Osallistuin tänään Launeen seurakunnan jouluvaellukseen Joosefin roolissa. Pienet ryhmät seurasivat koronaturvallisesti joulun tapahtumia ulkona Nasaretin torilta Betlehemin majatalolle sekä lampaiden laitumelta talliin. Tallissa oli härkää ja aasia kuvaavat hahmot sekä Maria, Joosef ja Jeesus-lapsi seimessä. Ääninauha elävöitti tunnelmaa lampaiden, kanojen ja lehmien ääntelyllä sekä pikkulapsen äänillä.
Elävä seimi on lapsille ja aikuisille elämyksellinen tapa päästä joulun tapahtumien äärelle. Eläinten ystävä P. Franciscus Assisilainen (1181-1226) rakensi legendan mukaan ensimmäisen seimen. Kun mainitsen seimiasetelmasta, on monilla siitä varsin selvä kuva: pyhä perhe, enkelit, paimenet lampaineen sekä tietäjät lahjoineen. Tallin nurkassa härkä ja aasi syövät heinää ja yllä loistaa tähti.
Harvemmin ehkä ajatellaan, mistä nämä eri yksityiskohdat tulevat. Lähteitä on ainakin neljä:
1. Luukkaan evankeliumin luvussa 2 kerrotaan, kuinka Joosef lähti Marian kanssa kirjoittautumaan veroluetteloon Juudean Betlehemiin, Daavidin kaupunkiin, missä Maria synnytti esikoisensa, kapaloi lapsen ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut tilaa majapaikassa. Enkeli ilmestyi paimenille ja ilmoitti Daavidin kaupungissa syntyneestä Vapahtajasta. Paimenet lähtivät etsimään seimessä makaavaa lasta ja ilmoittivat enkelin viestin Marialle ja Joosefille.
2. Matteuksen evankeliumin luvussa 1-2 kerrotaan, kuinka enkeli rohkaisee Joosefia ottamaan Marian vaimokseen, koska hän on raskaana Pyhästä Hengestä. Joosef sai tehtäväksi antaa pojalle nimi Jeesus.
Jeesus oli syntynyt Betlehemissä ja idän tietäjät tulivat kunnioittamaan häntä. He osasivat etsiä juutalaisten kuningasta nähtyään taivaalla tämän tähden. Herodes lähetti heidät Betlehemiin etsimään vastasyntynyttä profeetta Miikan (5:1) ennustuksen perusteella. Tähti ohjasi miehet taloon, jossa vanhemmat ja lapsi olivat. Tietäjät antoivat lapselle kalliit lahjansa. Jumala varoitti unessa heitä palaamasta Herodeksen luo.
Yhteistä kahden evankeliumin kertomuksille on, että Jeesus Vapahtaja/Messias syntyi Betlehemissä Joosefin kihlatulle Marialle, joka oli raskaana Pyhästä Hengestä.
3. Jeesuksen olinpaikka Betlehemissä jää evankeliumeissa avoimeksi. Matteuksella se on talo (Matt 2:11), Luukas puhuu vain seimestä (Luuk 2:7). Seimen voi olettaa olevan tallissa, mutta se voi olla myös asuintalossa, jos karjaa on saman katon alla ihmisten kanssa?
Keisari Konstantinus ryhtyi vuonna 326 rakentamaan Betlehemin syntymäkirkkoa luolan päälle, joka oli tradition mukaan Jeesuksen syntymäpaikka. Lähi-idässä on tavallista, että paimenet vievät lampaat yöllä luolaan suojaan. Tämän mukaisesti ortodoksisessa jouluikonissa Maria synnyttää luolassa.
Pyhän Birgitan (1303-1373) näyn mukaan Jeesus ja hänen vanhempansa olivat raunioituneessa rakennuksessa. Tämä on sittemmin vakiintunut läntisen kirkon tavaksi esittää Jeesuksen syntymää.
4. Seimen ja paimenten mainitseminen johtaa ajatukset myös muihin eläimiin.
Tähän viittaavat myös muutamat VT:n kohdat. Jumala kysyy Jobilta: ”Suostuuko villihärkä sinua palvelemaan ja yöpymään sinun syöttöruuhesi (so. seimesi) ääressä?” (Job 39:9). Lause korostaa villihärän vapautta ja riippumattomuutta ihmisestä.
Kesytetty härkä puolestaan sitoutuu omistajaansa, joka ruokkii sen. Isännän seimi kuvasi härälle ja aasille huolenpitoa. Tästä Jesaja sanoo: ”Härkä tuntee omistajansa ja aasi isäntänsä seimen” (Jes 1:3). Lause jatkuu: ”…mutta Israel ei tunne, minun kansani ei tajua”. Profeetta viittaa siihen, ettei Israel muista Jumalaansa, joka pitää siitä huolen. Eläimet ovat muistutuksena isäntäänsä sitoutumisesta ja uskollisuudesta, joka ihmisiltä puuttuu suhteessa Jumalaan.
Näiden elementtien varaan rakentuu erityisesti läntisen perinteen mukainen kokonaisuus Jeesuksen syntymästä ja sen jälkeisistä tapahtumista. Sen tiivistävät kuvalliseen asuun monet myöhäiskeskiajan ja uuden ajan taiteilijat, kuten collmarilainen Martin Schongauer (1448-1491), joka vakiinnutti härän ja aasin osaksi Jeesuksen syntymä -aihetta. Niillä saattaa olla symbolinen, Jeesuksen sovitustyöhön viittaava merkitys: Jeesus ratsastaa kuninkaana aasilla Jerusalemiin ja voittaa ristillä synnin orjuuden, kuten härkä on vapautettu ikeen alta työnsä päätteeksi.
Jeesus, seimen lapsi, ruokkii niitä antaessaan itsensä maailman elämän puolesta. Näin Jeesus on paitsi ihmisten, myös koko luomakunnan Vapahtaja. Koko luomakunta huokaa odottaessaan vapautumistaan. Olemme hiljalleen käsittämässä tämän puolen Jeesuksen inkarnaation ihmeestä samalla kun ilmaston kuumeneminen ja lajikato ihmisen synnin vuoksi uhkaavat elämää.
_ _ _
Vielä muutama ajatus evankeliumien joulukertomuksen taustoista. Luukas korostaa Jeesuksen yhteyttä kuningas Daavidiin suorilla maininnoilla (Luuk 2:4, 11) sekä tuomalla paimenet ensimmäiseksi tervehtimään vastasyntynyttä Vapahtajaa. Tällä on yhteys kertomukseen Daavidin voitelusta Messiaaksi, kun profeetta Samuel haetutti hänet paikalle paimentamasta lampaita (1 Sam 16:11). Sekä Daavid että Jeesus ovat lammasten paimenia, kun laumana ovat ihmiset. Jeesuksen asettaminen seimeen kuvastaa yhteyttä paimeneen ja lampaisiin.
_ _ _
Entä kapaloiminen? Viisauden kirjassa kuningas Salomo kuvaa omaa syntymäänsä ja nuoruuttaan (Viis 7): ”Kapaloihin minutkin pantiin, minuakin oli hoidettava ja vaalittava. Yksikään kuningas ei aloita elämäänsä muulla tavoin. Samaa tietä kaikki tulevat tänne, samaa tietä kaikki lähtevät pois.” (Viis 7:4-6).
Tämä Viisauden kirjan luvun 7 alku, jossa Salomo puhuu itsestään, on kokonaisuudessaan kiinnostava ja siksi lainaan sitä tähän:
”Minäkin olen vain kuolevainen ihminen, samanlainen kuin kaikki muut, ensimmäisen ihmisen, maasta muovatun esi-isäni jälkeläinen. Äidin kohdussa minun ruumiin muovautui kymmenen kuunkierron ajan, hänen verestään minut kiinteytti miehen siemen ja nautinnon yö. Kun synnyin, vedin sisääni samaa ilmaa kuin muut ja päädyin samalle maankamaralle. Parkaisten aloitin elämäni, niin kuin kaikki muutkin. Kapaloihin minut pantiin, minuakin oli hoidettava ja vaalittava…” (Viis 7:1-4).
Jos kahta Daavidin poikaa, Salomoa ja Jeesusta, yhdistää toisiinsa se, että heidät kapaloitiin ja heistä pidettiin huolta, piirtyy heistä myös varsin erilainen kuva Viis 7 ja evankeliumien valossa. Salomo oli syntiin langenneen Adamin lapsi (Viis 7:1), jonka alkuna olivat ”miehen siemen ja nautinnon yö” (Viis 7:3). Jeesus taas syntyi neitsyestä, ilman miehen siementä (Matt 1:18,20; Luuk 1:34-35; vrt. Room 1:3), jolloin hän oli vapaa Adamin synnistä, kuten Paavali sen toteaa: ”Kuolema kuitenkin hallitsi Aadamista Moosekseen asti kaikkia …Niin kuin siis yhden ainoan rikkomus tuotti kaikille ihmisille kadotustuomion, niin riittää yhden ainoan vanhurskas teko antamaan kaikille ihmisille vanhurskauden ja elämän.” (Room 5:12-21). – ”Sillä niin kuin kaikki ihmiset Aadamista osallisina kuolevat, niin myös kaikki Kristuksesta osallisina tehdään eläviksi” (1 Kor 15:22).
Toivotan kaikille seimen äärellä riemullista Vapahtajamme syntymäjuhlaa!
No päässee taas muuta pomo lentelemään suihkareilla maailmalle ja asumaan +++++:n hotelleissa.
Niin, onhan se valtakunnalliselta julkisyhteisöltä hyvin: melkein puolet Helsingin kaupungin saamista verotuloista.. Pitäisikö siis päätellä Heinolan tavoin: saavat taas Helsingin herrat lennellä suihkareilla ja asua *****-hotelleissa..?
Näinkö epäluuloisesti suhtaudutaan verotulojen käyttöön, josta sentään päätetään ja jota valvotan demokraattisesti..?
Älä huolehdi Seppo. Ei tämmönen nykymenolla kauan jatku. Vapaa-ajattelijat saavat pian aikaan sen, että seurakunnista tulee tuhansia työttömiä kortistoihin. Minä olen kyllä silloin eläkkeellä.
aikamoiset rahat kun muistetaan että rahan kerääminen on raamatussa kielletty.vai oliko se niin ettei sitä”tarvitse ottaa kirjaimellisesti”milloin yhteiskunta lopettaa rahan keräämisen ja lahjoittamisen suomen rikkaimmalle yhdistykselle.pelkään että siihen saattaa mennä jopa useampi vuosikymmen.
Jaa, että rahankerääminen on kielletty. Kiva juttu. Enpä taida enää maksaa kunnallis- tai valtionveroakaan. Nyhtävät eläkeukoltakin neljänneksen eläkkeestä. Miksi? Veroa pitäisi ottaa vain työssä olevilta.
rahan kerääminen on kristityiltä kielletty.verojen maksua ei ole kielletty.valtiolta ei kielletä rahan keräystä jollei valtio sitten ole kristillinen.eikö osmo ole lukenut mitä raamattu sanoo.
Juha olisin kiinnostunut kuulemaan eksaktimmat perustelusi asian suhteen.
Kirkon tulevaisuus ei ole vapaa-ajattelijoiden (todellisuudessa sellaisia ei tosin ole olemassakaan) eikä Joulupukin, vaan Jumalan käsissä.
Antakoon Jumala viisautta käyttää rahavarat oikein kansalaisten ajalliseksi ja ikuiseksi parhaaksi.
No Jumalan käsi näyttää siis Harri viittaavan alaspäin kun eroluvut ovat mitä ovat.
Kirkon tulevaisuus tuskin on meidän Vapaa-ajattelijoiden käsissämme yhtään sen enempää kuin mennesiyyskään vaan kirkon omissa käsissä. Kirkosta eroamiset johtuvat yksinomaan siitä, että ihmiset eivät usko kristinuskon Jumalaan ja kirkon opetuksiin. Tämä muutos tapahtui jo 1970-luvulla. Kirkosta eroamiset ovat vain normaali osa prosessia yhteiskunan sekularioituessa. Jos kirkolla olisi ollut ”munaa”, se olisi järjestänyt alunperin kirkosta eroamisen helpoksi itse, sen sijaan että ulkopuolisen tahon täytyi järjestää asia. Mutta pelko pois…kirkkoon tulee jäämään vähintään kolmannes väestöstä, eikä kirkon väkimäärä enää sen jälkeen oleellisesti vähene.
Ruusunen: ”Kirkosta eroamiset johtuvat yksinomaan siitä, että ihmiset eivät usko kristinuskon Jumalaan ja kirkon opetuksiin.”
No, ei tod. Kyllä yhä vieläkin merkittävä osa eroajista perustelee ratkaisuaan taloudellisilla syillä: verosuunnittelu Suomessa on tavalliselle palkansaajalle / eläkeläiselle muuten melko mahdotonta, joten verokevennystä voidaan hakea lähinnä kirkollisverosta.
Eiväthän kaikki verosuunnittelua harkitsevat voi muuttaa Kauniaisiinkaan asumaan..
”…vaan kirkon omissa käsissä.”
Veikkaan ettei kirkolla ole juuri minkäänlaisia keinoja vaikuttaa erojen vähenemiseen. Fiksulla käyttäytymisellä se voinee kaiketi välttää itseaiheutettuja eroaaltoja, mutta niitäkin on takuuvarmasti tulossa kun ruvetaan vakavammin keskustelemaan kirkon nykyisten etuuksien purkamisesta.
Tällaiset aloitetaan viimeistään kymmenen vuoden kuluttua, kun kirkkoon kuuluu alle 65%. Silloin ollaan jo niin lähellä viitosella alkavaa prosenttiosuutta, ettei kirkko enää pysty patoamaan ryöpsähdystä.
Mutta saattaahan tuo keskustelu alkaa jo kun Helsingissä Ev.lut. kirkko siirtyy vähemmistökirkoksi, siihen tuskin menee kovinkaan monta vuotta.
” …kirkkoon tulee jäämään vähintään kolmannes väestöstä,…”
En oikein jaksa uskoa että löytyy mitään vähimmäistasoa johon kirkkoon kuuluvien osuus jämähtää. Jos sellainen löytyy, se lienee pikemmin selvästi alle 15%. Ainahan niitä löytyy, jotka alkavat uskoa, olkoon ympäristö mikä tahansa, mutta ei niitä kovin suuri joukko ole. Eikä niitä, jotka haluavat kuulua siihen, esim. ’kulttuurisista’ syistä, ole tulevaisuudessa kovinkaan paljon tilanteessa, missä kirkolla ei ole juuri minkäänlaisia lihaksia kuin hädintuskin pitää itsensä pystyssä. Ei pidä antaa kirkon nykyisen koon hämätä; vain 3-4% kirkon jäsenistä on sinne etsiytynyt omaehtoisesti.
Juha Nuppola ei antais kirkon kerätä rahaa eikä täten antasi myöskään lupaa palkanmaksuun.
20.000 ihmistä jäisi ilman palkkaa. Olisihan se kunnille ja valtiollekin jonkinlainen verotulojen menetys.
Kyllä siinä miljardien verotuloissa liikutaan. En osaa edes päässä laskea yhteiskunnan menetyksiä, kun seurakunnat lopetetaan ja 20.000 työntekijää sanotaan irti. Lisäksi menopuolelle olisi laskettava työttömyyskorvaukset. Kukahan niitä makselee, kun kirkolliset ammattiliitot lakkautetaan? Valtio kai.
Osmo, nuo 20 000 ihmistä saataisivat hakeutua johonkin tuottavaan ja kansantalouden volyymia kasvattavaan työhön, jolloin valtio saisi lisää aitoa verotuloa. Kirkossa liikkuva rahahan on vain olemassaolevan rahan sisäistä siirtelyä. Valtio anta yhteisöveron tuottoa kirkolle samalla kun sen työntekijät maksavat veroa. Mikä on erotus?
Seppo. Mistäs semmosia töitä vanhoille ihmisille nykyajan Suomessa löytyisi? Nuoremmatkaan eivät tunnu työtä saavan, vaikka olisi akateeminen loppututkinto. Kokemuksia on lähipiiristä. Hallituksen viaksihan sen monet panevat. Mutta taitavat työttömyyden syyt olla syvemmällä. Itse en ole työttömyyttä kokenut kuin pari kuukautta heti maisteriksi valmistumiseni jälkeen. Yli 40 työvuoden työura on nyt takana. Valtio ja kunnatkin ovat työansioistani ansiokkaasti veronsa keränneet. Hyvä niin.
Mites siellä Raamatussa ohjeistetaankaan? ”Työmies on palkkansa ansainnut” ja ”Älä sido puivan härän suuta” jolla viitataan samaan kuin edellinen lause eli työssä oleva työläinen (härkä) tarvitsee ruokaa (palkkaa) jaksaakseen.
Puiva härkä liittyy taloudellisen tuotantoon. Se on hyötyeläin.
Kyllä pappi, diakoni ja kanttori ynnä muut kirkon työntekijät ovat valtiolle ”hyötyeläimiä” koska he maksavat tunnollisesti veronsa yhteiseen valtion kassaan, josta varoja sitten jaetaan eri suuntiin yhteiskunnan hyväksi. 🙂