Nostan hattua pääministerille. Eilisessä hallituksen tiedotustilaisuudessa Marin näytti, miksi vasta 34-vuotiaana on politiikan huipulla.
Missä olivat vihreät? Ohisalon kerrotaan potevan kotona flunssaa.
Vasemmistoliiton Anderssonilla vaikutti olevan vaikeuksia pitää hermot kurissa. Sekä Vihreille että Vasemmistoliitolle kansalaisten vapauteen liittyvät rajoittamiset rajojen sulkemisen ohella erityisen vastenmielisiä.
Näyttää siltä, että SDP ja Keskusta viimein löytämässä toisensa. Oli aikakin!
Korona osoittanut, että kansallisvaltiot eivät ole katoamassa. Rajoilla on merkitys. Todellisuudentaju palaamassa päätöksentekoon.
Idealistisen ulkopolitiikan aika on ohi. Eurooppa sulkee rajat. Olemme palaamassa reaalipolitiikan maailmaan.
Uskooko joku, että koronan jälkeen siirrymme takaisin rajattomaan Eurooppaan?
Emme siirry. Nyt näyttää siltä, että omien kansalaisten turvaaminen on myös Suomessa lähes kaikilla puolueilla ensisijalla.
Samalla meidän tulisi muistaa, ettei koronaa Suomeen tuoneet turvapaikanhakijat vaan Itävallan laskettelulomilta ja ostosreissuilta Milanosta palanneet kotimaiset elintasoturistit.
Miten kirkon tulisi toimia uudessa tilanteessa? Oman näkemykseni mukaan ainakin isoimpien kirkkojen ovet tulisi nyt jos koskaan olla auki. Sekin järjestyisi, jos halua olisi.
Entä jumalanpalvelukset? Yli kymmenen hengen kokoontumisia ei sallita.
Viime sunnuntain jumalanpalvelusta Oulun tuomiokirkossa seurasi virtuaalikirkon kautta 7 000 katsojaa. Huikea luku. En povaa uutta Oulun herätystä. Kriiseissä kansa turvaa kirkkoon. Etenkin, kun kirkko tulee kotiin.
Jos pappi striimatussa jumalanpalveluksessa kirkossa lausuu ehtollisen asetussanat, voitaisiinko ajatella, että ne pyhittävät leivän ja viinin sakramentiksi myös kotona?
Samalla sopii muistaa, ettei Pyhä Henki ole sidottu pappeihin. Missä kaksi tai kolme kokoontuu…
Ps. 1. Sisäministeri Ohisalo oli tänään terveenä ja hyvävointisena hallituksen tiedotustilaisuudessa. Rajat suljetaan Ohisalonkin mukaan – paitsi turvapaikanhakijoilta, joilla on sisäministerin mukaan oikeus hakea turvapaikkaa eli käytännössä automaattinen sisäänpääsy.
Ps. 2. Professori Martin Scheinin (SKP) arvostelee valmiuslain käyttöönoton perusteita. Kommunistipuolueen keskuskomitean entisen jäsenen mukaan valmiuslain käyttöönotossa tulisi edetä asteittain. Professorin mukaan valmiuslakia tulisi käyttää vain poikkeusoloissa. Epäselväksi jää, millainen katastrofi Scheinin mukaan täyttää lain käyttöönoton kriteerit.
Rajaton Eurooppa oli alunperinkin utopistinen ajatus. Tietenkin tämä on vain minun mielipiteeni.
Erittäin samaa mieltä. Eliitin epäonnistunut projekti.
EU:n syntymisen syy oli lopettaa sodat alueellaan. Tämä on täysin onnistunut. Kari-Matti ja Kosti siis haluavat takaisin EU-maiden välisiin sotiin. En tätä oikein ymmärrä.
Kenenkään hermoja arvailemaan ! Töihin ei tulla sairaana, luulisi jo menneen perille. Kirkko ei tässä tilanteessa voi auttaa, paitsi jakamalla desinfiointiaineita ilmaiseksi, niillä kun yritetaan tehdä bisnestä. Kolehtirahatkin jäävät saamatta.
Kari-Matti Laaksonen : ”Missä olivat vihreät? Ohisalon kerrotaan potevan kotona flunssaa.”
Nostan hattua kaikille ministereille. Hyvin on homma heidän osaltaan hoidossa. Marja Ohisalo oli myös tänään mukana tiedoitustilaisuudessa.
Samaa mieltä kuin Leo Tihinen, sekä maanantain että tiistain tiedotustilaisuuksista.
Käykö joidenkin miesten luonnolle, kun migrofonien takana on rivi vakuuttavia ja selkeäsanaisia naisia?
Jorma Hentilä. On se mahdollista. Tosin kritisoin erittäin voimakkaasti myös Juha Sipilää jne. Luulen, että kyse nyt enemmän siitä mitä sanotaan kuin että kuka sanoo, vaikka jälkimmäisellä tietysti aina oma merkityksensä. Toisaalta. Esimerkiksi monessa suhteessa kritisoimani Li Andersson toi ehkä ainoana mielestäni esiin yhden ihan keskeisen seikan. Nyt kun koulut kiinni, on monia lapsia, joilta ehkä jää saamatta päivän ainoa lämmin ateria. Samalla kun sanoo jotain, jää aina monta asiaa sanomatta.
Levittänet Kari-Matti tahallasi omista lähtökohdistasi johtuen väärää tietoa, mutta sinun kannaltasi valitettavasti valheesi on helppo nostaa esille: https://yle.fi/uutiset/3-11263422
Niinpä… On jotenkin koomista lukea historiasta, kuinka kansallisvaltiot syntyivät Rooman imperiumin rapistuessa… ja lukuisten sotien seurauksena, turvaksi kullekin kansalle… ja heimolle. Mitä tästä vielä seuraa? Vatrmaa on ainoastaan, ettei paluuta vanhaan ole, kun tämä kriisi on ohi. Ja kuka on sanonut, että tämä nykyinen virus on pahin ja viimeinen vastaava?
Yksi vaikuttaa todennäköiseltä. Kaikki kriisit pahenevat. Tuleva finanssikriisi on luultavasti täysin toista luokkaa kuin 2008. Tilannetta ei helpota, että reaalitalous sakkaa samanaikaisesti. Ensi kertaa sitten 1930-luvun pula-ajan molemmat yhtaikaa.
Toistaiseksi korona on ollut elintasosairaus Suomessa. Pääosin sen ovat tuoneet Suomeen ihmiset, joiden päästävä lomailemaan lentäen sinne ja tänne kuusi kertaa vuodessa.
Lentoliikenne vähenee radikaalisti, eikä se ole pelkästään huono asia.
Kari-Matti. Ehtoollisehdotuksesi toteuttaminen poikkeaisi radikaalisti sekä luterilaisesta että vanhan kirkon yksimielisestä käsityksestä. Noita ajatuksia kuulee ja näkee TaivasTV7:n ohjelmissa. Sitä sanotaan spiritualistiseksi ehtoolliskäsitykseksi. Emmehän me toimita kasteitakaan tuolla systeemillä ja sana sekä kaste ovat sentään pelastukselle välttämättömiä toisin kuin ehtoollinen. Parempi pitäytyä sananjulistukseen, virrenveisuuseen ja rukoukseen sekä sähköiseen sielunhoitoon.
Juu, Marko – tiedän. Toisaalta virtuaaliyhteyksiä oli kohtuullisen vähän vanhan kirkon aikana sekä luterilaisia tunnustuskirjoja kirjoitettaessa. Todennäköisesti en ymmärrä kaikkia teologisia yksityiskohtia, mutta luullakseni ehtoollisehdotukseni ei millään lailla sinänsä kumoa reaalipreesenssiä. Miksei papin toimittaman konsekraation jälkeen leipä ja viini ole Kristuksen todellinen ruumis ja veri myös ruudun takana?
Kyse on samasta ehtoollistapahtumasta ruudun molemmin puolin.
Toisaalta. Ehtoollisvillitys muistuttaa jo pakkomiellettä. Katsokaamme vaikka kirkonkirjojen kertomaa 1800-luvulta. Moni kävi kerran vuodessa ehtoollisella, ylipäänsä jumalanpalvelukset olivat pääosin sanajumalanpalveluksia. Pitkien etäisyyksien maakunnissa saatettiin ylipäänsä kirkossa käydä kerran elämässä. Ei se ehtoolliskäyntien määrä vaan usko.
Ohisalo on jo kauan ollut poissa julkisuudesta. Se voi johtua siitä, että hän on sanonut, että turvapaikanhakijoiden oikeudet menevät kaiken muun edelle eli tässä tapauksessa oman kansan terveyden edelle. Hän ei ole missään vaiheessa perunut sanojaan ja pidänkin selvänä, että hän on edelleen samaa mieltä.
Lisäksi hän sanoi, että Suomi lähettää rajavartijoita Frontexin kautta Kreikkaan. Näiden vartijoiden tehtävänä ei kuitenkaan olisi auttaa Kreikkaa pitämään tulijoita rajan ulkopuolella vaan auttaa heitä sisään. Ehkä hän ei sen takia uskalla tulla julkisuuteen.
Vaikea sanoa. Voisin kuvitella, että hallituksen sisällä ollut ristivetoa koronatoimenpiteiden johdosta. Luultavasti presidentti Niinistö joutunut viikko sitten maanantain tapaamisessa palauttamaan ainakin osaa hallitusta reaalitodellisuuteen.
Sikäli kuin tiedän, ratkaisut on tehty yksituumaisesti. Ihme olisi, jos joistakin yksityiskohdista ei olisi/olisi ollut erilaisia näkemyksiä, niin laajasta ”paketista” on kyse.
Yllättävän nopeasti tapahtui aiemmin ehdottamani. Tautiasiaa en toivonut vauhdittamiseen.
Kyllä hyvin on mahdollista papin hoitaa Kristuksen uudelleen uhraus joka viikottaisesti, ja vaikka useammin viikossa. Tästä voitaisiin julkisesti ilmoittaa tapahtuma ajankohta. Kotona hyvin asiaan voi yhtyä murtamalla leipää ja nauttimalla mehua. Eivät hengelliset substanssit uskon asiana muutu vaikka tarvittaessa sävelletään.
Aiemmin esitin myös ehtoolliseen liittyen synnintunnustuksen asiaa, mikä nyt olisi hyvään tarpeeseen.
Asiahan syntyi useampien ehtoollistilanteiden mahdollistamisesta. Nyt opetuksen kautta seurakuntalaiset jonossa voisivat pääovesta tulla hissukseen alttarille, kumartaa kastemaljaan, ja poistua sivuovesta. Näin synnintunnustus olisi hoidettu, ja kotona voitaisiin murtaa leipä yhdessä rukouksen kanssa. Ei liian vaikeaa vai mitä.
Mielenkiintoisia ehdotuksia.
Korona pakottaa ”säveltämään.” Tulisi muistaa, että muodot ovat muotoja eikä niillä itse asian suhteen ole merkitystä.
Pidänkö sitten mahdollisena reaalipreesenssin läsnäolon todellisuudessa ja sen arjessa voivan mahdollistaa kirkon toimivan toisin. Uskoa saa mutta epäilen.
Kirkollamme on vahva käsitys mikä ja mitä on oikea Jumalanpalvelus. Jaakobin kirjeestä toki voi huomata muutakin.
Kyllä muodon ymmärtäminen ja joltinen hallinta on tärkeä ”säveltämisessä”. Näin voidaan pysyä asiassa ja hoitaa asiaa mikä aiemmin tuli hoidetuksi hiukka toisin.
Toki sitten ehdottamani opetus olisi tilanteessamme haaste, mutta nyt olisi hyvä mahdollisuus hartauskirjoituksille kun ne muuten ovat joltisesti kadonneet.
Synnintunnustusasiassa huomio opetuksessa kirjoituksissa olisi kiinnittää huomiota katumuksen ja syyllisyyden huomaamiseen kuten ymmärtämiseen. Lutherin rippihän päästää oikeasta uskosta syntyneen synnintunnon mitä kirkkomme ei halunnut uudistaa edes Uskonpuhdistuksen riemuvuonna.
Edellisen vaivahan on päästö mikä ripissä päästää oikeasta uskosta syntyneen synnintunnon mikä samalla on Lutherin katumuksen sisältö. Näin epäuskonhetket ovat seurakuntalaiselle joltinen haaste jolloin aiemmin päästetty helposti unohtuu.
Nyt olisi lehtijulkaisujen aika opetuksessa. Uskonko, mikä ettei, kyllä hyvän asian edessä kirkkokin toimii.
Kari-Matti. Ymmärrän toki pöydiltäsi. Kristuksen läsnäolo leivässä ja viinissä koskee nimenomaan pastorin asetussanoilla siunaamia ehtoollisaineita, leipää ja viiniä, ei ”ehtoollistapahtumaa”. Kristuksen ruumis ja veri tulee nauttia saman tien loppuun itse messussa. Tähän ehtoollisen viettoon liittyy tietysti useita eri kysymyksenasetteluja. Ero muodon ja sisällön välillä on käsittääkseni ongelmallinen, koska se suomalaisessa vanhemmassa perinteessä ymmärrettiin virheellisesti uusprotestantismin ja matalakirkollisuuden vaikutuksesta. Jopa niin, että kaste olisi ollut mahdollinen ilman vettä ja ehtoollisviini korvattu marjamehulla (!). Edes vainon aikoina kristityt eivät ole viettäneet villejä ehtoollista ilman pastorin läsnäoloa. Sen sijaan on rukoiltu, luettu sanaa ja hätäkastettu. Jari Jolkkosen väitöskirjassa on painavaa asiaa.
Niin. Mutta Marko: pitääkö ne leipä ja viini kaikki olla 20cm päässä asetussanoja lausuvasta papista, että ne muuttuisivat Kristuksen ruumiiksi ja vereksi. Jos samaan ehtoollistapahtumaan osallistuu kristitty ruudun takana leivän ja viinin kera niin eikö kelpo pastorimme konsekraatio yllä sinne asti? Ja jos ei yllä, niin miksi?
Kysyn vilpittömästi. Kysymyksistäni ehkä huomaa, ettei ehtoollisteologia ole vahvin alueeni:D
…pohdintasi. 🙁
Kari-Matti. Ajattelen juuri niin kuin kysyt etäisyydestä enkä tietenkään pahennu asiallisista kysymyksistä tai pohdinnoista. Muutama ajatus.
Pohdintasi on minulle tuttua. Spiritualistinen ehtoolliskäsitys kysymyksenasetteluineen on ollut luterilaisen ja reformoidun teologian rajamaastossa elänyt monipolvinen ongelma viimeistään 1500-luvulta alkaen. Kristuksen ruumiin ja veren fyysinen läsnäolo irtosi ehtoollisaineista ensin hengelliseksi ja sitten henkiseksi läsnäoloksi ja vertauskuvaksi. Vieläpä niin, että ei ollut väliä onko viini viiniä, marjamehua tai peräti vettä. (1500-1600 -luvuilla käytiin Ruotsissa ns likvoristinen riita tästä, kun monivuotinen merisota johti viinipulaan ja Ruotsin hovin kalvinistit halusivat ”joustavasti” sallia marjamehun käytön). Samaan syssyyn myös sakramentin toimittaminen ja viettäminen irtautui asetussanoista, pappisvirasta ja seurakunnan yhteisestä kokoontumisesta. Lopulta itse ehtoollinen on ymmärretty ”mysteeriksi”, josta on vain erilaisia ”teorioita” liturgisilla tavoilla höystettyinä. Kohtaan näitä juttuja työssäni koko ajan karismaatikoiden ja eläkepappien esittäminä, eikä niitä kannata yhtään edistää. Tiivistän: kysymys on siitä, onko ehtoollinen lähtökohtaisesti uhriateria vai kokemuksellinen yhteysateria, jonka kukin saa ymmärtää niin kuin haluaa.
Julistetun sanan ja sakramenttien välillä on erinäisiä eroja. Sakramentit ovat lokaalisia eli paikkaan ja aineeseen sidottuja kun taas sana kulkee ääniaaltoina ympäriinsä. Ehtoollinen on yhteysateria, joka ilmentää uskon ja opin yhteyttä viettäjien välillä sekä edellyttää näiltä edeltävää kastetta, opetusta ja synninpäästöä. Messussa yli jääneet Kristuksen ruumis ja veri voidaan toki viedä sairaille. Tämänhän viranomaisohjeetkin sallivat terminaalihoidossa oleville.
Ehdotuksesi johtaisi tilanteeseen, jossa kuka tahansa rupeaisi oman mielensä mukaan viettämään ties mitä aterioita TV:n ääressä ja alkaisi pitää niitä kristillisinä ehtoollisen viettoina ilman mitään järjestystä. Sitä paitsi: tiukan paikan tullen pelastumiseenkin riittää julistettu sana ja kaste, jopa sanan uskominen, koska ehtoollinen ei ole pelastukselle välttämätön.
Tämä muistinvaraisesti. Lähetyshiippakunnan sivuilla löytyy paremmin selitettynä, vaikka kansankirkon palveluksessa olenkin.
Marko. Kiitos vastauksestasi. Se oli hyvä; erityisesti julistetun sanan ja sakramenttien välisen eron suhteen. Taisin nukkua sakramentteihin liittyvät luennot tai hypätä ne kirjoista vähemmän tärkeinä (obs!) yli.
Luullakseni tämänkaltaisia kotiehtoolliskaavailuja juuri nyt kirkonkin piiristä löytyy..siinä saattaisi jopa käydä niin, ettei ”konsekroituja” viinejä sohvan äärellä maltettaisi viskata pois vaan ne heitettäisiin niin sanoakseni huiviin. Olen..krh..öö..kuullut, ettei vastaava ole papeillekaan aina ollut täysin vierasta.
Miksi Mika Lintilä ei ollut läsnä kertomassa odotettavissa olevasta finanssikriisistä ja miten siitä selvitään ? Ei uskaltanut tulla (heh). ”
Saattaa syntyä Italian ja Espanjan tukitoimista, tai velkojen anteeksiantoasiasta pankeille.
Suomen Pankkihan on myös EKP.n osallinen rahassa.
Yksi EU.n synnyn asioita oli rahan arvon turvaaminen devaatioita vastaan jolloin sijoitukset säilyttävät paremmin arvonsa niitä hallitseville. Vapaa liikkuvuus ja muu mukava oli sitten tarkoitettu maksaville kansallisvaltioitten jäsenille.
Kun vanhat merkit paikkansa pitävät turvataan nytkin pankkien varallisuutta papereissa. Yhdysvalloissahan nykyinen Presidentti ensitöikseen purki vakavaraisuussäännöksiä joita syntyi edellisen kriisin yhteydessä, ja näin pankit saattoivat lainoittaa entiseen malliin. Tästä syntyi taloudellinen noste Presidentille.
Rajojen sulkemisella epidemioiden pysäyttämiseksi ei liene mitään tekemistä kansallisvaltioajatuksen kanssa. Rajat kulkevat sitä paitsi nykyisinkin vain summittaisesti ns kansojen alueita seuraten. Miten kansa edes yksiselitteisesti määritellään? On varmaankin turha haaveilla paluuta johonkin kansallisvaltioiden kulta-aikaan. Eihän sellaista ole oikeastaan ollutkaan.
Pentti taas täysin pihalla. Kansallisvaltio on valtio, jossa yksi kansa on ehdottomana enemmistönä. Tähän Pentti iskee sillä, että kansaa ei voi muka määritellä. Siihen on vaikka kuinka paljon määritelmiä. Jos ei niistä mitään tiedä, voi syyttää omaa yleissivistyksen puutettaan.
Koko 1900-luku oli kansallisvaltioiden kulta-aikaa. Kukaan minkään alan kirjoittaja ei tule Pentiltä kysymään, saako tätä taikka tuota määritelmää käyttää.
”Siihen on vaikka kuinka paljon määritelmiä.” Tätä juuri tarkoitan. Mikään niistä ei ole yksiselitteinen ja ongelmaton. Löysin tiedon, jonka mukaan Suomesta on lähtenyt siirtolaisina vähän yli miljoona ihmistä. Ns ulkosuomalaisia on tällä hetkellä kenties 800 tuhatta. Kuuluvatko he kansaamme, vaikka eivät ole maamme kansalaisia? Kuinka monenteen polveen? Kuuluvatko he samalla muihinkin kansoihin toisen vanhempansa kautta? Mihin kaikkiin kansoihin mahtavatkaan kuulua?
”Koko 1900-luku oli kansallisvaltioiden kulta-aikaa.” Katselinpa Euroopan karttaa vuodelta 1962. Iso-Britannia oli myös tuolloin englantilaisten, skottien, kymrien ja iirien Yhdistynyt Kuningaskunta. Belgiassa flaamit ja valloonit rähisivät keskenään, Espanjassa baskit ja katalaanit aiheuttivat harmia espanjalaisiksi itsensä ymmärtäville, Sveitsissä puhuttiin saksaa, ranskaa, italiaa ja retoromaniaa, Tsekit ja slovakit asuivat yhdessä samassa valtiossa, Jugoslavia oli varsinainen eri kansojen sekoitus, joka sitten hajosikin. Saksasta on sanottu, ettei kukaan koe siellä itseään saksalaiseksi vaan baijerilaiseksi, preussilaiseksi, reininmaalaiseksi tai muuksi. Neuvostoliitto ei tietenkään ollut kansallisvaltio, vaikka venäläiset siellä olivatkin näkyvimpänä kansallisuutena. Tiedämme, että tämä ’kulta-aika’ synnytti kaksi suursotaa.