Jehovan todistajien yhdyskuntajärjestys tarjoaa oppitunnin siitä miten uskonnollisessa yhteisössä kaikki valta voidaan laillisesti keskittää pienelle piirille yli 60-vuotiaita miehiä. Suomessa on noin 20 000 Jehovan todistajaa. Kukaan ei ole kertonut heille sitä, mutta heistä 99,9% on yhdyskunnan ulkojäseniä. Varsinaisia jäseniä, joilla on päätösvaltaa yhdyskunnan asioihin on vain 17.
Tämä selviää Jehovan todistajien yhdyskuntajärjestyksestä, jonka mukaan hallituksen lisäksi on vain kourallinen hallituksen valitsemia miehiä, jotka valitsevat hallituksen. Edellinen lause pitää ehkä lukea pariin kertaan, mutta näin se on.
Huomautettakoon, että ainoastaan tämä 17 miehen pieni piiri tietää Jehovan todistajien raha-asiat, tilinpäätös ei ole juurikaan muiden saatavilla. Ilmeisesti jotain resursseja on, koska Jehovan todistajat painavat miljoona lehteä joka kuukausi 5000 neliön kompleksissaan Vantaalla. Vertailun vuoksi, Uskontojen uhrien tuki ry:n Muutos-lehteä painetaan 1000 kappaletta kahdesti vuodessa.
Jehovan todistajien rivijäsenillä ei ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa siihen, ketkä päättävät yhdyskunnan asioista. Kaikki valta on keskitetty pienelle piirille miehiä, jotka ovat valinneet toisensa näihin tehtäviin. Samat miehet ovat olleet tämän piirin jäseniä jo kymmeniä vuosia. Yksi heistä, Veikko Leinonen, esiintyy yleensä julkisuudessa. Yhdyskunnan puheenjohtajaa Jukka Ropposta ei julkisuudessa juuri nähdä. Edes media ei siis haasta hänen valtaansa.
Useimmat Jehovan todistajat eivät ole koskaan kuulletkaan tästä yhdyskuntajärjestyksestä. He eivät edes tiedä, että on olemassa 17 miestä, jotka päättävät yhdyskunnan asioista. Luonnollisesti he eivät siis myöskään tiedä keitä nämä 17 miestä ovat. Suljettua yhteisöä pitää vähän jeesata avautumaan. Tästä syystä entinen Jehovan todistaja on nyt julkaissut yhteisön johtajien nimet netissä.
Matti, olennainen pihvi taitaa olla valta. NKP:lla ja SRK:lla on tietenkin täysin erityyppistä valtaa. Mutta kuitenkin, SRK:ssa voinee johtokunta käytännössä savustaa ulos jäsenen, joka lähtee haastamaan hallitsevan johtokunnan valtaa. Näin järjestelmä tosiasiallisesti ruokkii itseään.
Olen tätä miettinyt va-puolella, jossa aina välillä on valitettu epädemokraattisuutta tai pienten yhdistysten kokoaan suurempaa valtaa. Oikeus tehdä esityksiä kolmen vuoden välein liittokokoukselle on eräs muodollisesti demokratiaa toteuttava säädös. Mutta käytännössä istuvan johdon pitäisi kuunnella ideoita muulloinkin.
Toinen juttu on se, keillä valtaa pitäisi olla. Minusta tuntuisi väärältä, jos olisin Astma- ja allergialiiton parissa vaatimassa isoon ääneen suuria muutoksia, vaikka olen tuolla vain lehden tilaaja; va-liitossa taas tuntuu oikealta että sanallani on valtaa.
Jori, tottakai. Vertasin SRK:ta näennäisdemokraattisiin järjestelmiin vain demokraattisuudessa, en väitä että ne olisivat muuten samanlaisia. Ajatus oli että vaalit eivät luo demokratiaa. Pahimmissakin diktatuureissa on yleensä yleiset vaalit.
Matti Honkanen:
Juuri niin se on kuin Matti sen maltillisesti ja hienotunteisesti sanoi.
Jori Mäntysalo:
Kyllä, juuri näin. Järjestelmä ruokkii itseään. Seula johtokuntaan pääsylle on niin tiukka, ettei edes ehdolle aseteta ketään, jolla ei riittävää näyttöä oikeasta opista ja hengellisen johdon 100% tuki takana.
Olen tuntenut muutamia jehovan todistajia, melko hyvinkin ollessani sekä työnantajana että läheisessä työyhteydessä muutenkin heidän kanssaan. Ensiksikin minua kauhistuttaa se että he ovat alkaneet nimittää itseään kristityiksi. Heillä on oma raamattunsa joka ei ole sama kuin meillä muilla. Heidän oppinsa on armoton ja jäseniään manipuloiva ja hyväksikäyttävä. Kauheinta on täydellinen aivopesu jolla suljetaan oma ajattelu ja tahto pois henkilökohtaisesta elämästä. Minusta tässä ketjussa nyt mentiin keskustelemaan muista yhteisöistä, kun olisi ollut hyvä pitäytyä tuomaan esiin jehovalaisuuden harhat ja totuus tästä lahkosta! Tosin aihehan ei rajoittunut vain heihin, sikäli on tietysti oikeus ottaa muutkin samankaltaiset toiminnat esille, pahoja yhtä kaikki. Joka tapauksessa minä säälin niitä jotka johdetaan harhaan jo lapsesta, ja niitä jotka erotetaan perheestään mitä julmimmalla tavalla. Tosin silloin on mahdollisuus löytää terveempi elämäntapa ja arvot. Oikea oppi pelastuksesta!
Valitettavasti ei taida olla ainoa itseään kristilliseksi liikkeeksi (tai jopa ainoaksi todelliseksi kristillisyydeksi) kutsuva liike joka toimii Tuulikin kuvaamalla tavalla. Ei toki vähennä noiden toimintatapojen hirvittävyyttä. Monet ajattelevat että sellaista kristinuskon tulisi ollakin.
John Vikströmin sanat voisi joku tulkita aika hassusti: Koska olet nuori homoseksuaali, et ole rikollinen, sairas tai synnillinen.
Tietysti hän tarkoitti, että se homoseksuaalisuus sinänsä ei tee ihmisestä tällaista. Siis sen rikollisempaa, sairaampaa tai synnillisempää kuin muutkaan ovat. Mutta ei se tee synnittömämpää tai terveempää jtai vähemmän rikollista ihmisestä. Toivottavasti ei ylpeätäkään.
Arkkipiispa tietenkin halusi lohduttaa henkilökohtaisissa ongelmissaan kipuilevaa nuorta. Mutta silti julkisessa blogissa kannattaisi olla tarkka ilmaisuissaan, varsinkin arkkipiispan.
Tällainen saivartelu mahdollisista väärintulkinnoista on tyypillinen ilkeilyn muoto. Esimerkiksi sanaa syntinen käytetään kahdessa eri merkityksessä. Toisaalta puhutaan kaikista ihmisistä syntisinä. Ja sitten on se käyttö, jossa ihminen leimataan syntiseksi. Jos puhutaan ’syntisestä miehestä’ tarkoitetaan yleensä holtitonta ja/tai rikollista elämää viettävää ryökälettä. Ja ’syntinen nainen’ tarkoittaa yleensä samaa kuin ’huora’.
Matille, Heikille sekä kaikille asiasta kiinnostuneille: Jotta me ymmärtäisimme, miksi juutalaiset naulitsivat Jeesuksen ristille, olen tiivistänyt asian kolmeen teesiin sekä yhteenvetoon.
Juutalaisten teesi:
Koska Jeesus oli homo, hän oli syntinen, joten hänet tuli tappaa. Siihen vaikutti laki = Mooseksen säädökset, jotka määrittelivät homon syntiseksi, ihmiseksi, joka ei kelpaa Jumalalle; eihän häntä oli muuten luettu rikolliseksi! (Sanalla synti juutalaiset käsittivät kaiken, mikä heidän mielestään oli pahaa, paheksuttavaa ja moraalitonta. Niinpä esimerkiksi uskoton nainen, viininjuoja, veronkiertäjä jne. olivat syntisiä.)
Juutalaisten motiivina teloittaa Jeesus oli siis Mooseksen säädökset, ei Kymmenen käskyn laki, joka yksiselitteisesti kielsi ihmisen tappamisen.
Juutalaiset olivat – Mooseksen säädöksistä katsottuna – oikeassa, mutta johtopäätös, se, että homous olisi tehnyt Jeesuksesta kuoleman tuomion ansaitsevan, Jumalalle kelpaamattoman syntisen, oli väärä. Tuomitessaan Jeesuksen kuolemaan juutalaiset noudattivat Mooseksen säädöksiä rikkoen samalla Kymmenen käskyn lain.
Kristittyjen antiteesi:
Koska Jeesus kelpasi Jumalalle, hän ei voinut olla syntinen = homo, joten hän kuoli synnittömänä viattoman kuoleman.
Kristittyjen lähtökohdasta katsottuna he olivat oikeassa: Jeesus kelpasi Jumalalle mutta se, millä he asian perustelivat, oli väärä. Uskoessaan Jeesuksen olevan synnitön kristityt eivät katsoneet asiaa Mooseksen säädösten, vaan synnittömyyttä vaativan juutalaisen taustansa mukaisen jumalakuvansa mukaan.
Paavalin synteesi:
Vaikka Jeesus oli homo, hän kelpasi Jumalalle. Näkökulmasta riippuen Jeesus siis oli sekä syntinen että synnitön. Eli: koska Jeesus oli homo, hän oli ns. syntinen, mutta ainoastaan Mooseksen säädösten vuoksi. Mutta se, että Jeesus kelpasi Jumalalle, ei tehnyt hänestä ns. synnitöntä: hänen ei tarvinnut parantua tai ns. eheytyä homoudestaan kelvatakseen Jumalalle. Toisin sanoen Jeesuksesta ei tehnyt viatonta = ns. synnitöntä uhria se, ettei hän ollut homo, vaan se, että juutalaisten ei olisi tullut tuomita häntä sen vuoksi Jumalalle kelpaamattomana kuolemaan.
Yhteenveto:
Paavalin teesi on sekä juutalaisille että useimmille kristityille mahdoton yhtälö = järjen vastainen. Siksi se on heille hullutus, suorastaan Jumalan pilkkaa. Ja koska se ei ole – toisin kuin juutalaisten ja kristittyjen teesit – järjen päätelmä, sen voi ymmärtää vain se, jolle Jumala on sen Henkensä kautta kirkastanut: eihän sanoma ristiinnaulitusta Jeesuksesta muuten olisi pahennus eikä hullutus.
Vaikka koko kristinusko perustuu Paavalin teesille, kristikansa ei ole sitä koskaan ymmärtänyt. Toisin sanoen ilman Jeesuksen ristiinnaulitsemista kristinuskoa ei olisi edes olemassa, mutta ellei Jeesus olisi ollut homo, häntä ei olisi koskaan ristiinnaulittu!
Oleellisinta asiassa ei ole ymmärtää ainoastaan sitä, että synti määriteltiin lain avulla, vaan myös se, että koska Mooseksen säädökset = lait ovat ihmisen laatimia, ne voidaan myös kumota. Jeesus teki nimenomaan näin: ”Teille on opetettu tämä isille annettu käsky: ’Älä tapa’…” ”Mutta minä sanon teille…” (Matt. 5:21-48). Jeesus siis sekä täytti lain (UT 1938; toteutti UT 1992) = Kymmenen käskyn lain, mutta kumosi Mooseksen säädökset = juutalaisten tulkinnan laista.
Kristittyjen ennakkoehto eli usko siihen, ettei Jeesus ollut homo, on absoluuttisen väärä. Jumala ei edellytä keneltäkään ns. synnittömyyttä käsitettiin sillä mitä tahansa ihmisessä olevaa ominaisuutta. Hän hyväksyy yhteyteensä jokaisen, joka tunnustaa olevansa juuri sellainen kuin on, joten kaikkien valtioiden ja yhteisöjen tulisi kumota laki, jonka mukaan homous määritellään rikokseksi. Tuhlaajapoika – Jeesus itse – on tällaisesta ihmisestä paras esimerkki: Isä = Jumala kumosi lain, jonka nojalla vanhempi veli = juutalainen yhteisö, olisi tuominnut veljensä kuolemaan. Koska näin ei Jeesuksen kohdalla tapahtunut, hän täyttämällä täytti = vahvisti lain, sen, mitä se saa ihmiset tekemään jumalalle kelpaamattomiksi määrittelemilleen lähimmäisilleen.
Jumalan armo ja rakkaus kattavat kaiken tuomitkoon hurskaiden = ihmisten säätämät lait ihmisen kuinka syntiseksi tahansa.
Olli Arola,
tosiasiasiassa juutalaiset odottivat jo sata vuotta ennen ajanlaskumme alkua ”vapahtajaa”, joka vapauttaisi heidät Rooman saneluvallan alta. Barabbas oli vapaustaistelija, ja siksi juutalaiset halusivat hänet vapaaksi.
Tuula Hölttä,
Juutalaiset eivät halunneet tappaa Jeesusta poliittista syistä, vaan hänen homoutensa vuoksi. Toinen asia on se, että he tekivät Jeesuksesta – tai hänen asiastaan – poliittisen kysymyksen. Se oli heidän ovela juonensa: ”Jos päästät hänet (Jeesuksen) vapaaksi, et ole keisarin ystävä!” Tapaus on klassinen esimerkki siitä, miten politiikan avulla saadaan peitettyä todelliset motiivit.
Koska juutalaisilla ei miehityksen alaisina ollut oikeutta toimia heidän oman lakinsa (Mooseksen säädösten) mukaan, ja koska Rooman laissa homous ei ollut rikos, joka olisi oikeuttanut tuomitsemaan homot kuolemaan, heidän oli tehtävä Jeesuksesta poliittinen henkilö. Näin ollen juutalaiset eivät voineet paljastaa Pilatukselle todellista motiiviaan tappaa Jeesus. Juuri tämän vuoksi he etsivät Jeesusta vastaan vääriä todistajia/todistuksia. Oikea todistus olisi siis ollut se, että Jeesus oli homo. Pilatus olisi suoralta kädeltä torjunut juutalaisten syytöksen! Eli: Juutalaiset eivät tappaneet Jeesusta odotettuna Messiaana eikä/eli ei poliittisena henkilönä, vaan homona. Jeesuksesta on siis turha tehdä sellaista, mitä hän ei ole. Jeesukseen on myös turha liittää asioita, joiden kanssa hänellä ei ole mitään tekemistä.
Ymmärrän emeritius arkkipiispan liittyvän kirkon opetukseen jokaisen ihmisen luovuttamattomasta ihmisarvosta, mikä ei asetu ristiriitaan vain miehen ja naisen välisen avioliitto- opetuksen rinnalla.
Elämä on joukkuepeliä, missä mennään heikoimman ehdoilla ja turvataan jälkipolvien tulevaisuus.
Tämäkin tapaus osoittaa sen, kuinka helposti ihmisen lausumat käännetään ”homoideologiaan” sopivaksi. Hyvä, että emeritus arkkipiispa John Vikström oikaisi asian. On todella eri asia hyväksyä homoseksuaalisuudestaan kärsivä ihminen ihmisenä, (hänellä on ihmisarvo siinä kuin meillä jokaisella eri tavoin syntiä tehneinä ihmisinä on) kuin lähteä siunaamaan sellaista mihin Jumalan sana ei ohjaa. Avioliitto kuuluu Jumalan luomisjärjestykseen miehen ja naisen välisenä liittona, ja sitä uskon emeritus arkkipiispan tässä oikaisussaan välillisesti tuovan esiin.
Emeritusarkkipiispan ilmoittama korjaus toimittajan ”tulkintaan” (joku nurkka toimittajia kun ”tulkitsee” niin mielellään, laittamalla omia ajatuksiaan haastateltavan suuhun) on rohkaiseva tänä aikana, kun monet paimenet ovat alkaneet julistamaan omia ”tulkintojaan” kirkon opin sijasta.
Niin. Onhan ”valehtelu” tai ”vääristely” paljon ikävämpi sana kuin ”tulkinta”.
Tämä(kin) Hesarin uutisankka lienee osa samaa mediamyllytystä kuin Johanna Korhosen orkestroitu ”adventtitervehdys”. Orkestroitu? Kun lukee kommentoijien listaa, huomaa pian määrättyjen tahojen olleen valmiudessa osoittamaan tukeaan jos ei provokatiiviselle niin vähintäinkin oudolle tervehdykselle.
Siunasi, ei vihkinyt, vihki, ei siunannaut – kaikki olisi helpompaa, jos kirkolla ja kirkonmiehillä olisi Raamatun mukainen suhtautuminen homouden syntiin.