainen juutalaisuuden tuntija ehkä olen..
Muutama huomio edelliseen liittyen.
Johannes Kastajan, Jeesus-liikkeen ja Qumranin yhteisön samankaltaisuus selittyy luonnollisimmin ensisijaisesti niiden yhteisistä juutalaisista juurista.
Varhaisen juutalaisuuden tutkimuksessa onkin puhuttu ”antiikin juutalaisuuksista”, koska saman hengellisen perinnön sisällä esiintyi niin monia erilaisia tulkintoja, joista osa (kuten essealaiset) sulkivat muut aidon juutalaisuuden ulkopuolelle.
Essealainen liike onkin verratavissa meidän luterilaisessa perinnössämme lähinnä vanhoillislestadiolaisuuteen: luetaan samoja pyhiä tekstejä omissa seuroissa, mutta niitä tulkitaan omintakeisesti eikä pelastusta ole oman joukon ulkopuolella.
Laajemmissa yhteyksissä essealaiset vertautuvat mormoneihin ja jehovan todistajiin, joilla on omat pyhät tekstinsä, mutta siitä huolimatta he pitäytyvät myös perinteisiin kristillisiin pyhiin teksteihin (sikäli kun ne palvelevat heidän päämääriään); väittävät olevansa ainoat, jotka voivat pelastua, ylläpitävät esoteerisia oppeja ja eristäytyvät kristillisen ekumenisen liikkeen ulkopuolelle.
Väite, että Johannes Kastaja ja Jeesus olisivat ”selvästi” olleet essealaisia, perustuu johonkin muuhun kuin Uuden testamentin ja Qumranin tekstien sisälukutaitoon.
Sikäli kun eletään saman hengellisen perinnön sisällä, yhteistä on aina enemmän kuin sellaista, mikä erottaa. Näin myös antiikin juutalaisuuksien suhteen, jotka qumranilaisten eristäytyneisyydestä huolimatta olivat vuorovaikutuksessa keskenään.
Esimerkki Qumranin tekstien ja Luukkaan evankeliumin lainauksen yhtäläisyyksistä todistaa lähinnä sen, että lopunajallinen ja messiaanen odotus oli sekä Qumranin yhteisössä että varhaisessa Jeesus-liikkeessä samankaltainen.
Kuten se oli myös sittemmin rabbiiniseksi juutalaisuudeksi muotoutuneessa farisealaisessa liikkeessä. Jos jokin yhtäläisyys antiikin juutalaisten liikkeiden ja Jeesus-liikkeen välille olisi löydettävä, se on aivan varmasti farisealaisuuden ja Jeesus-liikkeen välillä.
UT:ssa esiintyvä Jeesuksen ja fariseusten välinen konfrontaatio selittyy juuri sillä, että kyse oli saman perinnön sisällä olevasta valta-asetelmasta: Jeesus edusti rabbi Hillelin tavoin väljää Tooran tulkintaa, kun taas fariseukset olivat lähinnä Shammain koulukunnan tiukan Toora-tulkinnan linjoilla. Kovaa kieltä toisista käytettiin puolin ja toisin. Retoriikasta huolimatta kyse oli lähinnä perheriidasta.
Essealaiset sijoittuivat tässä Toora-tulkinnassa Shammaista vielä tiukemman linjan edustajina äärilaitaan: qumranilaiset eivät voineet tämän vuoksi edes asua muiden juutalaisten seassa, etteivät olisi saastuneet. Temppelin saddukealainen juutalaisuus edusti heille vain turmelusta, jonka vuoksi temppelin uhrit olivat qumranilaisille kelvottomia.
Jeesuksen temppelikritiikki (= saddukealaisen pappisaristokratian kritiikki) nousi farisealaisuuden sisältä: temppelipalveluksesta oli tullut bisnestä rukouksen sijaan (Mk 11:15 & par.).
Jeesus itse maksoi temppeliveron (Mt 17:24-25), opetti synagogissa ja temppelissä (Jh 18:20). Hänen puheensa temppelin tuhosta olivat yhdenmukaisia VT:n profeettojen (lähinnä ns. deuteronomistisen teologian) ennustusten kanssa (Mk 13:2 & par.; vrt. esim. 1 Kun 9:6-9).
Tästä seuraa, että
1) kristityt eivät, vastoin qumranilaisia, eristäytyneet muusta kansanjoukosta, vaikka kokoontuivatkin yhdessä (koska heitä vainottiin)
2) proselyyttikaste oli myös farisealaisille tärkeä kääntymyksen rituaali
3) profetioita tutkittiin ahkerasti myös fariselaisessa likkeessä
4) sielun kuolemattomuus ja ylösnousemus oli fariselaiselle ja Jeesus-liikkeelle keskeinen uskonkappale (vastoin saddukealaisia)
5) jälleensyntymästä ei ole UT:ssa eikä farisealaisuudessa mitään jälkeä (paitsi tietysti vilkkaalla mielikuviteukseella)
6) sairaiden parantaminen oli tärkeä osa aitoa hengellisyyttä kuten rabbiinisessa juutalaisuudessa myöhemminkin
7) rukouselämä oli erittäin vilkasta myös farisealaisessa liikkeessä (minkä ylilyöntejä Jeesus myös kritisoi; Mt 6:5-7); tasa-arvon suhteen Jeesus oli radikaalimpi kuin mikään muu juutalainen liike: siinä, missä qumranilaiset fariseusten tavoin edellyttivät täydellistä rituaalista puhtautta, Jeesus hyväksyi seuraansa syntisiä (Lk 15:1)
8) ”rauha kanssanne” (hepr. shalom aleichem) oli (ja yhä on!) tyypillinen juutalainen tervehdys
9) valojen vannomisen suhteen Jeesus-liike lienee ollut lähellä qumranilaisia
10) rikkaus oli tuohon aikaan harvojen etuoikeus, joten köyhyyden idealisointi oli Jeesus-liikkeessä sen leviämisen ehto (esim. Lk 6:20; 14:21)
11) tähtikonstellaatio (Betlehemin tähti-ilmiö) on vain Matteuksen evankeliumissa esiintyvä maininta, joten sen merkityksistä ei kannata tehdä laajoja yleistyksiä.
Summa edellisen perusteella: Jeesuksen yhdisti qumranilaiseen (essealaiseen) liikkeeseen lähinnä valan vannomisen välttäminen. Kaikki muu on ollut yhteistä koko antiikin juutalaiselle perinnölle.
Temppelin hävittämisen jälkeen (v. 70 jKr.) yhteinen perintö jatkui farisealaisuuden muotoutuessa rabbiiniseksi juutalaisuudeksi ja Jeesus-liikkeen muotoutuessa kristilliseksi kirkoksi. Yhteistä ainestakin on, mutta erot ovat myös selvät.
Qumranin tekstit auttavat meitä ymmärtämään paremmin antiikin juutalaisuuden monimuotoisuutta ja niiden keskinäisiä suhteita.
Jouni Turtiainen: ”Laajemmissa yhteyksissä essealaiset vertautuvat mormoneihin ja jehovan todistajiin, joilla on omat pyhät tekstinsä, mutta siitä huolimatta he pitäytyvät myös perinteisiin kristillisiin pyhiin teksteihin (sikäli kun ne palvelevat heidän päämääriään)….”
Jehovan todistajilla ei ole mitään ”omia pyhiä tekstejään.” Heillä on oma Raamatunkäännös. Maailman eri kielissä, etenkin valtakielissä on lukuisia eri käännöksiä. Parempia tai huonompia sellaisia. Niissä ei yleensä ole mitään ”viralliseksi” luokiteltua käännöstä. Ps. Jehova on Jumalan nimi. Erisnimet kirjoitetaan isolla kirjaimella.
Jouni Turtiainen: ” väittävät olevansa ainoat, jotka voivat pelastua, ylläpitävät esoteerisia oppeja ja eristäytyvät kristillisen ekumenisen liikkeen ulkopuolelle.”
Alla ote heidän virallisilta nettisivuiltaan http://wol.jw.org/fi/wol/d/r16/lp-fi/2008814?q=pelastuvat&p=par
”Jehovan todistajat ovat sitä mieltä, että he ovat löytäneet tosi uskonnon. Jolleivät he ajattelisi näin, he muuttaisivat uskonkäsityksiään. Monien muiden uskontojen edustajien tavoin Jehovan todistajat toivovat pelastuvansa. He kuitenkin ymmärtävät myös, ettei ole heidän tehtävänsä ratkaista, kuka pelastuu. Jumala on Tuomari, joka tekee lopullisen päätöksen.”
Jouni Turtiainen: ”ylläpitävät esoteerisia oppeja..”
??!! ”Esoteerisia oppeja”??!! Sanaa kaiketi viittaa johonkin salaiseen tai salassapidettävään. Todistajat pyrkivät lähestymään kaikkia ihmisiä ja kertomaan heille Jumalan valtakunnan hyvän uutisen sanomaa. Tarjoavat julkaisujaan kaikille ihmisille ja kutsuvat kaikkia ihmisiä kokouksiinsa kuuntelemaan opetusta.
Siis mitään ”salaista” ei heidän Raamattuun perustuviin oppeihinsa ja toimintaansa liity. Täytyy kylläkin hieman kehaista pappismies Turtiaista. Hienoja sivistyssanoja osaat käyttää.
Jehovan todistajien ”esoteerisuudella” tarkoitan ”sisäpiirille tarkoitettua”.
Siihen viittaa oma Uuden Maailman raamatunkäännös, joka ei noudata mitään yleisesti hyväksyttyjä kielitietellisiä tai muita yleisesti hyväksyttyjä käännösperiaatteita. Tässä mielessä se on aivan oma ”pyhä tekstinsä” – kuten mormonien kirjakin.
Jos olisi toisin, Jehovan todistajien UM-”käännös” olisi varmaan kaikissa yliopistoissa malliesimerkki siitä, kuinka Raamattua tulisi kääntää. Nyt se on malliesimerkki siitä, kuinka Raamattua (tai yleensä mitään tekstejä) ei tule kääntää..
Lisäksi UM-”käännös” on käännöksenä aivan kökkösuomea.
Jokainen voi tietysti tehdä itse omat johtopäätöksensä ja olla vapaasti myös eri mieltä..
Ahlfors: ”Monien muiden uskontojen edustajien tavoin Jehovan todistajat toivovat pelastuvansa. He kuitenkin ymmärtävät myös, ettei ole heidän tehtävänsä ratkaista, kuka pelastuu. Jumala on Tuomari, joka tekee lopullisen päätöksen.”
Jos näin aidosti olisi, Jehovan todistajat olisivat innolla mukana ekumeenisessa liikkeessä ja kunnioittaisivat toisten kristittyjen uskoa. Tästä syystä pidän em. lausetta nöyristelevänä ja suurena teeskentelynä.
Koska Jehovan todistajat eivät ole aitoja kristittyjä, he pyrkivät ahkerasti käännyttämään kristittyjä omaan uskontoonsa (mikä toki on heidän oikeutensa!), joka poikkeaa oleellisesti kaikista ekumeenisista tunnustuksista – ovathan Jehovan todistajat 1800-luvun amerikkalainen versio 300-luvulla kuolleesta areiolaisuudesta.
Vetoaminen ”yksin Raamattuun” on turhaa niin kauan kuin heillä on oma UM-”käännös”, joka on ennen kaikkea epäluotettava ja käännöksenä harhaanjohtava.
Jouni Turtiainen: ”Siihen viittaa oma Uuden Maailman raamatunkäännös, joka ei noudata mitään yleisesti hyväksyttyjä kielitietellisiä tai muita yleisesti hyväksyttyjä käännösperiaatteita.”
Esität pelkkiä väittämiä, esittämättä niille mitään perusteita. Alla ote erään asiantuntijan lausunnosta koskien UM-käännöstä (Myös muut alkukielten asiantuntijat ovat antaneet tunnustusta UM-käännökselle):
http://wol.jw.org/fi/wol/d/r16/lp-fi/2004889?q=uuden+maailman+k%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6s&p=par
”Pohjois-Arizonan yliopistossa (Flagstaff, Arizona, USA) uskontotieteen apulaisprofessorina toimiva Jason BeDuhn päätti arvioida käännöstyön luotettavuutta ja tutki siksi kahdeksan merkittävän käännöksen tarkkuutta ja vertaili niitä keskenään. Niiden joukossa oli Jehovan todistajien julkaisema Pyhän Raamatun Uuden maailman käännös. Mikä oli tulos?
”Vaikka BeDuhn kritisoi joitakin Uuden maailman käännöksen käännösratkaisuja, hän sanoi sen olevan ”harvinaisen” hyvä käännös ja joitakin muita hänen tarkastelemiaan käännöksiä ”huomattavasti” tai ”kauttaaltaan” parempi. Hän päätyi siihen, että kaiken kaikkiaan Uuden maailman käännös on ”täsmällisimpiä nykyään saatavissa olevia englanninkielisiä Uuden testamentin käännöksiä” ja ”vertailluista käännöksistä täsmällisin”. (Truth in Translation: Accuracy and Bias in English Translations of the New Testament.)”
”Lisäksi BeDuhn huomautti, että monilla kääntäjillä oli paineita ”mukailla tai laajentaa Raamatun sanomaa nykylukijoiden toiveiden ja tarpeiden suuntaan”. Uuden maailman käännös on kuitenkin erilainen: se on ”täsmällisempi, koska se kääntää Uuden testamentin kirjoittajien alkuperäiset ilmaukset sellaisinaan kirjaimellisesti”, kommentoi BeDuhn.”
Alla todistajien virallisilta nettisivuilta lisää UM-käännöksestä:
http://wol.jw.org/fi/wol/d/r16/lp-fi/2001842?q=uuden+maailman+k%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6s&p=par
”Kun ensimmäinen osa, Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten Uuden maailman käännös, julkaistiin englanniksi vuonna 1950, kävi selvästi ilmi, että kääntäjät olivat saavuttaneet tavoitteensa. Raamatunkohdat, jotka oli aiemmin ymmärretty vain hämärästi, olivat nyt hätkähdyttävän selviä. Otetaanpa esimerkiksi Matteuksen 5:3:ssa oleva hämmentävä ajatus: ”Autuaita ovat hengellisesti köyhät.” (Vuoden 1938 kirkkoraamattu.) Se käännettiin: ”Onnellisia ovat ne, jotka ovat tietoisia hengellisestä tarpeestaan.” Opetuslasten Jeesukselle esittämä kysymys ”Mikä on sinun tulemuksesi ja maailman lopun merkki?” (KR-38) käännettiin: ”Mikä tulee olemaan sinun läsnäolosi ja asiainjärjestelmän päättymisen tunnusmerkki?” (Matteus 24:3.) Ja apostoli Paavalin mainitsema ”jumalisuuden salaisuus” (KR-38) käännettiin ”jumalisen antaumuksen pyhäksi salaisuudeksi” (1. Timoteukselle 3:16). Uuden maailman käännös avasi selvästikin oven uuteen ymmärryksen maailmaan.”
”Käännös teki vaikutuksen useisiin tutkijoihin. Esimerkiksi brittiläinen raamatunoppinut Alexander Thomson totesi, että Uuden maailman käännös kääntää kreikan kielen preesensmuodon huomattavan täsmällisesti. Muun muassa Efesolaiskirjeen 5:25:ssä ei sanota pelkästään: ”Miehet, rakastakaa vaimojanne” (KR-38), vaan: ”Miehet, rakastakaa jatkuvasti vaimoanne.” Thomson sanoi Uuden maailman käännökseen viitaten: ”Näyttää siltä, ettei mikään muu käännös ole onnistunut välittämään tätä piirrettä yhtä hyvin eikä tuo sitä esiin yhtä monessa kohdin.”
Toinen Uuden maailman käännöksen huomattava piirre on se, että siinä käytetään Jumalan persoonanimeä Jehova sekä heprealaisissa että kreikkalaisissa kirjoituksissa. Koska Jumalan heprealainen nimi esiintyy niin sanotussa Vanhassa testamentissa lähes 7000 kertaa, on selvää, että Luojamme haluaa palvojiensa käyttävän hänen nimeään ja tuntevan hänet persoonana (2. Mooseksen kirja 34:6, 7). Uuden maailman käännös on auttanut tässä miljoonia ihmisiä.”
Jouni Turtiainen: ”Koska Jehovan todistajat eivät ole aitoja kristittyjä, he pyrkivät ahkerasti käännyttämään kristittyjä omaan uskontoonsa (mikä toki on heidän oikeutensa!), .”
Todistajat suorittavat Jeesuksen antamaa lähetyskäskyä Jumalan valtakunnan hyvän uutisen maailmanlaajuisesta saarnaamis- ja opetustyöstä. Matteus 24:14: ”Ja tämä valtakunnan hyvä uutinen tullaan saarnaamaan koko asutussa maassa todistukseksi kaikille kansakunnille, ja sitten tulee loppu.”
Jouni Turtiainen: ”ovathan Jehovan todistajat 1800-luvun amerikkalainen versio 300-luvulla kuolleesta areiolaisuudesta.”
Todistajat eivät tietystikään hyväksy ei-raamatullista kolminaisuusoppia, jonka Rooman keisari junttasi läpi ”luopumuksen” jälkeisen kirkon opiksi.
Asiasta enemmän alla olevassa linkissä: http://wol.jw.org/fi/wol/d/r16/lp-fi/2009804?q=kolminaisuusoppi&p=par
Vai että essealaisuuden ja kritinuskon samuudet, jotka koskevat myös erittäin yksityiskohtaisia detaljeja, johtuvat vain minun tai muiden asiaa kannattavien (myös monen monen tiedenmiehan ja Qumran tutkijan) lukutaidottomuudesta… Todella helppoa argumentointia.
Jeesus liikkeen ja Qumranin samuutta ei tule verrata myöhäiseen jo alkuajan erilasita opeista yhtenäistyneeseen kanonisoituun ja varsin myöhäsyntyisen ns. keerygman kristinuskkoon vaan ja nimen omaan Jeeuksen omaan aikaan. Täsä lisää ’lukuatidottomuuteni’ tuloksia:
Essealainen Jeesus
Väitettäessä essealais-alkukristillisiä analogioita vain ’satunnaisiksi’ ( esim. vaatekysymys: valkoinen saumaton ihokas!) turhautuneet kriitikot yrittävät antaa kuvan, että. kristillis-essealaiset analogiat olisivat vähäisiä, epäolennaisia ja johtuisivat vain sattumasta ja yhteisestä juutalaisesta taustasta. Analogioita on kuitenkin yksinkertaisesti liikaa, ne ovat liian eksakteja ja monet koskevat vain Qumrania ja Ut:ta. Kuten seuraavasta ’satunnaisuuksien’ luettelosta käy ilmi:
– Qumrania kuten Jeesus-liikettä johti 12 +3 miestä. (3= mahd: Jeesus,Johannes K, Jeesus Barabbas)
– Qumranin hautausmaan ruumiit ovat samassa asennossa kuin käärinliinan mies.
– Qumranissa oli kultillinen eskatologinen ehtoollinen tarkkoine pöytäjärjestyksineen.
– Qumranissa oli vain miehiä.- Qumranissa oli opetuslasijärjestelmä; ’isät’ ja ’pojat’.
– Qumran tunsi nasiiriuden, jonka aikana ei juotu viinipuun antia.(Jeesuskin luopui viinistä määräajaksi)
– Qumranin munkit kutsuivat itseään pyhiksi, veljiksi, moniksi, köyhiksi, oikeaksi Israeliksi, Tien kulkijoiksi, Totuuden lapsiksi, valon lapsiksi, kaikki epiteetit alkukristittyjen samoin käyttämiä.
– Qumranissa katsottiin, että ’erämaahan on valmistettava Herralle tie’. (Mr.2)
– Qumranin munkeilla kuten Jeesuksella ja Johanneksella oli ’enkeleitä’ lähetteinä eli kuriireina.
– Qumranin munkeilla oli valkeat liinavaatteet (Markus, Jeesus)
– Qumran kutsui luokseen poikalapsia, (’sallikaa lasten tulla..’ ’..hänet on kutsuttava Jumalan lapseksi…’Lapsi ja poika on hepreassa ja arameassa sama sana )
– Qumran käytti erityisesti Jesajaa, joka on Ut:n eniten siteeraama kirja..
– Qumranin Jesajassa ’Herran kärsivä palvelija’ on samassa sanamuodossa kuin Ut:ssa
– Qumranin Messias-odotus on samankaltaista kuin Ut:ssa kuvattu ja kuvattu myös lähes samoin sanankääntein.- Qumran vaati lain tarkkaa noudattamista, niin teki myös Jeesus. (Ei katoa pieninkään piirto..’’…joka katsoo naista himoiten jne, suhtautuminen avioeroon yhtä tukka kuin Qumranissa)
– Qumranissakin oli oppi kahdesta hengestä, eksytyksen ja totuuden hengestä
– Qumranissa oli Ut.n kanssa lähes analoginen eskatologia- Qumranissa oli predestinaatio-oppi, niin myös Ut:ssa- Qumran vaati täydellisyyden (teleios) tien kulkemista. Niin Jeesuskin. (’Olkaa siis täydelliset…’)
– Qumran (4Q825) kuvaa kärsivän messiaan, joka lävistetään.- Qumran tunsi Ani-Hu, (Ego eimi: Minä olen) sanonnan käytön Jesajastaan.- Qumraniin liittyvät essealaiset saavat nimityksensä käsitteestä asija, jota Markus käyttää parantamisesta. Myös Iesous voi tulla sanasta asaya (chald: parantaa).
– Qumranin munkit tunsivat parantavia yrttejä (Mirha ja aloe!)- Qumran käytti paljon peshereitä ja lukusymboliikkaa, niin myös Ut.- Qumran käytti aurinkokalenteria, niin myös Ut.- Qumranissa oli episkopokset (piispat) ja diakonit- Qumranissa ei saanut vannoa (Jeesus: älkää ensinkään vannoko)
– Qumraniin viittaava Damaskon kirja puhuu ’uudesta liitosta’, tiedon tärkeydestä (Jeesus, mihin olette vieneet tiedon avaimen), elämän vedestä, nimeltä kutsutuista, lähimmäisen rakastamisesta, Jaakobin tähdestä ja valtikasta, kieltää vannomasta, puhuu kokelaita tutkivista valvojista (Jeesus ’perkeleen’ koeteltavana’), rikkoneen nuhtelemisesta, Messiaan toimittamasta sovituksesta, köyhien, orpojen, sairaiden, vanhusten ja kodittomien auttamisesta. Damaskon kirja mainitsee käsitteen Korkeimman pyhät.
– Qumran oli Damasko. Damaskon kirja lausuu: �?Jumala sovittaa heidät ja he saavat nähdä heidän jeshuansa, sillä he ovat luottaneet hänen pyhään nimeensä�?– Qumranilaiset olivat ’Jumalan lapsia’, joten Jumala oli heidän ’isänsä.’- Qumranin Genesiksen apogryfi on länsi-arameaa, Jeeuksen äidinkieltä.
– Qumran korosti Danielin kirjan laskemia. Qumranin Daniel 2:4-7:28 on länsi-arameaa, kohdissa on Ihmisen pojan eskatologinen kuvaus.- Qumran tunsi parannuksen kasteen.- Qumranin lähellä Jeesuksen kastanut Jeesuksen lähisukulainen Johannes Kastaja oli essealainen- Qumranissa hoidettiin mehiläisiä. (Johanneksen ruoka, nationalismin tunnus/Deborah)- Qumraniin liittyvillä essealaisilla oli Jerusalemissa oma portti j a kaupungiosa. Jeesuksen ns. ’yläsali’ sijaitsi tässä kaupunginosassa.- Qumran korosti voimakkaasti oikeudenmukaisuutta eli ’vanhurskautta’- Qumranissakin vaadittiin parannusta ja kääntymystä.- Qumranissa oli tarkat aikalaskelmat. Ut:ssa lasketaan koko ajan aikaa.
– Qumranissa luettiin paljon Heenokia, Ut viittaa Heenokiin 14 kertaa ja Joh, Ilmestys perustuu paljolti juuri Heenokiin.- Qumranissa harrastettiin lukumystiikkaa, niin myös Ut.ssa.- Qumran käytti peitekieltä, niin myös Ut. (pedonluku, kettu, peto, käärme jne.)- 4Q246 vastaa sanasta sanaa Luukkas 1:32-33:a!
– Qumranista on saatettu löytää fragmetti Markuksen evankeliumista.- Qumranissa vaadittiin väkivallattomuutta rauhan aikana– Qumran vaati tasa-arvoa, vieraanvaraisuutta, totuuden rakkautta, salaisten opetusten kunnioittamista. (Jeesus: Älkää heittäkö helmiä sioille)- Qumranin munkit olivat elintapojen askeettisuuden johdosta pitkäikäisiä.- Qumranissa oli kuuluisia profeettoja. (Menachem essealainen)- Qumranin itsenimitys ’monet’ (polloi) on merkitävästi Mr 10:45:ssä:
– �?ja antamaan henkensä ’monien’ edestä. (Ei siis ’kaikkien’ kuten väärin käännetään)- Qumranin ’hengessä köyhät’ toistuu näin vain Ut:ssa- Qumranissa oli parantajia, Eusebius toteaa Filonin puhuvat alkukristityistä kun hän puhuu Egyptin tehrapeuteista, jotka olivat essealaisia.- Qumranin luola 4:n fragmentti MMT puhuu Mooseksesta, profeetoista ja Daavidista samoin sanoin kuin Luukas (24:44).
– Qumran sijaitsi lähellä Johannes Kastajan kastamispaikkaa Jordanilla.- Qumranin pyhäkön mitat ovat yksiköiltään samat kuin Johanneksen uuden Jerusalemin.- (luvut 12 ja 144)
– Qumranin pohjapiiroos kuvasi Leijonaa, Leijona oli yksi Jeesuksen epiteetti ja Israelin kansallinen tunnus.
– Yllä siis joitakin ’satunnaisuuksia’., joista on myös kirjoitettu 276 -sivuinen tiheästi kirjoitettu kirja. Lisää tietoa saa myös Tapio Laineen suomalaisesta erinomaisesta kirjasta ’Kuka hän oli’. Tekstikohtaisia yhteneväisyyksiä tutkijat ovat löytäneet kaikista kanonisista evankeliumeista, erityisen paljon Johannekselta, mutta myös Luukkaalta ja Markukselta.
.
Tuota.. olisiko riittänyt viittaus tänne: http://www.seppoheinola.net/?page_id=19?
Kuten edellä jo toesin: ei mitään sellaista, joka poikkeaisi oleellisesti muusta antiikin juutalaisuudesta – sitä kun oli jo tuolloin moneen lähtöön.
Pikemminkin ihmettelisin, jos yhtymäkohtia evankeliumien Jeesuksen ja qumranilaiseen yhteisön välillä ei olisi ollut..
Itse en viehäty erityisesti mistään tiheästi kirjoitetusta tekstistä – väljästi ja pohdiskelevasti kirjoitettu teksti on enemmän itseni mieleen.
Jouni Turtiainen, ko analogialuettelo sisältää lukusia kohtia, jotka ovat yhteisä vain essealaisille ja Jeesusliikkeelle! MM. autaaksijulistuksen kohta ”autaita ovat hengessä köyhät” esiinty tuosssa sanamuodossa vain Qumranissa ja Jeesuksella.
Edelleen essealaisiten itsenimitykset : köyhät, monet, valonlapset, Israelin jäännös, pyhät, veljet,
valitut, pienet, jne eivät ole yhteisiä kaikile juutalaisille vaan aivan erityisesti essealsisille ja Jeesus liikkeelle!
4Q246 on täysin samankaltainen Luukkaan vastaavan jakeen kanssa eikä vastaavaa löydy muilta juutalaislta kirjoitajilta. Jne, jne.
Kehottaisin Jouni Turtiasta tutustumaan Robert Eisemanin, John Allegron, Barbara Thieringin, Johannes Lehmanin ja suomalaisen Tapio Laineen essealaisuutta käsitteleviin teoksiin.
Ymmärrän toki asiassa esiintyvän kiihkeän muutosvastarinnan, on kipeää havaita ettei Jeesus ollutkaan perustamasa uutta uskontoa.
S.Heinola: ”Ymmärrän toki asiassa esiintyvän kiihkeän muutosvastarinnan, on kipeää havaita ettei Jeesus ollutkaan perustamasa uutta uskontoa.”
Kirkkomme opetuksen mukaan Jeesus ei todellakaan perustanut mitään uutta uskontoa, vaan oli antiikin juutalaisuuden messiaanisen odotuksen täyttymys. Klassinen kristinusko on siis juutalaisuutta sen messiaanisen täyttymyksen muodossa – aivan niin kuin koko UT opettaa.
Tässä suhteessa en ymmärrä Heinolan viittausta ”kiihkeään muutovastarintaan”..?
Mitä tulee Heinolan suosimiin Qumran-tutkijoihin, niin en liene ainoa, jonka mielestä he edustavat selvää poikkeavuutta akateemisesta, kriittisestä tutkimuslinjasta (taisi olla John Allegron arvovaltainen kustantaja, joka vielä erityisesti pyysi anteeksi julkaistuaan Allegron kirjan, jossa tämä väitti Jeesus-liikkeen syntyneen tietyn sienilajikkeen nauttimisen ympärille.. Eikä aussitutkija Barbara Thieringkään tainnut olla kovin arvostettu akateemisissa piireissä..? Tapio Laineesta en ole tutkijapiireissä kuullutkaan.).
Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että Jeesus asetetaan oman aikansa juutalaiseen kontekstiin ja tulkitaan hänen opetuksiaan siitä lähtien. Päinvastoin.
Sellaista on vain näillä vuosirenkailla ja koulutuksella mahdotonta hyväksyä, että joku olisi 1900-luvulla keksinyt Jeesuksen edustavan jotain sellaista, jota ei ole edes ollut olemassa muualla kuin po. tutkijan ajukopassa.
Kriittinen tutkimus edelyttää AINA myös itsekriittisyyttä. Kaikenlainen fundamentalismi on vaarallista – olipa sen lähde 1800-luvun russelilaisuudessa, 1600-luvun luterilaisessa ortodoksiassa, tai 1900-luvun esoteerisissa post-gnostilaisissa aatteissa.
Yhteistä näille kaikille on kykenemättömyys aitoon dialogiin: oma aate on niin vahva, että muita ei tarvitse kuunnella.
Keskusteluissa sen huomaa helposti: sitä saa, mitä pilaa..
Kyseiset kääröt todistavat ennen kaikkea, että Vanhan tekstin tekstit ovat säilyneet muuttumattomina nykypäivään asti. Nehän sisältävät muun muassa Jesajan kirjan kokonaisuudessaan. Alla olevissa linkeissä enemmän niiden merkityksestä:
http://wol.jw.org/fi/wol/d/r16/lp-fi/2001121?q=qumranin&p=par
http://wol.jw.org/fi/wol/d/r16/lp-fi/1200002893?q=qumranin&p=par
Essealaisuudesta taas alla:
http://wol.jw.org/fi/wol/d/r16/lp-fi/2001120?q=qumranin&p=par
Kyllä ne VesaA kertovat paljon paljon muustakin. Itse asiassa tuo tekstien muuttumattomuus on melkoinen myytti,sillä kyllä niissä on paljon muunnelmia, pieniä ja suuria. Kokonasia Vt:n tekstejä siellä on suht. vähän.
Jesajan kirja oli Qumranissa arvostettu ja näin ollen ei ole ihme että selvästi essealainen Jeesuskin viittaa eniten juuri Jesajan kirjaan.
Käsittääkseni qumranilaisten viehtymys Jesajan kirjaan johtui Jes 40. luvun alusta, jossa todetaan: ”ääni huutaa autiomaassa..” (Jes 40:3). Tämän he tulkitsivat omintakeisesti ”ääni lukee autiomaassa..” (heprean ”huutaa” ja ”lukea” ovat yksi ja sama sana, koska lukeminenkin tapahtui kovaan ääneen).
Tässä oli myös peruste oman yhteisön muodostamiseksi autiomaahan, jossa pyhiä tekstejä luettiin (ääneen). Eikä vain luettu, vaan myös tradeerattiin ja muokattiin yhteisön omaan käyttöön.
Myös S. Heinolan huomio Jesajan kirjan tekstistä on aivan oikea: se ei itse asiassa ole kovin tarkka kopio varhaisemmista Jesajan teksteistä (tai sitten kaikki muut ovat poikkeamia vanhemmasta Jesajan tekstistä!), vaan eräänlainen parafraasi (selittävä käännös).
Tässäkin suhteessa essealaisten uskonnollisuus vertautuu hyvin Jehovan todistajien uskonnollisuuteen: koska kaikki muut (juutalaiset) olivat olleet väärässä ja Jerusalemin temppeliä hallitsi turmeltunut papisto. oli välttämätöntä perustaa Qumraniin oma yhteisö, joka erottautui muista ja käytti omia tekstiversioita pyhistä kirjoituksista – sellaisia, jotka vahvistivat yhteisön omaa uskonnollisuutta.
Jeesus ei ollut essealainen vaan nasaretilainen juutalainen, joka liikkui fariseusten keskuudessa kuin kotonaan (esim. fariseus Simonin luona, Lk 7).
Turtiainen, on paljon tutkijoita, jotka ovat havainneet ettei Nasaretia ollut Jeesuksen aikaan vielä edes olemassa ja että nimitys nasaretilainen on väärintulkittu termeistä nezer ja nazoraios. Nämä viittaavat nasoreettien essealaislahkoon tunnettu myös ebioniitteina ja nimitys johtuu puun vesaa tarkoittavasta sanasta nezer.
Nasiirit olivat Jumalale erotettuja ja salaisuuksiin vihittyjä. Nazoraioksen lukuarvo 222 viittaa käsitteen aritmeettisen konstruktiioon ja Saros jakson 18 v 6 kk kuukausiin. (Golgatha la. 186) Essealaiselle oikeat kalenterit olivat tärkeitä:
http://articles.adsabs.harvard.edu//full/1982JRASC..76..258B/0000259.000.html
S. Heinola: ”Turtiainen, on paljon tutkijoita, jotka ovat havainneet ettei Nasaretia ollut Jeesuksen aikaan vielä edes olemassa”.
En epäile tätä ollenkaan: on paljon tutkijoita, joilta on jäänyt runsaasti muutakin oleellista huomaamatta. Akateeminen maailma vilisee tällaisia yksityisyrittäjiä – kuten kaikki muukin elämä.
Jos Heinola on oikeassa, Jeesuksen aikainen arkeologinen löytö lienee siis vain kuuluisan, mutta hairahtuneen israelilaisarkeologin erehdys: http://historianet.fi/arkielama/uskonnon-historia/nasaretista-loytyi-jeesuksen-aikainen-talo
Sinänsähän ei ole ihmeellistä, jos ajanlaskun taitteessa toisen temppelin ajan juutalaisuuden ”uudistusliikkeistä” löytyy myös samanlaisuuksia. Niissä haettiin vastausta sellaisiin puhuttaviin kysymyksiin kuin daavidilainen kuninkuus ja Jerusalemin pyhän temppelin asema. Mikä tarkoitti ei sen vähäisempää kuin Jumalan valtakuntaa ja uudella tavalla kirkastettavaa kunniaa. Odotuksia ilmassa!
Jeesuksen ja essealsisuuden yhteyden kieltäminen vedoten yhteiseen juutalaiseen taustaan on sama kuin kieltäisimme Taisto Sinisalon ja Aarne Saarisen yhteyden kommunismiin vedoten heidän yhteiseen suomalaiseen taustaansa…
Yksi vahva todiste on kirkkoisä Eusepiouksen Mareotist-järven therapeuttien pitämistä ’meikäläisinä’ eli kristittyinä. Tiedämme näiden therapeuttien olleen essealaisia.
En tiedä, kuka ja missä yhteydessä on kieltänyt Jeesuksen ja essealaisten välisen yhteyden, mutta itse en suostu allekirjoittamaan väitettä, että Jeesus (ja Johannes Kastaja) olisi ollut essealaisen yhteisön jäsen.
Sellaiseen ei ole perusteita jo sen vuoksi, että Jeesus essealaisista poiketen ei eristäytynyt muusta juutalaisesta yhteisöstä – päinvastoin: oli jatkuvassa vuorovaikutuksessa sen kanssa ja saarnasi evankeliumia kaikille.
Turtiainen, essealaiset olivat luostarin tuhoutumisen jälkeen (maanjäristys 312 eKr)joutuneet uuten tilanteeseen ja kun he muutenkin aikalaskelmien perustella katsoivat Herran päivän olevan tulossa, he tulivat ulos. Heistä on löytynyt jälkiä mm. Mazadan linnoituksesta. Flavius mainitsee sotapäällikkö Menachem essealaisen.(Eli essealaiset ’haukat’ ottivat osaa juutalaissotiin) Tiedämme että oli myös ns. village-essealaisia, joita oli noin 4000 Jerusalemin ympäristössä.
Jäsen Jeesus oli todennäköisimmin ollut essealaisten Aleksandrian yhteisössä,joita kutsuttiin therapeuteiksi eli parantajiksi (Jeesus oli juuri parantaja) ja jotka asuivat Mariotis-järven rannalla, ja joiden ki. Eusebius sanoi olleen alkukristittyjä.
Jeesuksen vanhemmat olivat luultavimmin olleet paossa nimen omaan siellä.
On merkittävää,että Ut haukkuu kaikki muut juutalaiset uskonnoliset ryhmittymät mutta Ei essealaisia….
S. Heinola: ”On merkittävää,että Ut haukkuu kaikki muut juutalaiset uskonnoliset ryhmittymät mutta Ei essealaisia….”
No, yksi Jeesuksen oppilaista lienee ollut selootti (Simon Kiivailija), joten ainakin heidän osaltaan UT on säilyttänyt malttinsa..
Se, ettei UT mainitse jotain juutalaisryhmittymää, ei ole vielä peruste ajatella, että suhde po. ryhmään olisi ollut myönteinen (argumentum e silentio).
Yksinkertaisempi selitys lienee siinä, että jo Jeesuksen aikana essealaiset olivat pääosin vetäytyneet omiin oloihinsa eikä edes näitä ”kylä-essealaisia” tavattu muuten kuin sattumalta, koska he eivät omien puhtaussäädöstensä vuoksi antautuneet avoimeen vuorovaikutukseen muiden juutalaisten kanssa.
Josefuksen kertomuksesta essealaisista ei ole helppo päätellä, onko kyseessä luostari (kuten Qumran) vai tavallinen kylä, hän kuitenkin ilmoittaa, että essealaiset asuivat kaikkialla maassa eri kaupungeissa. Jos heidän hurskaustavoistaan voidaan päätellä, että he karttoivat läheistä vuorovaikutusta muiden juutalaisten kanssa.
Jeesuksen opetuksissa on eittämättä yhtäläisyyksiä essealaisten kanssa, kuten fariselaistenkin kanssa, mutta mitään kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei näistä kummastakaan kannata tehdä – ainakaan, jos haluaa säilyttää kriittisyyden.
Luotettavaa tutkimustietoa Qumranin yhteisöstä ja essealaista saa esim. täältä: http://www.teolinst.fi/luennot/files/essequmr.html
Jeesus ei muuten julistanut suinkaan ydinsanomaansa kaikille vaan vain ’monille’ (Kr. polloi, hepr, rabbiim)joka oli essealaisten yksi itsenimitys. Kansalle hän puhui vertauksin,joiden tosiolemuksen selitti vain sisäpiirilleen.
Kuinka S. Heinola sitten selittää Jeesuksen antaman lähetyskäskyn (Mt 28:18-20)..?
Olihan Jeesuksen julistuksessa myös lähipiirille osoitettu viesti, kuten hänen sanansa apua pyytävälle kanaanilaiselle naiselle osoittavat: ”Ei minua ole lähetetty muita kuin Israelin kadonneita lampaita varten” (Mt 15:24).
Ja kuitenkin hän paransi tämän naisen tyttären.
Tutkimuksessa puhutaan messias-salaisuudesta, jonka piti paljastua vasta ristin pääsiäisen jälkeen (erit. Markuksen evankeliumissa).
Ristin pääsiäinen avasi kaikille kansoille tien Israelin Jumalan yhteyteen.
Kristinusko on pääsiäisen jälkeisen juutalaisuuden ristin uskoa.
Kaikkeen Raamatun aikoja selittävään eksegeettiseen tutkimukseen ja kirjallisuuteen pätee, että aika useinhan niissä edetään todennäköisyyksien varassa. Syystä että varmaa tai hyvin varmaa tietoa ei ole monasti tarjolla. Kun sitten tutkimuksen tai kirjan oma sisäinen logiikka ja muotiparadigman mukainen teoria lähtee tästä edelleen rakentamaan, saadaan lopputulos.
Nykyisessä raamatuntutkimuksessa vallalla oleva, tuon ajan juutalaisuuden näkökulmaa painottava suuntaus on kuitenkin hyvä, sillä on selvästi todelista annettavaa. Vaikka se toisinaan pyrkii liikaa madaltamaan juutalaisuuden ja kristinuskon eroa.
Sinulla on J. Turtiainen mielenkiintoinen keskustelutaktiikka. Ohitat kaiken oikeasti relevantin ja otat viesteistä kaikein vähämerkityksellisimmän yksityiskohdan johon vastaat. Ja käytät ad-hominem argumentointia. Esim. John Allegrolla oli tietysti paljon muitakin aikaisempia tieteellisesti päteviä julkaisisuja kuin po ’sieni’-juttu:
Allegro, John M.: The Dead Sea Scrolls. London: Penguin, 1956. (englanniksi)
Allegro, John M.: The chosen people: A study of Jewish history from the time of the exile until the revolt of Bar Kochba, sixth century B.C. to second century A.D.. Garden City, New York / London: Doubleday / Hodder and Stoughton, 1971. ISBN 0-340-14995-7. (englanniksi)
Allegro, John M.: The Dead sea scrolls and the Christian myth. Second revised edition. Buffalo, New York: Prometheus Books, 1992. ISBN 0-87975-757-4. (englanniksi)
-Olet ohittanut ne vastaavuudet,jotka olivat yhteisiä vain essealsille ja Jeesus-liikkeelle,eivät kaikille juutalaisille.
– Olet ohittanut sen tosiasian,että tutkimus etenee ja tiede kehittyy sangen usein vähemmistön kantoina enemmistöä vastaan
– Olet ohittanut sen tosiasian, että Qumran-liike eli uutta historiallista tilannetta
– Olet ohittanut polloi-sanan merkityksen.
– Olet ohittanut, että kristinuskon universalistaminen tapahtui myöhään.
-Olet ohittanut sen,että essealsuutta tulee verrata tilanteeseen Jeesuksen aikana ei vasta keerygman kristinuskoon.
-Olet ohittanut Qumranin lävistetyn Messiaan fragmentin. 4Q285, jossa on esillä lävistetty Messias. Myös 4 Q 521 on hyvin rinnakkainen kohdan Mt 11:2-5 kanssa, jossa Jeesus vastaa Johannekselle teoistaan ja lausuu kuolleiden herättämisen jälkeen hyvän sanoman julistamisen köyhille.
-Olet ohjittanut Qumranin lauseen:
”He saavat nähdä hänen Jeshuansa”
Jne
Kuriositeetti: Ut:ssa tiettyjen ’loistavien’ vaatteiden korostamisella on keskeinen merkitys. Haudalla ovet ’enkelit’ (lue essealaiset lähetit) olivat valkoisissa vaatteissa ja valkoisia vaatteita korostetaan myös Ilmestyskirjassa.
Valkoinen oli puhtauden symboli jonka merkitys oli keskeinen Qumranissa. Kun puvut ’loistavat kuin lumi’ voi tarkkaavainen lukija huomata sanaleikin, sillä ihokas khiton ja lumi khion ovat samaa sanajuurta, khiton on tällöin nimen omaan lumenvalkoinen vaate.(valkoisista pellavalangoista kudottu) Nyt on huomattava, että juutalaisten perimätiedon mukaan ylipapin ja kuninkaan virasta heitettiin arpaa, jos ko henkilö kuoli ilman perillistä. Virkaa edusti virkapuku, joka ylipapilla oli siis valkoista langoista kudottu saumaton ihokas. Heprealaiskirjeen, jossa on sangen paljon yhtymiä Qumraniin, mukaan Jeesus oli ylipappi Melkisedekin järjestyksen mukaan. Tämä järjestys perustui Heenokin kirjaan, joka oli tärkeä myös Qumranissa. Johanneksen Ilmestys pohjaa myös paljolti Heenokiin.
Lopuksi: Teologian tohtori Barbara Thiering näyttää, että Qumranin sääntöjä uudessä tilanteessa, missä tarvittiin tukea, lievennettiin ja maallikot pääsivät aktioon lähteneeseen liikkeeseen nyt lievemmin ehdoin. Puhuit kuin Qumran-genre olisi ollut joku muuttumaton kivimöhkäle. Ihmisisiä sielläkin toimi ja ihminen toimii sangen usein ajan vaatimusen mukaan.
Village-essealaiset eivät muutenkaan olleet Qumranin säännösten mukaisia lupauksia tehneet.
Tutkimuskirjallisuudessa jo lähtökohta voi olla todennäköisyyttä, oletusta tai spekulaatiotakin. Rakennettaessa kokonaisuutta tulee vielä lisää samanlaista, usein vielä heikompaa todistusaineistoa. Tätä ohjaa teoriakehys, joka voi olla vallitseva paradigma, tai erilainen, saattaa olla ”villikin.”
Nykyään vallitsevaan juutalaisnäkökulma-tutkimukseenkin sisältyy sisäänrakennettuna taipumus madaltaa eroa kristinuskoon. Silti sitäkin voidaan tehdä eri tavoin.
Turtianen,se että jostain kylästä on löydetty Jeesuksen aikainen talo ei todista että kylän nykyinen nimi olisi ollut Jeesuksen aikainen.
Niin, varmaan talon raunioista pitäisi löytyä Nasaretin postiosoite ennen kuin pitävä näyttö on saatu.. 🙂
Turtianen, tutkijat, jotka katsovat ettei Nasaretia ole olluit vielä Jeesuksen aikaan, perustelvat kyllä hyvin
näkemyksensä eivätkä tyydy tuolaisin lonkalta heitetyihin ylimielisyyksiin kuin Sinä yllä. Eli:
”Nazareth is not mentioned even once in the entire Old Testament. The Book of Joshua (19.10,16) – in what it claims is the process of settlement by the tribe of Zebulon in the area – records twelve towns and six villages and yet omits any ’Nazareth’ from its list. • The Talmud, although it names 63 Galilean towns, knows nothing of Nazareth, nor does early rabbinic literature. • St Paul knows nothing of ’Nazareth’. Rabbi Solly’s epistles (real and fake) mention Jesus 221 times, Nazareth not at all. • No ancient historian or geographer mentions Nazareth. It is first noted at the beginning of the 4th century. – See more at: http://www.jesusneverexisted.com/nazareth.html#sthash.2RxljEbL.dpuf”