Seurakuntavaalit 9.11. ovat paitsi kirkollisen demokratian koitos, myös eräänlainen ilmapuntari kirkon asemasta suomalaisten mielissä. Ainakin vaalit ovat etukäteen näkyneet hyvin mediassa ja herättäneet paljon keskustelua. Oletko äänestänyt ennakkoon? Vai äänestätkö vasta varsinaisena äänestyspäivä? Etkö äänestä lainkaan? Miksi?
Kerro äänestyskokemuksestasi. Oliko ehdokkaan valinta helppo? Äänestitkö henkilöä vai listaa? Oliko vaalikoneesta apua? Tunsitko etukäteen ehdokkaan, jolle äänesi annoit?
Sana on vapaa.
”Kerro äänestyskokemuksestasi. Oliko ehdokkaan valinta helppo? Äänestitkö henkilöä vai listaa? Oliko vaalikoneesta apua? Tunsitko etukäteen ehdokkaan, jolle äänesi annoit?”
Äänestyskokemus oli miellyttävä kiitos paikalla olleiden palvelualttiiden vaalivalvojien, jotka ystävällisesti neuvoivat sen oikean pöydän, jossa olevasta kirjasta nimeni löytyi, kun yritin ensin ilmoittautua mihin-sattuu. Äänestyskopit olivat varattuja, mikä ei estänyt sitä, että yritin rynnistää odottamaan omaa vuoroani vaalilippua täyttämässä olleen henkilön selän taakse, jolloin paikalla ollut äänestämistä valvova ohjasi ystävällisesti odottamaan vähän kauemmaksi.
Ehdokkaan valinta oli helppo, äänestin henkilöä ja vaalikoneesta oli ollut apua. En tunne kyseistä henkilöä entuudestaan, kun äänestyspaikka on aiemmin ollut ortodoksikirkon tiloissa.
Äänestin ennakkoon. Helppoa oli äänestää, kun oli tuttu ehdokas, joka sopii myös kirkolliskokoukseen. Kokeilin vaalikonetta ja sain saman erinomaisen miehen listalle ensimmäisenä.
Äänestin kello yhden maissa tuttua henkilöä, jonka näkemyksiin olen yleensä voinut luottaa. Äänestin häntä sekä seurakuntaneuvostoon että yhteiseen valtuustoon. En käyttänyt vaallikonetta, sillä uskon ehdokkaani pysyneen samoilla linjoilla sitten viime kerran.
Harvoin seurakuntavaleissa on ehdolla tuuliviirejä. Kirkollissa asioissa näkemykset tuppaavat muuttuvat varsin niukasti – vaikka toki sellaistakin tapahtuu.
Äänestin ennakkoon kristillistä ehdokasta, jonka toki tiesin menevän läpi ilman minunkin ääntäni.
Vaalit vaikuttavat olleen jonkinlainen kirkkokansan vastaisku. Hyvä niin, senkin vuoksi, että kirkon mobilisoima vaalikampanja oli tökerö ja liberaalisti sävyttynyt.
Äänestin ennakkoon marketissa, koska olen vielä hetken aikaa kahden kunnan kansalainen ja kotini on kaukana. Vaalipäivänä olin töissä. Lähetin ennakkoäänestyspaikalta tekstarin ehdokkaalleni ja kysyin, oletko ehdolla ja mikä on numerosi. Kohta kännykkä kilahti ja sain luottamushenkilön numeron. Piirsin sen huolellisesti kuponkiin. Läpi meni kuten arvasinkin. Terveisiä ja onnea, jos satut lukemaan!
Työseurakunnassani oli nuorten prosentti 12,8. Hyvä juttu, koululla oli ennakkoäänestyspaikka ja opettajat olivat pitäneet asiaa esillä. Läpimenneistäkin iloitsen. koko äänestysprosentti oli 21,2. Eli vajaasta 20 000 äänestäjästä yli 4 000 käytti oikeuttaan. Se on hyvä.
Tuloksesta sanon kahden entisen keskustajohtajan sanoin: “Niin on hyvä kuin käy” (Aho) ja “Pulinat pois” (Virolainen). Aho tosin lainasi lauseensa Jenny Wihurilta, mutta hyvä se on silti. Vaalit on pidetty ja siis tulos on hyvä. Näillä mennään. Ne äänestivät, jotka äänestivät.
K24 uutisointiin kaipaan vielä tietoja esimerkiksi perussuomalaisten menestyksestä. Heillähän oli jonkinlainen vaalirynnäkkö omine listoineen. Tuliko kuitenkaan kirkkojytkyä? Entä vanhoillislestadiolaisten listat? Miten viime vuosien kohut ovat vaikuttaneet? Heidän listojen nimi oli Kristillisten perusarvojen puolesta”. Pääsivätkö perus-Arvot valtuustoihin?
Kävi kuten oli odotettavissa. Vanhoillislestadiolaiset menestyivät hyvin. Mikäli kirkon tiedotuskeskukseen on luottaminen, vanhoillislestadiolaiset voittivat Oulussa ja Rovaniemellä. Mitä itse silmälin muilta perinteisiltä kannatusalueilta, niin hyvin meni.
Meillä Raahessa perusarvot saivat 30% äänistä. Saa nähdä, montako neuvostopaikkaa sillä saa. Nyt on 3/12.
Äänestin vaalilautakunnan puheenjohtajana kirkosas varsinaisena vaalipäivänä eli eilen. Muuten voin todeta koko vaaliprosessista, että se on viimeisen päälle ohjeistettu ja masinoitu. Samalla herää kriittisiä kysymyksiä siitä, että asia pitäisi voida hoitaa tehokkaammin ja sujuvammin. Äänestämisen painottuminen ennakkoäänestykseen tuo valtavasti työtä sekä äänestyksen järjestämisessä että ennakkoäänten käsittelyssä suurissa seurakunnissa.
Vaaliluettelon muoto oli ongelmallinen, koska siihen oli tulostettava ilman väli- ja sarakeviivoja jokaisen äänioikeutetun tiedot osoitteineen. Tämä aiheutti sen, että mm. meillä n. 25.600 äänioikeutettua tulivat hieman yli 2000 A4 sivulle ja viiteen paksuun mappiin, joiden käsittely oli hankalaa.
Äänestysaktiivisuuden nousua masinoitiin hyvällä tavalla, mutta se ei kuitenkaan noussut, Se oli pettymys ja ”tappio”. Itse päättelen, että nousuun tarvitaa enemmän kirkon uudistumista ja sen masinointia kuin vaalimasinointia. Muitakin johtopäätöksiä on tullut mieleen, mutta jääkööt ne tuonnemmaksi.
Kun oma vaimoni prinsessa Colette oli ehdokkaana, niin äänestäminen oli helppoa. Sijoituksellisesti äänimäärässä hän myös tuli toiseksi, kuten viime kerrallakin 2010, jolloin hän oli vielä uusi tulokas paikkakunnallamme, vuonna 2007 Suomeen tullut.
Somerolla eniten ääniä saanut Hanna-Liisa Kärki on vuosia ollut ääniharava. Hän on ollut luottamustehtävissä jo vuodesta 1987 alkaen, miellyttävä ja asiallinen ihminen, joka näyttää hyvää esimerkkiä ahkerasta toiminnasta seurakuntamme hyväksi.
Suurimmat ongelmamme olivat ennen vaaleja. Saimme tehdä paljon työtä uusien ehdokkaiden saamiseksi listoille ja myös seurakuntalaisten aktivoimiseksi äänestysuurnille paikkakunnallamme. Lopputulos on että uudessa valtuustossa 12 on vanhoja ja 11 on uusia valtuutettuja.
Somerolla äänestysprosentti laski viiimekertaisesta 21,2 :sta 19,9 :ään. Tämä pudotus on vaalien suurin tappio.
Äänestin varsinaisena vaalipäivänä – silloin kun tarjotaan kahvia (tosin en juo kahvia…).
Ehdokkaani tunsin entuudestaan ja vaalikone vahvisti valintani.
Äänestyspaikalla ihmettelin, kun vaalitoimitsijoina oli runsaasti ehdolla olevia. Jos on laillista, niin ei ainakaan hyvien hallintotapojen mukaista…
Toinenkin juttu ihmetytti kovasti. Tiedotteiden mukaan äänestys alkaa kirkossa vaalipäivänä klo 11. Tosiasiassa messu kesti vartin kauemmin ja äänestysteatterin pystytys vei toisen vartin. Ihmisiä kerääntyi kirkon ulkopuolelle jonoksi asti sinä aikana. Toivottavasti kukaan heistä ei eroa kirkosta tämän takia… Tämänkaltainen äänestäjien kohtelu tuskin nostaa äänestysintoa 🙁
Aivan kirkon vieressä on rakennus, jossa sitten juotiin kirkkokahvit. Miksiköhän äänestystä ei pidetty tässä rakennuksessa?