Kuule, Teemu, syntiä tekemällä ei saada syntiä anteeksi. Silloin syntyy kylläkin tarve saada anteeksi. Sen lisäksi synti on jo tehtynä , joten mitään ei tarvitse tehdä siinäkään asiassa.
Johanneksen mukaan Jeesus puhdistaa kaikesta synnistä ne, jotka vaeltavat valossa / tunnustavat syntinsä. Ja kai sinä sen tiedätkin?!
Synti. Siitä kaikki osaavat puhua, mutta mitä muuta se on
kuin sydämen luopumista Jumalasta? Miten se ilmenee?
Kymmenen käskyä? Onko omatunnosta
synnin mittariksi? Voiko ihminen ylipäätään määritellä synnin?
Raamatun Jumalan sana? Kenellä oikea tulkinta ja millainen se on?
Minä olen kuullut sanottavan: Kun omatunto herää, niin ihminen tietää mitä synti on, ei tarvita toisen ihmisen tulkintoja. Omaakin kokemusta on kyllin. Ei ole hyödyllistä alkaa kaivaa asioita, jos kymmenen käskyä ei tee ihmisestä syntistä, niin ei tee muukaan selitys.
Olen Lahtisen Laurin kanssa samoilla linjoilla.
Omatunnon varaan kaikki kuitenkin lopulta jää ja se on
annettu jokaiselle ihmiselle. Jotkut tosiuskovaiset kuitenkin
sanovat että omatunto voi paatua ja se ei enää tunnista
syntiä. Aina on kuitenkin joku toinen viisaampi ihminen, jonka
mielestä hänen omatuntonsa toimii moitteettomasti ja hän on
aina valmis pyytämättä ja pyyteettömästi tyrkyttämään paatumattoman
omatuntonsa neuvoja kanssaihmisilleen. Ovat fariseuksia ehkä, sanoisin.
MP:n kanssa samaa mieltä.Se sanotaan jo Isä-meidän-rukouksessakin, sekä Vuorisaarnassa: Autuaita ovat laupiaat, sillä he saavat laupeuden. Siinä tarvitaan kuitenkin Jumalalta se anteeksiantamisen voima!
12. Kaikki, jotka ilman lakia ovat syntiä tehneet, niiden pitää myös ilman lakia hukkuman, ja kaikki, jotka laissa ovat syntiä tehneet, ne pitää lain kautta tuomittaman.
13. Sillä ei ne ole Jumalan edessä vanhurskaat, jotka lain kuulevat; mutta ne, jotka lain töillänsä täyttävät, ne pitää vanhurskaaksi tuleman.
14. Sillä koska pakanat, joilla ei lakia ole, tekevät luonnostansa sitä, mitä laki anoo, niin he, vaikka ei heillä lakia ole, ovat itsellensä laki,
15. Että he osoittavat lain työn olevan kirjoitetun sydämiinsä, ja niin heidän omatuntonsa ynnä todistaa, ja heidän ajatuksensa keskenänsä itse päällensä kantavat eli myös heitänsä syyttömäksi tekevät,
Room 2.
Noinhan se tietysti on kuin Tuomas Eskelinen sanoi synnistä.
Wikipediasta:
Synti (muinaiskreikaksi ἁμαρτία, hamartía, ”harhaanosuminen”)
viittaa Abrahamilaisissa uskonnoissa Jumalan tahtoa vastaan rikkomiseen.
Kristinuskon eri kirkkokuntien välillä on toisistaan poikkeavia käsityksiä siitä, mitä
synti tarkoittaa. Luterilaisuus, ortodoksisuus ja katolilaisuus korostavat erilaisia
piirteitä synnin luonteesta. Kirkkoisä Augustinuksen esittämällä Raamatun tulkinnalla
on yhä merkittävä vaikutus kaikkien kristillisten kirkkokuntien käsitykseen synnistä.
Uusi testamentti ja Vanhan testamentin kreikankielinen käännös käyttävät synnistä
useimmiten sanaa hamartia, jonka alkukielinen merkitys on laajempi kuin mitä
suomenkielisessä käännöksessä pystytään tuomaan esiin. Alkukielellä sana merkitsee
erehdystä, tieltä eksymistä, maalin ohi ampumista ja jumalallisen lain rikkomista.
Kristillisissä tulkinnoissa painotetaan merkitystä, joka viittaa jumalallisen lain rikkomiseen.
Niin tuo hamartia vastaa heprean saa hatta’t mikä on yleisin syntiä vastaava sana. Sen merkitys on lähinnä verbissä hata mennä ohi maalin, eksyä tieltä. Lisäksi ottaa harha askel, käyttäytyä pahoin ja tietysti tehdä syntiä. Mutta veikkaan tuon jumalallisen lain rikkomisen löytyvän asia yhteydestään. En oikein usko, että se on sanan itsensä merkitys.
Mutta sinänsä hyvä tuonti. En itse viitsinyt tuoda tuota asian toistamisen pelossa.
Kuule, Teemu, syntiä tekemällä ei saada syntiä anteeksi. Silloin syntyy kylläkin tarve saada anteeksi. Sen lisäksi synti on jo tehtynä , joten mitään ei tarvitse tehdä siinäkään asiassa.
Johanneksen mukaan Jeesus puhdistaa kaikesta synnistä ne, jotka vaeltavat valossa / tunnustavat syntinsä. Ja kai sinä sen tiedätkin?!
Synti. Siitä kaikki osaavat puhua, mutta mitä muuta se on
kuin sydämen luopumista Jumalasta? Miten se ilmenee?
Kymmenen käskyä? Onko omatunnosta
synnin mittariksi? Voiko ihminen ylipäätään määritellä synnin?
Raamatun Jumalan sana? Kenellä oikea tulkinta ja millainen se on?
Minä olen kuullut sanottavan: Kun omatunto herää, niin ihminen tietää mitä synti on, ei tarvita toisen ihmisen tulkintoja. Omaakin kokemusta on kyllin. Ei ole hyödyllistä alkaa kaivaa asioita, jos kymmenen käskyä ei tee ihmisestä syntistä, niin ei tee muukaan selitys.
Olen Lahtisen Laurin kanssa samoilla linjoilla.
Omatunnon varaan kaikki kuitenkin lopulta jää ja se on
annettu jokaiselle ihmiselle. Jotkut tosiuskovaiset kuitenkin
sanovat että omatunto voi paatua ja se ei enää tunnista
syntiä. Aina on kuitenkin joku toinen viisaampi ihminen, jonka
mielestä hänen omatuntonsa toimii moitteettomasti ja hän on
aina valmis pyytämättä ja pyyteettömästi tyrkyttämään paatumattoman
omatuntonsa neuvoja kanssaihmisilleen. Ovat fariseuksia ehkä, sanoisin.
Omien syntiensä anteeksi saamiseen liittyy tietysti toisten syntien anteeksi antaminen. Se taitaa olla meille monille kovin vaikeaa.
MP:n kanssa samaa mieltä.Se sanotaan jo Isä-meidän-rukouksessakin, sekä Vuorisaarnassa: Autuaita ovat laupiaat, sillä he saavat laupeuden. Siinä tarvitaan kuitenkin Jumalalta se anteeksiantamisen voima!
Mitä sitten synti on?
Jos käsitetään synti kristillisenä käsitteenä, niin ei-uskovana en tietenkään ole syntinen. En siis usko syntiinkään.
Mutta jos käsitetään synti yleistä, ja omaakin, moraalia vastoin toimimisena, niin myönnän olevani syntinen.
12. Kaikki, jotka ilman lakia ovat syntiä tehneet, niiden pitää myös ilman lakia hukkuman, ja kaikki, jotka laissa ovat syntiä tehneet, ne pitää lain kautta tuomittaman.
13. Sillä ei ne ole Jumalan edessä vanhurskaat, jotka lain kuulevat; mutta ne, jotka lain töillänsä täyttävät, ne pitää vanhurskaaksi tuleman.
14. Sillä koska pakanat, joilla ei lakia ole, tekevät luonnostansa sitä, mitä laki anoo, niin he, vaikka ei heillä lakia ole, ovat itsellensä laki,
15. Että he osoittavat lain työn olevan kirjoitetun sydämiinsä, ja niin heidän omatuntonsa ynnä todistaa, ja heidän ajatuksensa keskenänsä itse päällensä kantavat eli myös heitänsä syyttömäksi tekevät,
Room 2.
Noinhan se tietysti on kuin Tuomas Eskelinen sanoi synnistä.
Wikipediasta:
Niin tuo hamartia vastaa heprean saa hatta’t mikä on yleisin syntiä vastaava sana. Sen merkitys on lähinnä verbissä hata mennä ohi maalin, eksyä tieltä. Lisäksi ottaa harha askel, käyttäytyä pahoin ja tietysti tehdä syntiä. Mutta veikkaan tuon jumalallisen lain rikkomisen löytyvän asia yhteydestään. En oikein usko, että se on sanan itsensä merkitys.
Mutta sinänsä hyvä tuonti. En itse viitsinyt tuoda tuota asian toistamisen pelossa.