Mitä ovat kristilliset arvot?

Kotimaa-lehti kysyi viime numerossaan (31.3.2023), mitä kristilliset arvot tarkoittavat nykyään. Lähtökohtana oli vaalikoneen väite: ”Kristilliset arvot ovat hyvä pohja poliittiselle päätöksenteolle.” Tästä nousee kysymys, mille puolueelle kristilliset arvot kuuluvat.

Sosiaalietiikan jatkotutkintoa valmisteleva Jaakko Kaartinen toteaa lehden haastattelussa, että kristilliset arvot ”niputtuvat yksiin perinnekeskeisyyden, turvallisuushakuisuuden, isänmaallisuuden ja maahanmuuttokriittisyydenkin kanssa.” – ”Lähtökohtaisesti kristillinen arvopohja ei siis jäsenny moderniksi liberaaliksi kulttuurikristillisyydeksi.”

Saman lehden kolumnissaan Jyri Komulainen toteaa, että ”kirkon johdon ja teologien pitää olla valppaina muistuttamassa, mitä kristilliset arvot oikeasti ovat ja miten erottaa halpa kopio aidosta ja alkuperäisestä.”

Komulainen on oikeassa siinä, että alkuperäiset kristilliset arvot voivat syrjäytyä ja jäädä halpojen kopioiden alle. Kristillisiksi arvoiksi voidaan ymmärtää ajan hengestä nousevia arvoja, jotka eivät lopulta olekaan erityisen kristillisiä.
_ _ _
Kotimaan pääkirjoituksessa todetaan, että sanaparia ”kristilliset arvot” on käytetty yhteyksissä, joissa vastustetaan tasa-arvoista avioliittoa tai translakia. Kääntäen sanaparin on katsottu tarkoittavan ”heteroseksuaalista avioliittoa ja seksuaalikielteisyyttä.”

Pääkirjoituksessa kerrataan oikeat kristilliset arvot, joita ovat usko Luojaan, jolle ihminen on vastuussa saamastaan elämästä ja luomakunnan elämästä. Tällöin ihminen ei kiinnity liikaa maalliseen omaisuuteen tai edes isänmaahan. Toiseksi lähimmäisen rakastaminen ja keskeisimpänä Jeesuksen ristinkuolema ihmisen ja Jumalan suhteen sovittamiseksi.

Itse ajattelen, että kristillinen usko Kolmiyhteiseen Jumalaan on eri asia kuin arvot, jotka ovat ikään kuin välineitä kristillisen uskon todeksi elämiseen. Katson, että kristilliset arvot nousevat Raamatusta ja niiden tärkeä tiivistelmä ovat Vanhan testamentin käskyt, joihin myös Jeesus liittyy opetuksessaan (Matt 6:17-48). Mitä siis käskyt opettavat? Käyn 10 Käskyä eli Dekalogin (2.Moos. 20) tiiviisti läpi. Käskythän ovat tuttuja kulttuurimme perustana – eli kristillisinä arvoina.

(1)”Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Sinulla ei saa olla muita jumalia.” Ensimmäinen käsky on kaikkien muiden käskyjen perusta, kuningaskäsky. Käskyjen noudattaminen tai noudattamatta jättäminen vaikuttaa ihmisen jumalasuhteeseen. Ihmisellä on taipumus hylätä käskyissä ilmaistu Jumalan tahto kuuliaisuuden ja hyvän elämän tienä sekä etsiä muita jumalia, eli asioita, joilta odottaa suurinta hyvää: ihmisen ensisijaisuus, raha, kulutus, kaiken vapaus. Esimerkiksi uushenkisyys on tuonut muiden uskontojen piirteitä, jotka vaikuttavat kristinuskon hämärtymiseen.
’
”Älä tee itsellesi patsasta äläkä muuta jumalankuvaa”. Tämä käsky on poistettu luterilaisesta 10 käskyn kokoelmasta, koska Jumala teki itsestään kuvan lähettämällä Poikansa Jeesuksen Kristuksen maailmaan. Alun perin kuvakielto varjeli Jumalan pyhyyttä. Ihmisellä on taipumus tehdä Jumalasta ihmisenkaltainen ja samalla heijastaa Jumalaan omat toiveensa ja halunsa. ”Puujumala” on ihmisen käskyläinen, joka taipuu kulloisenkin ajan henkeen ja siunaa sen.

(2)”Älä käytä väärin Herran, Jumalasi, nimeä.” Jumalan nimeen vannomalla saattoi vapautua syytteestä oikeuden istunnossa, kun puolustuksella ei ollut todistajia. Jumalan nimen väärää käyttöä oli vannoa syyttömyyttä, vaikka oli syyllinen. Tänä päivänä Jumalan nimen väärää käyttöä voi olla esimerkiksi uskonnollisten perustelujen esittäminen asioille, joille halutaan yleistä hyväksyntää. Oikeaa käyttöä puolestaan on Jumalan rukoileminen ja ylistäminen.

(3)”Muista pyhittää lepopäivä.” Ihminen ja ihmisen alistama luomakunta tarvitsevat viikkolevon tauottomasta työstä ja tehokkuudesta. Lepo muistuttaa elämän pyhyydestä ja itseisarvosta Jumalan rakkauden vuoksi. Jumalayhteyden ja läheisten ihmissuhteiden vahvistaminen on osa lepoa. Ihmisten uupumus ja mielenterveyden ongelmat kertovat levon ja perusyhteyksien puutteesta sekä elämän tarkoituksettomuuden kokemuksesta.

(4)”Kunnioita isääsi ja äitiäsi.” Käsky on annettu aikuisille lapsille, että he huolehtisivat vanhenevista vanhemmistaan. Vanhemmat ovat Jumalan lahja lapselle, koska vanhempien kautta lapsi on saanut hoivan ja rakkauden kasvussaan aikuiseksi. Vanhempien ihmisten ikä ja elämänkokemus ovat arvostettavia asioita, minkä tulisi näkyä kunnioituksena ja huolenpitona. Tänä aikana monet vanhukset elävät yksinäisinä ja unohdettuina. Vanhusten hoito on kriisiytymässä pienenevien ikäluokkien, resurssien sekä puuttuvien hoitajien vuoksi.

Seuraavat nk. ”Toisen taulun” käskyt (5.-10.) koskevat suhtautumista lähimmäisiin. Martti Luther kutsui niitä suojakäskyiksi, koska niiden noudattaminen suojelee ihmisten oikeuksia ja elämää sekä samalla koko yhteiskuntaa.

(5)”Älä tapa.” Ihmisen elämä on ainutkertainen Jumalan lahja. Ihminen ei saa riistää toiselta henkeä. Elämä on uhatuin sen alku- ja loppupäässä, sikiönä ja vanhuksena. Puolustussodassa on mahdollista tappaa esivallan käskystä lähimmäisten suojelemiseksi. Maanpuolustuksen laiminlyöminen altistaa ihmiset hyökkääjän mielivallalle. Ukrainan sota on tästä tuore muistutus. Jeesus ulotti ”Älä tapa” -käskyn koskemaan myös henkistä väkivaltaa. Sosiaalisen median kivittämäksi joutuminen on tästä ajankohtainen esimerkki.

(6)”Älä tee aviorikosta.” Alun perin avioliitto kuului ekonomian alueelle, jonka tarkoitus oli perheen ja suvun elinvoiman turvaaminen lisääntymisen ja huolenpidon kautta. Samalla avioliittoon kuului myös kiintymys ja rakkaus. Miehen ja naisen avioliitto oli tarkoitettu elinikäiseksi ja sille kuului lupaus Jumalan siunauksesta (1.Moos 1:28). Aviorikos vaaransi perheen ja suvun jatkuvuuden sekä luottamuksen ja rakkauden.

Tänä päivänä sitoutuminen avioliittoon ja pysyvään parisuhteeseen on heikentynyt. Samalla syntyvyys on laskenut. Avioliiton rinnalle on haluttu tuoda muita malleja, jotka eivät tähtää sitoutumiseen, lasten syntymiseen, eivätkä elinikäiseen hoivan ja huolenpidon turvaamiseen.
Nykyisin turvaudutaan yhteiskunnan tuottamaan hoivaan. Tämä on virhearvio. Perheet ovat edelleen yhteiskunnan perusta. Perheiden kautta toteutuu lasten saaminen, kasvatus, hoiva sekä osaltaan huolenpito sairaista ja vanhuksista. Ilman perheitä ja niiden tuottamaa hoivaa yhteiskunta ei selviäisi sosiaalialan tehtävistä. Perheinstituution heikkeneminen ja kodin antaman tuen puute näkyy jo nyt esimerkiksi lasten ja nuorten lisääntyneinä ongelmina. Rapautuva hyvinvointivaltio ei kykene korvaamaan perheiden roolia hoivan ja tuen antajina. Siten avioliitolla ja perheellä on edelleen myös ekonominen tehtävänsä yhteiskunnan ylläpidon kannalta.

(7) ”Älä varasta”. Varastamista on toiselle kuuluvan aineellisen ja aineettoman hyvän ottaminen tai tuhoaminen. Varkautta tapahtuu, kun Jumalan lahjoittama hyvä ei jakaudu oikeudenmukaisesti.

Läntinen kulutuskulttuuri on ylikuluttanut jo kaksisataa vuotta luonnonvaroja kiihtyvästi ja samalla hävittänyt luonnon elinvoimaa. Suomen ylikulutuspäivä oli maaliskuussa. Loppuvuosi käytetään luonnon pääomaa eli varastetaan luonnon elinvoimaa ja tulevien sukupolvien mahdollisuuksia elämään. Lajikato ja vanhojen metsien hävittäminen köyhdyttävät luontoa. Ylikalastus tuhoaa kalakannat. llmaston lämpeneminen kiihdyttää suurten alueiden muuttumista asuinkelvottomiksi. Viljelyala pienenee samalla kun ihmiskunta kasvaa ja sen ruokkiminen vaikeutuu. Ihmiskunta elää lyhytnäköisesti ja itsetuhoisesti kollektiivisen varkauden varassa.

(8) ”Älä todista valheellisesti.” Toisen ihmisen heikkouksien esiin nostaminen heikentää hänen oikeuksiaan, erityisesti kun todistus on valheellinen. Kristityn tulisi päin vastoin tuoda esille ihmisestä hänen hyvät puolensa. Valheellinen mustamaalaus polarisoi ihmisryhmiä ja voi johtaa konfliktien eskaloitumiseen sekä sotiin. Esimerkiksi sosiaalinen media on valheellisen todistamisen areena.

(9-10) ”Älä tavoittele toisen taloa…äläkä mitään, mikä on hänen”. Toiselle kuuluvan kadehtiminen voi ennakoida varkautta ja murhaa. Kuningas Ahab varasti valeoikeudenkäynnin avulla Nabotin viinitarhan. Väärät todistajat todistivat valheellisesti Nabotia vastaan, joka kivitettiin kuoliaaksi ja Ahab sai viinitarhan. Profeetta Elia sanoi Ahabille: ”Missä koirat nuolivat Nabotin veren, ne nuolevat myös sinun veresi.” (1 Kun 21:19). Diktatuureissa esiintyy edelleen samaa. Venäjä pyrkii ryöstämään Ukrainan. Krim on vuosisatoja vanha, hieno viinialue. Myös lähempänä voi esiintyy toisen talon tavoittelua, esimerkiksi perinnön jaossa tai epärehellisissä kaupoissa.
_ _ _
Edelliset kymmenen käskyä ovat osaltaan kristillisten arvojen sisältönä. Jeesus tiivisti 10 käskyä Rakkauden kaksoiskäskyyn: ”Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin itseäsi”. Minusta tuntuu, että Rakkauden kaksoiskäskyn ensiosa Jumalan rakastamisesta on nykyisessä ilmapiirissä jäänyt hämäräksi samalla kun jälkiosa on painottunut itsen rakastamiseen. On haluttu uskoa, että noudatetaan kristillisiä arvoja sallimalla itselle ja lähimmäiselle liberalismin hengessä mahdollisimman suuri vapaus yhteisen hyvän kustannuksella. Ehkä todellisuudessa kyse on ollut omien halujen noudattamisesta?

Pyrkimys noudattaa käskyjä on Jumalan ja samalla lähimmäisen rakastamista. Käskyihin sisältyy elämän säilymisen tie, käskyjen rikkomiseen elämän näivettymisen, kuoleman tie. Samalla on muistettava, että kristinuskon ydin ei ole arvoissa, vaan armossa – Kristuksen sovitustyössä syntiin langenneen maailman pelastamiseksi.