Jeesuksen ensimmäiset seuraajat olivat Raamattunsa lukeneita. Kirjoituksiin tutustuminen kuului juutalaiseen perinteeseen, ja sitä toteutettiin sekä perhepiirissä että synagogassa.(5.Mo6:7) Opetuslapset olivat hyvin selvillä myös niistä lupauksista, jotka koskivat Messiasta ja hänen hallintoaan. Ei ole siis mikään ihme, että he ottivat asian esille Kristuksen saavuttua maapallolle.
”Sano meille, milloin se kaikki tapahtuu. Mikä on merkkinä sinun tulostasi(parousia) ja tämän maailman lopusta(synteleia)?” kyseltiin Suurelta Opettajalta ensimmäisellä vuosisadalla.(Mat24:3) Mitä Jeesus vastasi? Ja tarvitseeko meidän, nykyisten Jeesuksen seuraajien, annetusta vastauksesta kovinkin paljon välittää?
Mestariopettajan maailmanloppuselostus on varsin pitkä ja saanut palstatilaa niin Matteuksen, Markuksen kuin myös Luukkaan evankeliumeissa. ”Tämän maailman loppu” ei ole siis Raamatun mukaan näköjään ”sittenpähänsenähdään” – asioita.
Jeesus erittelee vastauksessaan kaksi erityyppistä ”loppua”, pidemmän loppujakson ja hyvin lyhytkestoisen finaalivaiheen.
Ensiksikin hän puhuu pitkästä ajanjaksosta, jonka kreikkalainen ilmaus on synteleia. Strongin sanakirja antaa termille ennen merkitystä ”loppu”(end) käännöksen ”completion”, joka on ajatuksellisesti lähellä suomen kielen sanaa ”loppuun saattaminen”. Tämän maailman” lopetusjaksolle ovat Jeesuksen sanojen mukaan ominaisia monet ikävyydet kuten sodat, nälänhätä ja maanjäristykset. Oikeastaan ainoa myönteinen piirre on se, että jaetaan informaatiota: ”Tämä valtakunnan evankeliumi julistetaan kaikkialle maailmaan, kaikille kansoille todistukseksi, ja sitten tulee loppu(telos).”(Mat24:14)
Sanan ”synteleia” rinnalla Raamatun teksti käyttää ilmausta ”parousia”.(Mat24:3) Kyseisen sanan ensimmäisenä merkityksenä on sanakirjatiedon mukaan ”presence”, joka myös sisältää ajatuksen pidemmästä ajanjaksosta, läsnäolosta. (Vrt Fil2:12)
Toisesta ”lopusta” Jeesus käyttää kreikankielen ilmaisua ”telos”. Telos merkitsee sitä varsinaista finaalia, joka tulee sitten Jeesuksen sanojen mukaan äkkiarvaamatta: ”Mutta siitä päivästä ja hetkestä ei tiedä kukaan, eivät taivasten enkelit, eikä myöskään Poika, vaan Isä yksin”(Mat24:36)
Kun sitten Jeesuksen oli aika palata Isänsä luo taivaaseen, opetuslapset ottivat jälleen puheeksi ”tämän maailman lopun” ja sen ajankohdan. Pian jo ylös kohoava Vapahtajamme sai viimeiseksi vastattavakseen oikeastaan aika huonosti formuloidun kysymyksen, jos sitä ajatellaan jälkiviisaasti: ”Herra, onko nyt tullut se aika, jolloin sinä rakennat Israelin valtakunnan uudelleen?”(Apt1:8) Kysymys osoittaa ensinnäkin kuinka vilpittömän innokasta Jeesuksen taivasmatkan saattajakunta oli. Sitten voidaan kyllä nähdä, että he olivat Kaikkivaltiaan aikataulusta melkoisesti pihalla: ”Ei teidän kuulu tietää aikoja eikä hetkiä, jotka Isä oman valtansa nojalla on asettanut.”
Jeesuksen maailmanloppuvastaus osoittaa myös, että olot eivät ole kovin häävit planeetallamme lopun lähetessä. Lohduttavaa on kuitenkin ylhäältä tuleva apu: ” Ahdinko on oleva niin suuri, ettei sellaista ole ollut maailman alusta tähän päivään asti eikä tule koskaan olemaan. Jos sitä aikaa ei lyhennettäisi, yksikään ihminen ei säästyisi. Mutta valittujen tähden se aika lyhennetään.”(Mat24:21,22)
Ihmisiä siis selviytyy ”tämän maailman” lopusta ilmeisen vähän. Kristus paljastaa myöhemmin antaessaan Johannekselle ilmestyksensä, että jäljelle jääneitä odottaa todella upeat olosuhteet. Näin maailmanlopun jälkeisestä ajasta Raamattu meitä informoi: ”Nämä ovat päässeet suuresta ahdingosta. He ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä. Sen tähden he ovat Jumalan valtaistuimen edessä ja palvelevat häntä hänen pyhäkössään päivin ja öin, ja hän, joka istuu valtaistuimella, on levittänyt telttansa heidän ylleen. Ei heidän enää tule nälkä eikä enää jano, eikä aurinko ole sattuva heihin, eikä mikään helle.”(Ilm7:14-16)
Ja maailmanlopun arkkitehdillä Jeesuksella on ratkaiseva rooli asioiden korjaamisessa: ”Karitsa, joka on valtaistuimen keskellä, on kaitseva heitä ja johdattava heidät elämän vetten lähteille, ja Jumala on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä.”(Ilm7:17)
Millaisena sinä näet maailman lopun Raamatussa? Mikä loppuu? Odotatko vai pelkäätkö sitä?
Mitä sinulle merkitsee se, että niin monet ovat julistaneet maailmanlopun olevan ”ihan juuri nyt”, eikä sitä ole vieläkään tullut.
Elämmekö nykyisin sitä ajanjaksoa, jota Jeesus kutsui lopun ajaksi, synteleiaksi?
Rauli Toivonen :”Toisesta ”lopusta” Jeesus käyttää kreikankielen ilmaisua ”telos”.”
Antiikin filosofit kutsuivat nimellä telos sitä päämäärää, johon pyritään ja ergon pyrkimyksen konkreettista lopputulosta. Teleologisen ajattelun mukaan ihmisen ”telos” oli hyvyys/hyve ja ajattelulle oli tyypillistä päämäärälähtöinen ajattelu, jossa tiedettiin päämäärä mihin pyritään.
En usko, että elämä loppuu, kun ”maailma loppuu”. Jos tietoinen ja valittu ”telos” on ollut ”hyvyys” ja konkreettinen ”ergon” todistaa, että päämäärään on päästy, niin kysymys on varmaankin samasta asiasta, josta ei-niin-kristitty ajattelija on sanonut ”mitä ihminen kutsuu kuolemaksi, sitä Mestari kutsuu perhoseksi.”
Huh-huh. Taas on yksi rankka työpäivä ”pulkassa” ja ajatusten ”karkailua” ei näköjään voi estää. Ed.viestin ei-niin-kristitty lause on ”mitä toukka kutsuu kuolemaksi, sitä Mestari kutsuu perhoseksi”.
Kiitos Tuula kommentistasi, joka opetti taas minulle uutta antiikin filosofiasta. Vaikka se ei nyt Raamatun rinnalla ole paljoakaan, tieto on ihan ok siltäkin alueelta.
Toteat, että ”En usko, että elämä loppuu, kun ’maailma loppuu'”. En minäkään, ja Raamattu on kanssamme samaa mieltä.
Raamatussa nimittäin samaistetaan maailman loppuminen pahuuden loppumiseen. Jeesus vertasi ” synteleiaa” ”Nooan päiviin” ja myös Pietarin 2.kirjeessä on sama rinnastus.
Näin Jeesus pahuuden loppumisesta: ”Niin kuin kävi Nooan päivinä, niin on käyvä silloinkin, kun Ihmisen Poika tulee”.(Mat24:37)
Pietarinkirjeen kohta kertoo selkeästä puhdistuksesta – muinoin vedellä tulevaisuudessa tulella. Mitä se nyt sitten tarkoittaakaan käytännössä. Näin Raamattu: ”Vedellä ja sanalla sen ajan maailma myös hävitettiin vedenpaisumuksessa. Ja sen saman sanan varassa ovat nykyiset taivaat ja nykyinen maa tulen tuhoa odottamassa. Niitä säilytetään sitä päivää varten, jona tuomio tulee ja jumalattomat tuhotaan.”(2.Piet3:6,7)
Armoa tarvitsemme kovasti, ansiomme eivät tee meistä tulenkestäviä. Mutta eikö ole hienoa, että tämä ”tulenpaisumus” päättää lopullisesti pahuuden Telluksella. Nooan jälkeenhän asiat ovat edenneet tunnetuin seurauksin ”tämän maailman ruhtinaan” ohjauksessa.
Sinua odotetaan kommentoimaan JT;n karttamiskäytäntöjä. Miksi täällä piilottelet?
En suinkaan piilottele vaan virittelen ihan avointa Raamattuun pohjautuvaa, asiallista keskustelua pahuuden loppumisesta.
Ja siinä samassa loppuu myös kaikenlainen karttaminen.
Tervetuloa mukaan.
Kiitos mielenkiintoisesta aiheesta, joka kiehtoo mieliä.
Jos uskomme Jumalan voivan tehdä mitä vaan, niin meidän ei tarvitse olla huolissaan, sillä Hän tekee mitä on parhaaksi nähnyt, myös meidän ihmisten kohdalla, samoin myös Telluksen kohdalla, sillä on luvannut tehdä kaiken uudeksi. Ilolla odotan sitä päivää, kun pahuus hävitetään minusta lopullisesti, ja tietenkin myös kaikista ihmisistä ja myös koko Luomakunnasta, joka huokaa alistettuna lunastuksensa päivää.
Se, että Hän Lähettänyt Kristuksen meitä pelastamaan lopulliselta kadotukselta, siis siltä, mikä kohtaa kaikkia niitä, jotka eivät ole ottaneet vastaan Rakkautta Totuuteen kertoo minulle Jumalan Rakkaudesta ja Armosta.
Raamattu kertoo sen, että Hän on lähettänyt Pelastuksensa laivan maailmaan (arkin), joka ei ole käsin tehty, eikä siis pelasta tätä lihaa, kuten Nooan päivinä tapahtui, vaan, että Hän itse Pelastaa Kristuksessa iankaikkisesti kaikki ne sielut, jotka Hän itse katsoo arvolliseksi Hänen tahtonsa mukaan, eikä meidän. Liha ja veri ei peri Jumalan valtakuntaa.
Meille on annettu Lahjaksi usko Kristukseen Jeesukseen, jolle on annettu kaikki valta Taivaassa ja maanpäällä. Tuo usko, josta sanotaan: ”Pitäkää se usko, joka on kertakaikkiaan pyhille annettu”
Myös uskontaistelusta sanotaan: ”Sillä meillä ei ole taistelu verta ja lihaa vastaan, vaan hallituksia vastaan, valtoja vastaan, tässä pimeydessä hallitsevia maailmanvaltiaita vastaan, pahuuden henkiolentoja vastaan taivaan avaruuksissa.” Kirj.Ef.6
Mikä on voittanut maailman, jollei meidän uskomme? Kuka on uskon alkaja ja kuka sen pitää voimassa, jollei juuri Isä, joka on sen maailmaan lähettänyt Sanassaan (Kristus)
Isä ja Poika pitävät yhtä ja Henki, joka Todistaa Korkeimman Jumalan olevan Eläväksi Tekevä Henki. Hän poistaa tulella pahuuden ja hänen enkelinsä, voi sitä ilon päivää!
Ei ole siis mitään kadostustuomioita, niissä, jotka Jeesuksessa Kristuksessa ovat. Armonsa on ylitse vuotava malja, Ilon ja Autuuden Lähde.
Pois siis jo pelko, ja käykäämme rohkeasti odottamaan, sillä Herran ääni kuuluu jo. Herran Päivä, se suuri ja julkinen, niin, että kaikki saavat sen nähdä, elävät ja kuolleet.
Voi niitä, jotka pitävät halpana Herran Sanan.
Arvostat Ismo Raamatun sanaa, jaamme siis tässä saman periaatteen. Myös monia muita toteamuksiasi voin hyvin allekirjoittaa.
Yhdistit pelastuksen arkin Nooan arkkiin. Niin tekee myös Raamattu:
”Jumalan pitkämielisyys odotti Nooan päivinä, silloin kun valmistettiin arkkia, jossa vain muutamat, se on kahdeksan sielua, pelastuivat veden kautta. Tämän vertauskuvan mukaan vesi nyt teidätkin pelastaa, kasteena-joka ei ole lihan saastan poistamista, vaan hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta-Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen kautta,”(1.Piet3:21)
Sinulla oli myös hyvä loppulause: ”Voi niitä, jotka pitävät halpana Herran Sanan.”
Mutta toisaalta: eikö ole hienoa, että Kaikkivaltias sallii tuollaisenkin valinnan eikä pakota ketään?
Olen pahoillani niiden puolesta, jotka eivät saa uskoa syntejänsä anteeksi Kristuksen Sanan tähden, ja voin sanoa: ”Voi niitä, jotka pitävät halpana Herrana Sanan”
”Usko ei ole joka miehen” sanoo Paavali ja tarkoittaa mitä sanoo.
On varmaa, että Jumala ei pakota ketään, mutta yhtä varmaa on, että jokainen syntyy tänne kadotuksen alle, Adamin synnin tähden.
Onkin suurta Armoa jos joku syntisistä saa uskoa kohdalleen Pelastuksen Sanan ja saa sen kautta Iankaikkisen elämän osakseen.
Jos joku ei kuule Jumalan Pojan Sanaa, niin sen ihmisen kohdalla Jumalan pelastava Armo menee hukkaan. Miksi se on näin? En tiedä, mutta juuri sen tähden Jumala Lähetti Poikansa, ettei yksikään, joka Häneen uskoo hukkuisi, vaan saisi Iankaikkisen Elämän.
Uskominen ei siis ole ihmisen valinta, vaan Jumala yksin vaikuttaa ihmisessä uskon Sanansa kautta. Nyt joku kysyy, miksi ei vaikuta sitä kaikissa? Niinpä? Olisko se muuten Jumalan tahto, jos tekisi kuten haluamme?
Jumalan Armovalinta siis pysyy voimassa juuri sen tähden, että Hän on ennaltavalinnut ja tehnyt päätöksensä, että Hän Pelastaa ne, jotka uskovat Jumalan Pojan Sanat. On turha kysyä, miksi kaikki eivät usko, koska emme saa siihen koskaan vastausta. Se on Jumalan salaisuus.
Miten me voimme siis vaikuttaa, siihen, että joku uskoo siihen, mitä on kirjoitettu? Emme voikkaan, sillä jos me voisimme, niin valinta ei olisi enää Armosta, vaan teoista. Mutta koska Jumalan aivoituksen mukainen valinta pysyy, niin saamme olla varmat, että Hän on saattava työnsä päätökseen, meidän kohdalla, jotka uskomme ja niiden kohdalla, jotka eivät usko.
Tuomitseeko Jumala siis toiset kadotukseen? Ei vaan Hän Pelastaa osan ihmisistä Kristuksen kautta kadotuksesta. Kristus on sovittanut koko maailman synnin, myös niiden, jotka eivät usko ja
Pelastus on julistettava kaikille, koska meidän ei ole annettu tietää ketkä lopulta ovat niitä, jotka uskovat Jumalan tahdon mukaan ja ketkä oman tahtonsa mukaan.
Hän on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille Hän antaa Armon. Itseään Hän ei kuitenkaan saata kieltää, vaan on tuonut itsensä julki kaikille, jotka Häntä etsii. Jumala voidaan löytää, kun joku oikeasti etsii Totuutta kaikkeudesta.
Meidän, jotka uskomme, ei ole annettu lupaa tuomita ketään, vaan meidät on kutsuttu julistamaan Evankeliumia kaikille ja rukoilla kaikkien puolesta, että kaikki ihmiset löytäisivät Armon oikeaan aikaan. Jumalan yksin on kaikki Valta. Hän on Kaikkivaltias.
”Mitä sinulle merkitsee se, että niin monet ovat julistaneet maailmanlopun olevan ’ihan juuri nyt’, eikä sitä ole vieläkään tullut?” Muistaakseni tällainen on ollut takavuosina juuri Jehovan todistajille ominaista. Onko synteleia-ajatus kehitetty selittämään ohi vilahtaneita ’juuri nyt’ -ajankohtia?
Jehovan todistajat ovat odottaneet Jeesuksen puuttumista asioiden kulkuun useita kertoja menneisyydessä. Ehkä sinäkin olet kuullut vuodesta 1975, jota monet odottivat ylimitoitetulla mielenkiinnolla.
Olen tullut Jehovan todistajaksi 1980-luvulla ja voin vakuuttaa, että yhtäkään vuotta ei ole nostettu toisen yläpuolelle tänä aikana. Toki kolmen vuosikymmenen kuluessa Jeesuksen ennustuksen yksityiskohtia on ymmärretty uudella tavalla. Ja välineet tiedottamisessa ovat kehittyneet: jw.org on nykyisin ylivoimainen nettisivusto, esimerkiksi pian 1000 kielellä ympäri maailman ihmisiä palvellessaan.
Synteleia-ajatus on ollut Raamatussa jo parisen tuhatta vuotta, ja on hienoa, jos se sinusta kuulosti uudelta. Tietääkseni todistajat ovat aina puhuneet erikseen ”lopun ajasta”(synteleia) ja lopusta(telos).
En ole täällä selittämässä pois Jehovan todistajien vääriä odotuksia menneisyydessä enempää kuin selittämässä yksilöiden haksahduksia eri puolilla maailmaa. Työmaa olisi sopimaton myös siksi, että itsekin olen pahasti keskeneräinen Jeesus-mittariin verrattuna. Mielelläni katson asioita sillä tavoin kun itse ne tällä hetkellä ymmärrän, ja siltä pohjalta keskustelen. Ja jos huomenna Raamatun yksityiskohtia valkenee eri tavalla kuin tänään, otan perustellut muutokset nöyrästi vastaan.
Olen sitä mieltä, että kaikkein pahinta kristitylle on jumiutuminen johonkin kiveen hakattuun opinkappaleeseen. Mitä ihmeen johdattamista taivaallisella kuninkaalla on omasta mielestään valmiille uskovalle?
Rauli: ”Olen tullut Jehovan todistajaksi 1980-luvulla ja voin vakuuttaa, että yhtäkään vuotta ei ole nostettu toisen yläpuolelle tänä aikana.”
Vuosituhanteen vaihde ainakin nostettiin jalustalle. Samalla lopputuloksella.
“Apostoli Paavali työskenteli kristillisen lähetystoiminnan eturintamassa. Lisäksi hän laski perustuksen työlle, joka saatettaisiin loppuun tällä 1900-luvulla.” (Vartiotorni 1989 1. tammikuuta sivu 12)
Rauli: ”Tämän maailman” lopetusjaksolle ovat Jeesuksen sanojen mukaan ominaisia monet ikävyydet kuten sodat, nälänhätä ja maanjäristykset.”
Mitä mieltä olet siitä, että näitä ennustuksessä käytettyjä ilmiöitä on ollut ihan aina? Eli onko Jeesuksen ennustuksessa jotain joka todennetusti täyttää ennustuksen piirteet?
Rauli: ”Millaisena sinä näet maailman lopun Raamatussa? Mikä loppuu? Odotatko vai pelkäätkö sitä?”
Kun minä luen Raamattua, luen sieltä että Jeesus puhui lopun läheisyydestä joka koskettaa kuulijoitaan. Jeesus myös lupasi tulla kuulijoidensa elinaikana. Ei tullut. Jos oletetaan, että 2000 vuotta voidaan puhua jostain ilmiöstä siten että ilmiö on tulossa ”pian”, niin eikö se tuota aikamoisen inflaation ko. käsitteelle?
Rauli: ”Mitä sinulle merkitsee se, että niin monet ovat julistaneet maailmanlopun olevan ”ihan juuri nyt”, eikä sitä ole vieläkään tullut.”
Maailmanlopun ennustelijoita on ollut aina, eikä Jeesuksen lupaukset tietenkään ollenkaan hillinneet niitä. Päinvastoin.
Tässä yksi esimerkki pieleen menneestä lopun ennustamisesta:
”Apostoli Paavali työskenteli kristillisen lähetystoiminnan eturintamassa. Lisäksi hän laski perustuksen työlle, joka saatettaisiin loppuun tällä 1900-luvulla.” (Vartiotorni 1989 1. tammikuuta sivu 12)
Toivon että et poista tätä kommenttiani, vaan heittäydyt siinä esitettyihin haasteisiin. Blogien pitäminen internetissä tarkoittaa myös sitä, että joutuu (tai saa) ottaa vastaan kritiikkiä. Perustellun ja asiallisen kritiikin järjestelmällinen sensurointi ei kuulu internetkäyttäytymiseen eikä sananvapauteen.
Tom Saarikoski :”Jeesus myös lupasi tulla kuulijoidensa elinaikana. Ei tullut. Jos oletetaan, että 2000 vuotta voidaan puhua jostain ilmiöstä siten että ilmiö on tulossa “pian”, niin eikö se tuota aikamoisen inflaation ko. käsitteelle?”
Raamattu todistaa, että väkivalta ja myös vallanhimo, joka näkyy mm. Kainin ja Abelin keskinäisessä veljesmurhassa, periytyy syntiinlankeemuksesta. Historia on täynnä Raamatusta tehtyjä virhetulkintoja. Ehkä olisi fiksumpaa edes yrittää ymmärtää Raamatussa olevat aikaa [ml. ihmisen elinaika] ilmaisevat sanat ihmiskäsitteiden ulkopuolella olevan äärettömän maailmankaikkeuden Luojan ikuisessa olevasta näkökulmasta..
Tuula: ”Raamattu todistaa, että väkivalta ja myös vallanhimo, joka näkyy mm. Kainin ja Abelin keskinäisessä veljesmurhassa, periytyy syntiinlankeemuksesta. ”
Kainin ja Abelin tapauksessa ei ollut kyse vallanhimosta, vaan mustasukkaisuudesta, joka johtui Jumalan eriarvoistavasta suhtautumisesta veljesten uhreihin.
Tuula: ”Ehkä olisi fiksumpaa edes yrittää ymmärtää Raamatussa olevat aikaa [ml. ihmisen elinaika] ilmaisevat sanat ihmiskäsitteiden ulkopuolella olevan äärettömän maailmankaikkeuden Luojan ikuisessa olevasta näkökulmasta..”
Mitä kertoisi Jumalasta se, jos Hän kirjoittaisi – ihmisille tarkoitetun – elämän ja uskon oppaan omasta näkökulmastaan – näkökulmasta jota ihminen ei voi käsittää? (Koskee nyt siis lähinnä tätä aikaperspektiiviä.) Sehän aiheuttaisi aivan turhia väärinkäsityksiä ja -tulkintoja, ja Jumala kaikkitietävänä vielä tietäisi sen.
Tom Saarikoski,
Hellenistisessä filosofiassa ”kuin täi tervassa” istuvana olen sitä mieltä, että ”tietomme on vajavaista” ja mitä syvemmälle uppoamme vain fyysisten viettiemme ja vaistojemme vietäviksi, sitä kauemmaksi ajaudumme Jumalasta,
Aikaa käsittelevistä kirjoista suosittelen mieluummin luettavaksi Atso Eerikäisen Aika ja polariteetti -väitöskirjaa kuin Hawkingin tai Dawkinsin vain luonnon olemassaolon taistelun fyysisille aisteille tarjoamiin näytteisiin perustuviin sepustuksiin.
Tuula: ”…olen sitä mieltä, että “tietomme on vajavaista” ja mitä syvemmälle uppoamme vain fyysisten viettiemme ja vaistojemme vietäviksi, sitä kauemmaksi ajaudumme Jumalasta.”
Minusta tällainen olisi epäreilua. Että logiikka ja todellisuus veisi Jumalasta poispäin. Miksi Jumala olisi luonut sellaisen asetelman?
Se että olet tullut JT:ksi 80-luvulla, ei muuta sitä tosiasiaa että järjestöksi opetti maailmanlopun tulevan 1975. Järjestö siis erehtyi pahasti.
Laitetaan tähän vielä lainaus tueksi.
Herätkää! 8.9.1969 s.14:
”Jos olet nuori, niin sinun on myös tunnustettava se tosiasia, ettet ehdi tulla vanhaksi nykyisessä asiainjärjestelmässä. Miksi et? Koska kaikki Raamatun ennustusten täyttymyksen todisteet osoittavat, että tämä turmeltunut järjestelmä on saava loppunsa muutaman vuoden kuluessa. Jeesus ennusti siitä sukupolvesta, joka näki ”viimeisten päivien” alun vuonna 1914: ”Tämä sukupolvi ei katoa, ennen kuin kaikki nämä tapahtuvat.” – Matt. 24:34. Niinpä jos olet nuori, et ehdi toteuttaa mitään tämän järjestelmän tarjoamaa elämänuraa.”
Tämä ”viisaushan” se on ollut ”oikotie onneen”, minkä esim. Pietarin katulastenkin tilanteesta voi käydä ”todistamassa”:
” Työväenluokan maailmankatsomus, marxilainen dialektinen materialismi, eroaa kaikista porvarillisen filosofian erinimisistä virtauksista siinä, että se torjuu päättäväisesti kaikenlaisen mystiikan ja mielivallan luonnon ja yhteiskunnan ilmiöiden tulkinnassa. Se pitää lähtökohtanaan ihmistajunnasta ja muusta ”hengestä” riippumatonta olemassa olevaa fyysillistä maailmaa, luontoa, sellaisena kuin se on, objektiivisessa, aineellisessa todellisuudessaan, moninaisuudessaan, omien sisäisten lakiensa mukaan tapahtuvassa karkeamattomassa, etenevässä käsityksessään.”
Tuulalta väkevä kommentti. Enää ei jäänyt epäselväksi kuin se, mihin se liittyi ja millä tavalla.
Juhani Ketomäelle.
Kiitos, että puhut asiaa eikä minun tarvitse poistaa kommenttiasi. Sanot, että ”järjestöksi opetti maailmanlopun tulevan 1975”.
Näin ilmeisesti tuolloin ymmärrettiin, olet oikeassa.
Mutta kerrohan Juhani minulle pitäisikö minun nyt armon vuonna 2015 uskoa samoin? Virheistä voi oppia ja keskustelemme nyt tulevasta, siis edelleen edessäpäin olevasta ”tämän maailman” lopusta. Onko sinulla visioita tähän aiheeseen?
Tom Saarikoskelle.
Kirjoitus on lainaus Demokraattisen kansan kalenterista 1949 ja sen on kansalle ”opetukseksi” kirjoittanut sodan jälkeen Moskovasta Suomeen palannut vallankumoustaktiikan kunniatohtori ja Terijoen hallituksen sisäasiainministeri Tuure Lehen.
Rauli: ”Mutta kerrohan Juhani minulle pitäisikö minun nyt armon vuonna 2015 uskoa samoin?”
Mutta jos me tarkastelemme uskonnollisen järjestösi edesottamuksia tällä saralla objektiivisesti, niin eikö vääräksi osoittautunut maailmanlopun ennustelu ole merkki siitä, että järjestö edustaa Raamatussa mainittua väärää profeettaa?
Ja jos ei, niin millä perusteella?
Tässä keskustelussa on tuotu esille, tosin ilman eksakteja raamatunkohtia, että Jeesus antoi huonon vastauksen kertoessaan ”tämän maailman” loppumisesta. Ja että hän opetti sen tulevan kuulijoidensa elinaikana. Tässä käsittelen tuota ensimmäistä väitettä.
Jeesus ei ollut huono opettaja, joten meidän oppilaiden on syytä mennä peilin eteen. Eikä vika ole välttämättä siinä ”lantun leikkaamisessa” vaan asennepuolella, kuten oppimistapahtumassa usein on. Näin Raamattu asiasta kertoo:
”Erityisesti tietäkää, että lopun aikoina tulee pilkkaajia, jotka ovat omien himojensa vietävinä. He sanovat pilkaten: ”Onko hän muka tullut, niin kuin lupasi? Isämme ovat nukkuneet pois, ja kaikki on entisellään, niin kuin on ollut maailman luomisesta asti.”(2.Piet3:3,4)
Johtuuko pilkka Jeesuksen antamista onnettoman epämääräisistä maailmanlopun tuntomerkeistä? Selvästikään ei:
”Tieten tahtoen he unohtavat, että…” ja sitten viitataan Nooan ajan ihmisiin, joiden asenteeseen Jeesuskin oli viitannut.
On myös oleellista se, keille Jeesus nuo synteleian tunnusmerkit luetteli: johtamilleen opetuslapsille. Niille, joiden kanssa Herra lupasi olla ”tämän maailman loppuun asti”. Fariseukset tuskin olisivat edes kuunneellet Jeesuksen lauseita loppuun hampaiden kiristymättä.
Matteuksen luvun 24 alkujakeet auttavat myös asioiden ymmärtämisessä, niissa kun Jeesus puhuu juutalaisen järjestelmän lippulaivan Jerusalemin tuhosta. Ja se on mennyttä ja historian kirjoihin muistiinmerkittyä.
Kun vuonna 70 Jerusalemissa oli roomalaisten piiritystilanne, vain Jeesuksen seuraajat äkkäsivät lähteä Bellan vuoristoalueelle pakoon tulevaa. Muut jäivät, ehkäpä osa juuri Jeesuksen epämääräistä informaatiota syytellen. Raamatun linja jatkui: Loot ja Nooakin olivat asenteellisesti oikealla laidalla, ja se pelasti heidän henkensä. Raamatussa ei ole yhtäkään umpimähkäistä tuhoa vaan ”Herran palvelijat saavat tuntea hänen kätensä voiman ja viholliset hänen vihansa.”(Jes66;14)
Raamatun maininta lopun aikojen pilkkaajista on jokseenkin asenteellinen. Kysymys siitä missä loppu viipyy, kun sen kerran jo piti tulla Jeesuksen aikana, on täysin validi. Jos oletamme, että Jeesus on Jumalan poika ja että hänellä oli tieto siitä mistä ennusti, hän olisi voinut asettaa sanansa niin ettei niitä voi ymmärtää väärin. Nyt meille jäi Raamattuun lukuisia kommentteja, jotka nimenomaisesti alleviivaavat Jeesuksen tulevan kuulijoidensa aikana.
Tässä muutama esimerkki Jeesuksen lupauksista:
”Kun teitä vainotaan yhdessä kaupungissa, paetkaa toiseen, sillä totisesti minä sanon teille: te ette missään tapauksessa käy loppuun Israelin kaupunkeja, ennen kuin Ihmisen Poika saapuu.” (Matt. 10:23 UMK)
”Mutta minä sanon teille totuudenmukaisesti: tässä seisovien joukossa on muutamia, jotka eivät lainkaan maista kuolemaa, ennen kuin he ensin näkevät Jumalan valtakunnan.” (Luuk. 9:27 UMK)
Matteuksen mukainen Jeesuksen lausunto siitä, että ”te ette missään tapauksessa käy loppuun Israelin kaupunkeja, ennen kuin Ihmisen Poika saapuu” on käytetyimpiä ”argumenttejä”, jolla pyritään tukemaan Jeesuksen pikaista tulemusta omana aikanaan. Se on kuitenkin ristiriidassa muun Jeesuksen opetuksen kanssa, joka viittaa pidempään ajanjaksoon. Siitä tuolla jo aiemmin.
Lukijalla on nyt tasan kaksi vaihtoehtoa:
1) Todeta Raamatun ristiriitaisuus ja tehdä jotakin ”kivempaa” kuin Raamatun tutkiminen.
2) Pohtia Jeesuksen lausuntoa muun Raamatun opetuksen valossa. Eräs keskustelija käytti tästä osuvaa nimitystä ”harmonisointi”
Itse kallistun ehdottomasti tuohon jälkimäiseen. Jeesus nimittäin käytti tätä Israel/Jerusalem symboliikkaa muulloinkin omille aikalaisilleeen puhuessaan. Ja hehän sen primäärikuulijakunnan mudostivat.
Esimerkiksi Jeesus sanoi tulevan hallituksensa jäsenille, että ”saatte istua kahdellatoista valtaistuimella ja hallita Israelin kahtatoista heimoa.”(Mat19:28) Tiedämme kuitenkin muualta Raamatusta, että heille Jeesus ”antaa vallan hallita kansoja”(Ilm2:26).
Kohta siis tarkoitta kaikessa yksinkertaisuudessaan, että saarnaamistyö valtakunnasta on kovassa vauhdissa, kun taivaallinen tuomari puhaltaa loppivihellyksen. Ei siis kerro päivästä ja hetkestä yhtään mitään.
Luukkaan kohta, jossa todetaan, että ”tässä seisovien joukossa on muutamia, jotka eivät lainkaan maista kuolemaa, ennen kuin he ensin näkevät Jumalan valtakunnan”, ei myöskään todista mistään pikapaluuopetuksesta. Kannattaa lukea lausunnon jatko Raamatusta.
Luukkaan 9. luvun jakeesta 28 eteenpäin kerrotaan, kunka ”tässä seisovat näkivät Jumalan valtakunnan”: ”Jeesus otti mukaansa Pietarin ja Johanneksen ja Jaakobin ja nousi vuorelle rukoilemaan.” Seuranneessa ””kirkastusvuoren näyssä” (Jeesuksen) ”kasvonsa muuttuivat ja hänen vaatteensa sädehtivät kirkkaan valkoisina”. Seurasi Jeesuksen isän Jehovan puheenvuoro taivaasta ja muuta mahtavaa kokemista ”tässä seisoville”.
Näky toteutti todellakin tarkoituksensa. Pietari saattoi myöhemmin kirjoittaa ”olimme omin silmin saaneet nähdä hänen jumalallisen suuruutensa.”(2.Piet1:16) Ja sitähän Jeesuksen kuninkuuteen oleellisesti liittyy.
Rauli: ”Kohta siis tarkoitta kaikessa yksinkertaisuudessaan, että saarnaamistyö valtakunnasta on kovassa vauhdissa, kun taivaallinen tuomari puhaltaa loppivihellyksen. Ei siis kerro päivästä ja hetkestä yhtään mitään.”
Unohdat nyt vain taas sen, että Jeesus puhui kuulijoillensa, ei meille. Jos Jeesus olisi puhunut meille tai muille kuin kuulijoillensa, asia olisi ollut hyvin helppo todeta. Myös maininta Israelista tukee sitä että kyse oli vain Jeesuksen aikalaisista.
Miten muuten tulkintasi siitä, että saarnaamistyö on kovassa vauhdissa kun loppuvihellys puhalletaan, sopii jo pariin otteeseen lainaamaani Vartiotornin kohtaan? Jos tulkintasi olisi oikea, sehän tarkoittaisi että Vartiotorni-seura ennustaa tässä Jeesuksen tulemisen, kun työ kerran loppuu ennen vuosituhannen vaihdetta (ja kun työ on tulkintasi mukaan vielä kovassa vauhdissa kun loppuvihellys puhalletaan).
“Apostoli Paavali työskenteli kristillisen lähetystoiminnan eturintamassa. Lisäksi hän laski perustuksen työlle, joka saatettaisiin loppuun tällä 1900-luvulla.” (Vartiotorni 1989 1. tammikuuta sivu 12)
Kainista ja Abelista vielä sen verran, että Abel uhrasi Jumalan asettaman uhrin, mutta Kain teki oman mielensä mukaisen uhrin.
Kain ei voinut hyväksyä Jumalan asetusta uhrista, vaan piti parempana omaansa ja kateudesta murhasi Abelin, koska Jumala katsoi Abelin uhrin puoleen. Kyse ei ollut Jumalan eriarvoistavasta suhtautumisesta veljesten uhreihin, vaan Kainin ylpeydestä olla taipumatta Jumalan Sanalle. Siis nöyryydestä on kyse ja juuri epäusko on ”alkusynnin” aikaansaamaa kapinaa, joka tulee ilmi ihmisen itsetietoisessa asenteessa.
Kun valehtelija petti ihmisen niin sanoi: ”Ette te suinkaan kuole vaan te tulette tietämään kuten Jumala”
Tuon valheen ihminen on niellyt ja luulee nyt tietävänsä itse, mikä on ihmiselle parhaaksi. Näin oli myös Kainin laita, sillä ei voinut hyväksyä sitä, että Jumala siunasi vain Abelin uhrin. Jumala ei siis edelleenkään ota vastaan meidän omia tekoja sovitukseksi synnistä.
Kristuksen Uhri on sovittanut koko ihmisen synnin, eikä ole epäreilua, että Herra ei siunaa niitä, jotka eivät usko Jumalan Pojan Sanaa. Sillä Jumala on itse asettanut alttarille Uhrin, jonka kautta ainoastaan voi saada sovituksen synnistä.
Muuta Tietä Jumalan luokse ei ole, kuin Kristus.
Ihmisen järkeily ja logiikka eivät tuo tähän mitään lisää, vaan ne helposti eksyttävät ja viettelevät ihmisen pois Totuudesta, maailman alkeisvoimien palvomiseen. Järki ja logiikka on hyvä vain Rakkauden palveluksessa, mutta joka omaansa pyytää, saa lopulta
itselleen vain vahingon. Jumala on ylpeitä vastaan.
Kiität että sinun ei ”tarvitse” poistaa kommenttiani. Sehän on ollut oma valintaan tähänkin asti.
Se että erehdyitte näinkin täsmällisessä ennustuksessa antaa aiheen olettaa että erehdyitte myös muissa asioissa. Kuten toteat, Raamattu antaa hyvin epämääräisiä aikamääriä.
Erehtyminen on realiteetti tässä elämässämme. Mutta parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen kannatta pyrkiä, kun omasta ja toisten ikuisesta elämästä on kyse.
Koen muuten Raamatun viisauden siinä, että emme tiedä ”päivää ja hetkeä”. Miten sinä?