Uusi testamentti tuntee kaksi suhtautumista Mooseksen lakiin. Toinen korostaa lain yksittäisten määräysten pysyvyyttä ja sitä edustavat ennen kaikkea fariseukset (onko kuvaus fariseuksista reilu ja oikea, ei ole tämän blogin kannalta relevantti); toisaalta erityisesti Matteuksen evankeliumissa myös Jeesuksen suussa on tämä näkemys. Toinen suhtautumistapa korostaan sitä, että lähimmäisenrakkauden vaatimus ylittää lain kirjaimen; tätä näkemystä edustavat Paavali ja etenkin Markuksen evankeliumin Jeesus. Luterilaisuudessa molemmat korostukset ovat läsnä.
Itse olen valinnut jälkimmäisen tien jo 70-luvulla. Ymmärrän niin, että tänään Jumalan laki vaatii meitä kohtelemaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä samoin kuin haluaisimme itseämme kohdeltavan. Ja se tarkoittaa myös oikeutta julkisesti tunnustettuun parisuhteeseen ja siunauksen pyytämistä tuolle parisuhteelle, silloin kun asianomaiset sitä haluavat.
Tämä ei tarkoita, että julistaisin harhaoppisiksi ne, jotka pitävät joitakin omaan aikaansa sidottuja määräyksiä ikuisena lakina. Tämä ei myöskään tarkoita, että haluaisin sulkea heidät seurakunnan ulkopuolelle. Väkisin ei saa hyvää aikaan. Mutta en myöskään alistu siihen, että joku huutaa omaa käsitystään totuudesta niin kovaa, että muut äänet peittyvät.
Minun tehtäväni pappina on kutsua seurakuntalaisia etsimään totuutta, rakkautta ja oikeudenmukaisuutta ja luonnollisesti elämään seurakunnan ja kolmiyhteisen Jumalan yhteydessä. Luotan siihen, että Jumala avaa aidon etsijän ymmärryksen. Siksi en näe tarpeelliseksi enkä viisaaksi tuputtaa omaa ymmärrystäni ainoana totuutena.
Jos tämä on lässyttämistä, niin minä olen lässyttäjä.
Mun mielestä kirkko (perheasiainneuv.keskus) hoitaa hienosti milloin vaan pari tai yksilö sinne hakeutuu. Ei kaiketi vastuuta liitosta voi kirkolle sysätä. Eikä es Jumalalle. Että musta taas ois vaan ok, ett ns. neutraalit liitot otettas yhdenvertaisina mukaan siinä kuin perinteiset heteronormatiiviset liitot ja matriisit. Ett rukousta kehiin myös heille!
Ja ei kuule jostain muistelusta kenenkään suuntaus lähde. Ei tartte pelätä ns. homoprogandaa.
Sen lisäksi, että Jouni Konttinen haksahtaa argumentaatiovirheeseen, hän – mitä ilmeisimmin tarkoituksellisesti – sekoittaa käsitteitä kommenteissaan 23.8. klo 11:06 ja 23:38. Varttunut heteromies, joka haluaa avioon 10-vuotiaan tytön kanssa, ei tällä perusteella hupsahda mihinkään ”seksuaaliseen vähemmistöön”, vaan pysyy heterona, ”enemmistöläisenä”.
Heikki > Jouni, jos asia A on kokonaistarkastelun perusteella hyväksyttävä, siitä ei seuraa että joissakin suhteissa sitä muistuttava asia B olisi hyväksyttävä. Väittämisi looginen seurausketju on yksi versio epämuodollisesta argumentaatiovirheesta nimeltä kaltevan pinnan argumentti.
V: Eli, kun sinä puhut seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä, niin sinä tällä tarkoitatkin vain homo- /lesbopareja. Siis kaikki ne jotka suuntautuvat seksuaalisesti eri tavalla kuin valtaenemmistö, eivät kuulukaan seksuaalivähemmistöön. Kun näin ajattelet, niin olisi silloin parempi puhuva vain homoista, että tiedetään mitä ryhmää sinä tarkoitat.
Kristityt homomyönteiset perustelevat homoutta sillä, että koska seksuaalisuus on Jumalan lahja ja ihminen ei voi mitään omalle seksuaalisuudelleen, niin seksuaalinen kiinnostus ja sen harjoittaminen oman sukupuolen edustajan kanssa on OK. Jos sinulla Heikki on joku muu argumentti, niin kerro pois. Mutta jos tämä on sinunkin kantasi, niin silloin tällä argumentilla kaikki seksuaalinen kiinnostus ja sen harjoittaminen on OK. Tällöin kuvaan tulee mukaan myös sisarusten väliset seksi-/rakkaussuhteet tai vanhemman ja lapsen väliset seksi-/rakkaussuhteet jne.
Jorma > Varttunut heteromies, joka haluaa avioon 10-vuotiaan tytön kanssa, ei tällä perusteella hupsahda mihinkään ”seksuaaliseen vähemmistöön”, vaan pysyy heterona, ”enemmistöläisenä”.
V: Jos miestä kiinnostaa 10 v. tytöt ja hän haluaisi perustaa suhteen tällaisen tytön kanssa, niin hän ei varmasti kuulu enemmistöön.
Jouni Konttinen :”Kristityt homomyönteiset perustelevat homoutta sillä, että koska seksuaalisuus on Jumalan lahja ja ihminen ei voi mitään omalle seksuaalisuudelleen, niin seksuaalinen kiinnostus ja sen harjoittaminen oman sukupuolen edustajan kanssa on OK.”
Osaatko kertoa miksi kirkko ei ole ottanut tärkeimmäksi arvokseen ”filiaa” [ystävyyttä] tai ”agapea” [armo ja rakkaus], vaan on parisuhteissa valinnut kriteerikseen ”eroksen” [seksualiteetti], jonka ”oikeaoppinen ulkoinen ilmennys” määrittää myös sen kenellä on oikeus avioliittoon?
Oma vakaumukseni on, että ihmisen henki, hänen ”minänsä” on ”mind over body”, ja tämän hengen rakkautta ei mielestäni voi eikä saa eriarvoistaa ulkoisten fyysisten ominaisuuksien perusteella.
[Viimeisen kappaleen dublikaatti on poistettu kirjoittajan pyynnöstä. HL
P.S. Omia kommentteja vai muokata ja poistaa.]
Tuula > Osaatko kertoa miksi kirkko ei ole ottanut tärkeimmäksi arvokseen ”filiaa” [ystävyyttä] tai ”agapea” [armo ja rakkaus], vaan on parisuhteissa valinnut kriteerikseen ”eroksen” [seksualiteetti], jonka ”oikeaoppinen ulkoinen ilmennys” määrittää myös sen kenellä on oikeus avioliittoon?
V: Raamattu määrittää, että avioliittoon kuulu kaksi eri sukupuolta. Ja kun nyt esitetään toisenlaisia näkemyksiä, niin siksi kirkko joutuu ottamaan kantaa näihin näkemyksiin.
Tuula > Oma vakaumukseni on, että ihmisen henki, hänen ”minänsä” on ”mind over body”, ja tämän hengen rakkautta ei mielestäni voi eikä saa eriarvoistaa ulkoisten fyysisten ominaisuuksien perusteella.
V: Meillä jokaisella saa olla omat näkemykset. Mutta Raamatun kanta asiaan on selvä. Jos jätetään Raamattu pois, niin sinun argumentilla sisaret voisivat mennä keskenään naimisiin jos rakastavat toisiaan, ja samoin äiti poikansa (täysi-ikäinen) tai tyttärensä (samoin) kanssa. Myös moniavioisuus on tällöin täysin normaalia.
Mikäli Jouni Konttinen ei pysty erottamaan kahden aikuisen ihmisen parisuhdetta lapsiin sekaantumisesta, kehoitan häntä olemaan hankkimatta lapsia.
On myös aivan perustellut syyt sille, miksi äiti ei mene naimisiin poikansa kanssa tai isä tyttärensä, eikä näiden syiden ymmärtäminen vaadi Raamatun tuntemista.
Kuten joku täällä aikaisemmin jo mainitsi, vaikka olisikin homovastainen ei silti tarvitse esittää tyhmää. Keskustelua voisi käydä ihan asiallisilla argumenteilla, jos vain haluaa ja osaa.
Toki ymmärrän sen, että homovastaisuutta voi olla vaikea perustella muulla kuin mielikuvitusolennon tahdonilmaisulla tai mauttomilla rinnastuksilla, joilla ei ole kuitenkaan itse asian kanssa mitään tekemistä.
Jusu Vihervaara, kuinka sitten jos aikuinen ja alaikäinen haluavat parisuhteen jossa heillä on lain edessä samat oikeuden kuin avioliitossa (unohdetaan seksuaalinen puoli), ei kai tätä voi sanoa ”lapseen sekaantumiseksi”?
Ari,
tässä keskustelussa Lolita-argumentti on kaltevan pinnan argumentti ja sellaisena argumentaatiovirhe. Lopetan keskustelun aiheesta tähän.
Jouni Konttinen, asia kiinnostaa, kun jo muinaiset kreikkalaisetkin totesivat, että ”Eros (seksualiteetti) ei ole Jumala” ja kuitenkin se näyttää yhäkin kirkolle olevan.
Heikille kiitos siitä, että olet ymmärrettävästi avannut sen ajattelutavan perusteet, joka suhtautuu suopeasti homoseksuaalien parisuhteisiin. Näin voi hyvin perustein ajatella. Toisaalta rakkauden lakia varmastikin katsovat toteuttavansa myös ne, jotka varoittavat harjoittamasta seksiä muussa kuin perinteisen avioliiton pyhitäämässä parisuhteessa. Kumpi on enemmän oikeassa, sitä en pysty sanomaan, mutta onneksi ei minun tarvitsekaan sitä ratkaista.