Viime sunnuntaina sain minulle harvinaisen mahdollisuuden pitää saarna, oikein pöntössä. Aikaa sen valmistamiseen oli puoli vuotta, joten materiaalia kertyi paljon enemmän, kuin mitä pienessä hetkessä kykenee jakamaan kansalle. Ehkäpä nyt on sitten aikaa toiset puolivuotta makustella kaikkea sitä mitä prosessissa sain. Evankeliumitekstin yksi keskeinen ajatus on tuo kadotus, josta jotkut sanovat, ettei siitä pitäisi puhua kirkossa yhtään mitään.
Kadotuksen tulisi kuitenkin olla julistuksen yksi keskeinen asia. Koska vain sen olemassaolon tunnustaminen voi avata sovitustyön oikean merkityksen. Jollei kadotusta olisi, niin mitään sovitustahan ei tarvittaisi. Emme tarvitsisi mitään pelastusta, ristinsovitusta, ylösnousemusta, emmekä Jumalan ihmiseksi syntymistä. Kaikki se olisi vain köykäistä rekvisiittaa kauniissa tarinassa.
Nyt kuitenkin on Helvetti, jota myös kadotukseksi ja Tulijärveksi kutsutaan. Väite siitä, ettei tästä saisi puhua merkitsee sitä, että koko kristillisen uskon perusta murtuisi. Mihin tarvitsisimme pelastusta, jos kerran meitä ei uhkaa mikään tuomio, eikä tulijärvi? Kristitylle jää vain hyvän ihmisen malli jota tulee seurata. Kristityn velvollisuus on pyrkiä kaikkeen hyvään. Siihen hyvään ei tarjolla ole kuitenkaan mitään todellisia voimavaroja. Niinpä julistuksessa ei voi pitää esillä mitään ehdottomia näköalojakaan.
Uskovia ei siksi voi erottaa mitenkään muista. Uskovan tuntomerkitkin häivytetään, Näin on palattu siihen pakanalliseen ajatukseen, että kaikki tulevat omalla uskollaan autuaiksi. Ettei kukaan vain loukkaantuisi ja kokisi, ettei hänen uskonsa ole oikeaa kristillistä uskoa.
Juuri tuo kohta tekee tuosta evankeliumitekstistä vaikean. Joudummehan siinä Jumalan tuomioistuimen eteen. Eikä siinä mitkään puolustelut auta. Sellaiseen ei edes anneta mahdollisuutta.
Lisäksi teksti nostaa esiin vain laiminlyöntimme. Niitä jokaisella riittää.
Olisikohan niin että kuoleman pelkokin on pohjimmiltaan tietoisuutta siitä, että , että kuolemassa menemme suoraan tämän tuomioistuimen eteen.
Saarnassa mainitsin kadotuksesta lyhyesti jotenkin näin : Jotkut sanovat ettei kadotuksesta pitäisi puhua mitään ja eihän Jumala voi olla niin sadistinen , että tahtoisi kiduttaa ihmisiä loputtomasti jossakin tulessa. No näin hän ei todellakaan ole. Juuri siksi Jumala lähetti oman poikansa Jessuksen maailmaan, ettei yksikään joka häneen uskoo joutuisi kadotukseen, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. Niinpä Jumala on tehnyt kaikki voitavansa, ettei kukaan joutuisi kadotukseen.
Pöntössä minulla oli edessäni vain saarnateksti ja siinä tärkeimmät kohdat alleviivattuina. Lisäksi paperin sivussa joitakin merkintöjä. Joten ihan tarkkaan en muista mitä sanoin.
Tässäpä se kristinuskon isoin moraalinen ongelma onkin. Kristinuskon Jumala ammentaa rangaistuksesta. Kristityt kokevat, että ilman rangaistusta Jumalaa ei tarvita mihinkään. No, juuri näinhän se meneekin. Ei ole mitään rangaistusta, eikä Jumalaakaan siksi tarvita mihinkään. Mutta mitä hyvää on sellaisessa Jumalassa, jonka olemassaolo tai tarkoitus kiteytyy siihen, onko olemassa tämän säätämää rangaistusta vai ei?
Pekka: ”Niinpä Jumala on tehnyt kaikki voitavansa, ettei kukaan joutuisi kadotukseen.”
Tuo on sama kuin sanoisi, että [tähän joku diktaattori] teki kaikkensa, ettei ketään olisi tarvinnut tappaa. Tappoi vain ne, jotka olivat häntä vastaan.
Jos helvetti olisi olemassa, se olisi Jumalan erityisesti luoma paikka. Ikuiseen kiduttamiseen tarkoitettu hirveä paikka. Jos Jumala olisi tehnyt voitavansa, ettei kukaan joutuisi sinne, olisi ehkä kannattanut olla luomatta koko paikkaa.
”Ikuiseen kiduttamiseen tarkoitettu hirveä paikka.”
—
-Tai ehkä se onkin ”vain” ikuinen ja täydellinen ero Jumalasta. En itse usko, että helvetissä aktiivisesti ketään kidutettaisiin ikuisesti. Kuten edellä kuvasin, eräs tulkinta Jeesuksen sanoista on, että ”ero Jumalasta korventaa kuin tuli.”
Lewisin näkemys taas oli, että taivas ei olekaan se paikka, jossa omat toiveet ja haaveet toteutuvat. Vaan helvetti on sellainen. Ihmiset saavat sen mitä ovat maan päällä tavoitelleet, mutta eivät ole koskaan onnellisia.
Napisi tiivistetty.
Koska Jumala on oikeamielinen, niin onko Jumala oikeamielinen, kun ei-uskovat joutuvat kadotukseen, vaikka heillä ei ole ollut edes mahdollisuutta valita, mihin uskoa?
Jeesus ei todennut, että etsikää ENSIN Jumalan vanhurskautta, vaan etsikää ensin Hänen oikeamielisyyttään. Kirkko katsoo edelleen, ettei kehotus koske sitä eikä sen jäseniä, kun kirkko on jo löytänyt kaiken tarvittavan. Minä olen ottanut jakeen vakavasti ja etsinyt neljäkymmentä vuotta ja huomaan kysymyksiä tulevan aina enemmän kuin mitä koen löytäväni vastauksia.
Etsimiseni perusteella näen Jumalan on oikeamielisenä kaikkia ihmisiä kohtaan eikä Marjaana Järvisen huomiot ahdista, ei helvetti, ei kadotus, ei tulinen järvi, ei kirkon teologian ristiriidat, helvetistä pauhaavat uskovaiset ja papit.
”Koska Jumala on oikeamielinen, niin onko Jumala oikeamielinen, kun ei-uskovat joutuvat kadotukseen, vaikka heillä ei ole ollut edes mahdollisuutta valita, mihin uskoa?”
—–
-Missä näin on sanottu?
Tai siis TT, olemme ilmeisesti samaa mieltä Jumalan oikeamielisyydestä. Tosin Jumala näkee sydämeen, menneeseen ja tulevaan myös niiden kohdalla, jotka eivät ole evankeliumia kuulleet. Se, että Jumala tuomitsee oikein, on uskon asia. Uskon näin olevan.
Uskon myös, että kadotukseen joutuville taivas olisi vähintään yhtä kauhistuttava paikka.
“Koska Jumala on oikeamielinen, niin onko Jumala oikeamielinen, kun ei-uskovat joutuvat kadotukseen, vaikka heillä ei ole ollut edes mahdollisuutta valita, mihin uskoa?” —–-Missä näin on sanottu?
Kristinopin mukaan helvetistä pelastava usko on Jumalan lahja, jonka hän antaa kenelle tahtoo ja edelleen ko usko on y k s i n Jumalanteko Hän myös paaduttaa kenet hän tahtoo. .Edelleen Raamatun mukaan tuon pelastavan uskonlahjan saavienjoukko tulee olemaan suhteessa kaikkin tuomiopäivään mennessä maapallola eläneisiin miljardeihin ihmisiin nähden pieni.
Siis Jumala on luonut koko maailmankaikeuden biljoonine galakseineen ja triljoojine triljoojine tähtineen ja planeettoineen vain sitä varten että hänen ennalta -siis o ennen maailman luomista- näkemänsä pikkuruisenplenaattame pinalla tapahtuneen kielletyn omenan syömisen johdosta suurin osa inmiskuntaa jotuisi ennalta suunniteltuun helvettiin, jossa tuli ei sammu ja mato kalvaa ihmistä ikuisesti. (Jeesuksen mukaan). Onko Jumala siis rakkaus?
Seppo viittaa tuossa Jeesuksen sanoihin ”missä ’mato ei kuole eikä tuli sammu’”(Mark9:48). Sopii oikein hyvin siihen Raamatun antamaan Gehenna-kuvaukseen, johon Tapio viittasi.
Markuksen kohta on mitä ilmeisimmin sitaatti Jesajan kirjan lopusta. Jeesus korostaa Gehennan tekevän perusteellisesti selvää niistä yksilöistä, jotka sinne joutuvat.
Mutta mistä Seppo vedät sellaisen johtopäätöksen, että lopullisen tuhon ovat kokeneet kovinkin monet aiemmin eläneistä ihmisistä? Me kun lienemme samaa mieltä siitä, ettei tietämättömyys voi olla ihmiselle ikuiseen kuolemaan johtava ”synti”.
Rauli, eikös kaikki miljardit pallolalmmme eläneet ihmiset paiskata helvettiin tai hilata taivaaseen vasta sinä kauhistavana tuomipäivänä,joka ei ole vielä tullut. Ja kyllä Jeesuksne opetus helvetistä kuvaa paikkaa ikuisena tulihelvettinä, jonne joutunieta kidutetaan miljoonia ja taas miljoonia vuosia eli ikuisesti. Näinhän Raamattu tulkittiin aina 1800 luvun lopulle asti yleisesti tulkittiin ja jotkut funkut tulkitsevat vieläkin. Jeesus sanoo Matt. 25:41: ”. . . pois minun luotani, te kirotut, ikuiseen tuleen…
Joh. ilm. 14:11: ” Tulesta, joka ihmisiä kiduttaa, nousee savu aina ja ikuisesti. Heillä ei ole päivän, ei yön lepoa — ei niillä, jotka kumartavat petoa ja sen kuvaa, eikä kenelläkään, joka ottaa pedon nimen merkikseen.”
JA: ”Ja monet maan tomussa makaavista heräjävät, toiset iankaikkiseen elämään, toiset häpeään ja iankaikkiseen kauhistukseen.” (Dan.12:2)
Eikö tässä taivaan ja helvetin kestosta käytetä samoja sanoja? Eli kyllä helvetissä ollaan kidutettavana ikuisesti, niin kuin taivaassakin! Siis Raamatun mukaan.
Ei siihen mene koko elämää. Yhden saarnan aikana kolmentuhannen asiat tulivat kuntoon, kun Pietari Julisti Kristusta.Sitten he olivat valmiit tarttumaan muihin asioihin kuten heikkojen auttamiseen.
”Yhden saarnan aikana kolmentuhannen asiat tulivat kuntoon.” Minun Raamatussani ei tuollaista kerrota. Näinhän siinä lukee: ”Ne, jotka ottivat hänen sanomansa vastaan, kastettiin, ja uskovien joukkoon tuli sinä päivänä lisää noin kolmetuhatta henkeä.” Tiedät varsin hyvin, että uskovien joukossa on yhdellä ja toisella monikin asia rempallaan.
Olen tuiki tavallinen seurakuntalainen. En pappi, enkä omaa korkeaa opillista sivistystä muutoinkaan. Saarnasta jätin pois kaiken oman pohdintani ja muidenkin. Pyrin kaikessa puhumaan sydämeltä sydämelle ja niin yksinkertaisesti, kuin mahdollista. Oivalsin sen, että Jumalan asiat ovat usein meille liian yksinkertaisia. Emme siksi kykene käsittämää Jumalan suurta viisautta, jonka hän on evankeliumiin kätkenyt.
Sain sydämelleni evästykseksi: ”älä yritä olla pappi”. Joten jätin pois kaiken teologisen saivartelun ja pyrin puhumaan pelkästään sanan pohjalta. Vain sen mitä itse sanasta nousi. Lisäksi pyrin siihen, että kuulija ymmärtää puheeni, vaikka olisi ensimmäistä kertaa elämässään kirkossa. Me kun olemme tottuneet uskonnolliseen kieleen, niin emme useinkaan tule ajatelleeksi, että moni kuulija ei käsitä mistä me puhumme.
Onhan se käsittämätöntä, että Jumalalla on edes tahto pelastaa ihminen…
Kun ihminen lankesi ja joutui kuoleman alle kadotuksen tilaan, niin jo silloin Jumala lupasi Lähettää pelastuksen, joka tulisi ja rikki polkisi käärmeen pään. (kaiken valheen isä) Lupauksen mukaan tuo luvattu Siemen tulisi Vapauttamaan ihmisen, joka vaeltaa kuoleman varjon maassa.
Synnin tähden ihminen kuolee, siis jokainen. Pelastuksensa Hän on Lähettänyt kaikille Kristuksessa. ”Raamattu on sulkenut kaikki synnin alle, että se, mikä luvattu oli, annettaisiin uskosta Jeesukseen Kristukseen niille, jotka uskovat.” Gal.3:22
Jumala on siis Luvannut Pelastaa omansa maailmasta, mutta mihin ja millaiseen elämään? Sen aika näyttää sitten aikanaan.
Mistä ihminen Pelastetaan. Kuolemalta.
Raamattu on varsin yksinkertainen kuvaillessaan ihmisen kahta vaihtoehtoa: ”Synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa”(Ro6:23).
Jos perinteinen helvettiopetus olisi totta, kaikki saisivat ikuisen elämän. Toiset vaan varsin kolkissa olosuhteissa.
Raamatun Jumala ei vetoa meihin pelolla vaan rakkaudella. Tarjoaa ikuisen elämisen mahdollisuutta Kristuksen antamien lunnaiden perusteella.
(Mielenkiintoista seurata keskustelua helvetistä täällä yli 10km korkeudessa.)
Todennäköisesti meille kaikille henkilökohtaisesti tulee nuo asiat selviämään.
Ainakin siinä tapauksessa, että ovat totta.
Tuon pohdiskelevan blogisi perusteella olisin sitä mieltä, että sinua kiinnostaa saada kysymyksiisi vastauksia jo nyt. Ja niitähän löytyy vain Raamatusta.
Kiitos avauksestasi.
Kukaan muu ei ole kertonut meille kadotuksesta kuin Herramme ja Vapahtajamme itse. Jolle meillä olisi Raamatussa hänen puheitaan, niin emme tietäisi kadotuksesta mitään.
Seppo: ”Hän myös paaduttaa kenet hän tahtoo. ” Esitit tämän väitteen hiukan ristiriitaisessa valossa. Sillä Jumala kyllä kutsuu jokaista, mutta kaikki eivät tätä kutsua ota vastaan. vain ne, kutsun torjuvat, paatuvat. Sehän on aivan luonnollinenkin seuraus.
Toisekseen, koska Raamattu on Jumalan sanaa, niin Jumala tahtoo kohdata meidät siinä henkilökohtaisesti. Jollemme tähän kohtaamiseen suostu ja ota ohjeista vaarin, niin alamme suhtautua kirjaan, sen tavoitteiden vastaisesti. Tällöin syntyy tekstistä paljon väärinkäsityksiä ja sieltä nousee myös näennäistä ristiriitaisuutta. Moni sanookin ettei voi ymmärtää Raamattua. Sen sijaan ne jotka etsivät sanasta Jumalan henkilökohtaista kohtaamista, niin heille ei sana tuota ylipääsemättömiä ymmärtämisen vaikeuksia. Jumalan sana on paljon yksinkertaisempaa, kuin mitä sokea järkemme kykenee käsittämään. Järkeilemällä emme voi yltää Jumalan suureen viisauteen.
Pekka,kyllä Roomalaiskirje saa aivan selvästi: 9:15 ”Sillä Moosekselle hän sanoo: ”Minä olen armollinen, kenelle olen armollinen, ja armahdan, ketä armahdan.”
9:16 Niin se ei siis ole sen vallassa, joka tahtoo, eikä sen, joka juoksee, vaan Jumalan, joka on armollinen.
9:17 Sillä Raamattu sanoo faraolle: ”Juuri sitä varten minä nostin sinut esiin, että näyttäisin sinussa voimani ja että minun nimeni julistettaisiin kaiken maan päällä.”
9:18 Niin hän siis on armollinen, kenelle tahtoo, ja paaduttaa, kenen tahtoo.”
Ja myös täysin yksiselitteisesti opetetaan, että usko on Jumalan lahja, jonka saaminen on y k s i n Jumalan teko ilman mitään ihmisen oma osuutta. ”6:28 Niin he sanoivat hänelle: ”Mitä meidän pitää tekemän, että me Jumalan tekoja tekisimme?”
6:29 Jeesus vastasi ja sanoi heille: ”Se on J u m a l a n teko, että te uskotte häneen, jonka Jumala on lähettänyt.”
Raamatun selvääkin selvemmistä ristiriidoista pääsemine vain semanttisella näppäryydellä eli esim. sanalla ’näennäinen’ on älyllistä epärehellisyyttä. kun tuota ’näennäisyyttä’ ei kyetä mitenkään varsinaisesti näyttämään. Mutta ristiriidat näkyvät.
Seppo Heinola puhuu asiaa, johon kristinuskon pitäisi pystyä vastaamaan siten, että Jumalan rakkaus kaikkia luotuja kohtaan tulee näkyväksi. Näin ei ole, mistä tämä ketju todistaa. Olen jatkuvasti painottanut, että pitäisi löytää apostolien saama oppi, jotta voi vastata Sepon esittämiin kysymyksiin, jotka on hyvin perusteltu ja nousevat kirkkoteologiasta. Sepon kysymykset paljastavat kristikunnan sanoman epäloogisuuden eikä se ole uskottava miltään osin, mikäli Jumala esitetään oikeamielisenä ja rakkauden Jumalana.
Mat.6:33 Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen oikeamielisyyttään…
Kukaan ei ole vielä vastannut ketjussa esittämääni superhelppoon kysymykseeni: “Kuka on Jeesuksen vähin veli?” Vastatkaa nyt, niin kansojen tuomio profetia lähtee avautumaan. Suuri ongelma on se, että sotketaan valitut ja lampaat. Ne ovat eri asioita. Kansojen tuomiossa tämä ero tulee kristallinkirkkaasti esiin. Vanhassa liitossa oli omat valittunsa eikä kukaan siitä urputa. Uuden liiton valitut ovat periaatteessa sama asia. Mooses valittiin, koska hänellä oli tärkeä tehtävä, samoin profeetat jne. Kansa eli lampaat olivat eri asia kuin valitut, Mooses. Kirkko-opit ovat sotkeneet asiat niin perusteellisesti, etten usko tämän sotkun enää millään selviävän.
En haluaisi olla valittu, koska se tarkoittaa uudessa liitossa samaa kuin vanhassa, ja samaa, mikä kohtasi apostoleja. Valitut on aina pieni lauma, koska Jumala ei tarvitse suuria joukkoja voittoon. Ilmestyskirjan kaksi säkkipukuista saattavat olla ainoat valitut Jeesuksen takaisin tuloa edeltävänä aikana. Kaksi todistajaa riittää. Kansojen tuomio profetian perusteella valittuja olisi enemmän, mutta senkin perusteella lauma on pieni.
Pesonen: ”Kukaan muu ei ole kertonut meille kadotuksesta kuin Herramme ja Vapahtajamme itse.”
Missä jakeessa?
Evankeliumeissa. Mat, Mark. ja Luk.
”Evankeliumeissa. Mat, Mark. ja Luk.”
Missä jakeessa?
Käydään lävitse jae jakeelta, mitä siellä lukee.