Muistio Helsingin hiippakunnan taloudesta

Jätin 7.5.2019 kirkolliskokoukselle ja keskusrahaston tilintarkastajille muistion, jonka julkaisen tiedustelujen johdosta nyt myös tässä blogissa. Kyseessä on julkinen asiakirja. Pahoittelen, että tekstin keskellä olevan taulukon rivitystä en nyt saa tämän paremmaksi. Taulukkoa pystyy kuitenkin lukemaan sarakkeittain.

Muistio: Huomioita Helsingin hiippakunnan toimintakertomuksesta ja tilinpäätöksestä 2018

Hiippakuntien (kapitulien) toiminta luetaan kirkossa osaksi kirkon yhteistä toimintaa. Hiippakuntien toimintaan varatut varat ovat osa kirkkohallituksen hallinnoimaa keskusrahaston budjettia. Yksittäisen hiippakunnan toimintakertomus ja tilinpäätös ovat osa kirkon keskusrahaston tilinpäätöstä, jonka hyväksyminen kuuluu kirkolliskokoukselle.

Hyväksyminen edellyttää, että toimintakertomus ja tilinpäätös on tehty oikein ja noudatetut menettelytavat vastaavat ohjeita. Helsingin hiippakunnan toimintakertomuksessa ja tilinpäätöksessä 2018 on kuitenkin puutteita, jotka edellyttävät lisäselvityksiä, ja varainkäyttöä, joka ei vastaa keskusrahaston ohjeita tai on niiden vastaista.

Hiippakunnan toimintakertomus on selvitys siitä, mitä piispa ja kapituli ovat vuoden aikana tehneet ja kuinka toiminnalla on edistetty piispan ja kapitulin vastuulle annettuja tehtäviä. Tilinpäätös on selvitys kuluista, joita toiminnan toteuttamisesta on koitunut.

Helsingin hiippakunnan toimintakertomus 2018 on edellisvuotisiin verrattuna poikkeuksellisen suppea, eikä siitä saa paljonkaan tietoa siitä, millaiseen toimintaan kapitulin vastuulle uskottuja resursseja on käytetty. Toimintakertomuksessa ei kerrota kapitulin mahdollisesti järjestämistä koulutuksista ja vastaavista. Kapitulin Englannin-matkasta on lyhyt maininta. Toimintakertomuksessa ei myöskään selvitetä, millaisista asioista on maksettu erillisiä palkkioita monille henkilöille. Kirjanpidon tositteista käy ilmi, että piispa Laajasalo on tehnyt useita matkoja sekä Suomessa että ulkomaille. Niiden aihetta ja liittymistä hiippakunnan toimintaan ei ole kuitenkaan kuvattu toimintakertomuksessa.

Kertomuksen mukaan Piispan päivä -nimisiä tilaisuuksia on järjestetty 19 kertaa, ja Facebook-viestintä on ollut vilkasta.

Tilinpäätöksen mukaan hyväksytyn budjetin mukainen menokehys on Helsingin hiippakunnassa ylitetty summalla, jota voidaan kirkon yhä kiristyvässä taloustilanteessa pitää huomattavana. Se, että Helsingin hiippakunnan taloudenpidossa monen eri tililuokan menokehys on ylitetty – menot ovat olleet jopa yli kaksinkertaisia budjetoituun nähden – ei selity yhdellä kalliihkolla oikeudenkäynnillä (Ruotsinpyhtään kirkkoherran irtisanomisen laillisuus), josta toimintakertomuksessa kerrotaan.

Toimintakertomuksesta ei käy ilmi, onko budjetin toteutumista seurattu, eikä siinä viitata talousarvion korjaamiseen tai kulujen hillitsemiseen budjettivuoden 2018 kuluessa. Lisäksi on huomattava, että diakonia-avustukset on kirjattu ohjeiden vastaisesti taseeseen eikä käyttötaloutta kuvaavaan tuloslaskelmaan. Ne on maksettu rahastovaroista eikä talousarvion mukaisesti hiippakunnan varsinaisista käyttömenoista. Jos kirjanpito olisi laadittu ohjeiden mukaisesti, olisi tullut näkyväksi, että menokehyksen ylitys on selvästi yli satatuhatta euroa, mikä merkitsee 7,4 prosentin määrärahaylitystä.

Kirkon keskusrahasto tarjoaa tuomiokapituleille kirjanpitopalvelujen lisäksi mahdollisuuden hankkia myös kulujen asiatarkistus- ja hyväksymispalvelut keskusrahastolta, ja jotkut tuomiokapitulit käyttävät tätä palvelua. Ilman sitä tuomiokapitulin on itse järjestettävä kulujen asiatarkistus ja hyväksyminen, johon kuuluu olennaisena osana virkamatkojen etukäteishyväksyntä ja toteutettujen matkojen kulujen asianmukaisuuden tarkistaminen. Toimintakertomuksesta ja tilinpäätöksestä ei selviä, kuinka tarkastamis- ja hyväksymismenettely on järjestetty Helsingin kapitulissa; keskusrahastolta sitä ei ole ostettu.

Piispa Askolan aikana tuomiokapitulin istunto teki keskusrahaston ohjeen mukaisesti päätökset piispan ulkomaan virkamatkoista. Menettelystä on luovuttu piispan vaihduttua. Toimintakertomuksessa mainitaan nykyisen piispan ulkomaanmatkoista ”piispanvihkimys Reykjavikissa” (tosiasiassa apulaispiispan vihkimys Skálholtissa) sekä tutustuminen lähetysjärjestöjen toimintaan Tel Avivissa. Kirjanpidon tositteista käy lisäksi ilmi, että Teemu Laajasalo on myös ollut kahdesti Brysselissä, mutta näistä matkoista ei kerrota toimintakertomuksessa mitään.

Tuomikapitulin päätösten ja keskusrahaston ohjesäännön väliset ristiriidat

Helsingin tuomiokapitulin taloudenpidossa on kiinnitettävä huomiota paitsi kulujen määrään, myös niiden syntymisen tapaan ja normistoihin, joita varainkäytössä on noudatettu.

Hiippakuntien ja tuomiokapitulien viranhaltijoiden kaikkialla Suomessa tulee noudattaa keskusrahaston matkaohjesääntöä (virastokollegion vuonna 2015 vahvistama matkustussääntö) ja virastokollegion tarjoiluohjetta (vahvistettu vuonna 2016).

Helsingin tuomiokapituli on näistä kaikkia tuomiokapituleja ja piispoja koskevista ohjeista välittämättä hyväksynyt 30.5.2018 vain Teemu Laajasaloa koskevan matka- ja vieraanvaraisuusohjesäännön, joka poikkeaa merkittävästi keskusrahaston ohjesäännöistä. Kapitulin päätökseen liitetyissä perusteluissa ei ole käsitelty lainkaan kirkkohallituksen antamaa, voimassa olevaa toimintanormistoa. Valmistelu on tämän vuoksi ollut puutteellista, ja Helsingin tuomiokapitulin päätös on perustunut olennaisesti vajavaiseen ja harhaanjohtavaan tietoon.

Päätöksen valmistelija ja esittelijä kokouksessa oli lainoppineen asessorin äitiysloman sijainen. Itse olin työesteen vuoksi ilmoittanut ennakkoon esteestä osallistua kyseiseen kokoukseen. Olen tutustunut päätökseen jälkikäteen asiakirjojen perusteella ja sen käytännön vaikutuksiin tilinpäätöstä tarkastellessani tänä keväänä.

Sen lisäksi, että kapitulin 30.5.2018 tekemä päätös on perustunut puutteelliseen valmisteluun, se on myös pätemätön. Kapituli käyttää keskusrahaston varoja ja on näin ollen keskusrahaston varainkäyttösääntöjen piirissä. Kapituli ei ole itsenäinen taloudellinen oikeushenkilö, vaan sen käyttöön uskotut varat tulevat keskusrahaston budjetista. Näin ollen Helsingin kapitulin ei ole mahdollista laatia sellaisia omia sääntöjä, jotka olisivat ristiriidassa keskusrahaston sääntöjen kanssa.  Jokaista kapitulia sitoo keskusrahaston matkaohjesääntö sellaisenaan. Kyseinen ohjesääntö vastaa myös Suomen laista johdettuja virkamatkojen toimintaperiaatteita.

Se, että keskusrahaston säännöstöä ei ole noudatettu, näkyy Helsingin tilinpäätöksestä menokehysylityksinä ja käy ilmi tositteista, jotka on toimitettu keskusrahaston kirjapitoon. Kirkkohallituksen ohjeiden ja Helsingin kapitulissa hyväksytyn päätöksen eroja seurauksineen on havainnollistettu oheisessa taulukossa.

Hiippakuntavaltuustolle toimitettujen ja kirjanpidossa tallennettujen asiakirjojen perusteella näyttää ilmeiseltä, että Laajasalo on noudattanut kapitulin häntä varten hyväksymää ohjesääntöä ja päättänyt itse virkamatkoistaan, määritellyt majoitustasonsa keskusrahaston ohjetta korkeammaksi ja käyttänyt omaa autoaan runsaaseen liikkumiseen ilman keskusrahaston matkaohjesäännön mukaista perustetta nostaen kuitenkin ajoistaan kilometrikorvaukset.

Esimerkkejä virheelliseen päätökseen pohjautuvista taloudellisista seurauksista. Laajasalo on ajanut omalla autollaan työajoja yhteensä yli kuusi tuhatta kilometriä vuoden aikana. Kilometrikorvauksia hän on näistä ajoista nostanut vuoden aikana noin 2 400 euroa verottomana tulona. Ajomäärä on huomattava suhteutettuna siihen, että hiippakunnan pinta-ala on pieni ja ylivoimaisesti suurin osa seurakunnista sijaitsee pääkaupunkiseudulla.

Oman auton kulukirjauksiin on kirjattu matkakohteita, mutta läheskään aina ei edes ajon tarkoitusta. Matkakulutositteiden mukaan Laajasalo on esimerkiksi huhtikuussa 2018 ollut Björn Wahlroosin vieraana tämän Joensuu-nimisessä kartanossa Salossa. Jos kyseessä on virkatehtävä, jostain tulisi käydä ilmi, miksi piispa on tehnyt tällaisen vierailun toisen piispan alueelle ja mikä on ollut vierailun aihe tai tulos. Jos kyseessä on yksityinen tapaaminen, siitä ei tulisi laskuttaa kirkkoa.

Laajasalo on syönyt ravintoloissa ns. työlounaita kirkon kuukausipalkkaisten työntekijöiden kanssa, vaikka ne keskusrahaston ohjesäännön mukaan ovat kiellettyjä (paitsi, jos kyseessä on henkilöstön palkitseminen, esim. joululounas, kunniamerkin juhlistaminen, eläkkeelle jääminen). Esimerkiksi Brysselissä Laajasalo on lounastanut kirkon varoin oman avustajansa Satu Huttusen, kirkkohallituksen Leena Kumlinin ja yhtymän Juha Rintamäen kanssa (151 e), vaikka tällaisessa tilanteessa kunkin olisi tullut maksaa lounaansa itse. Keskusrahaston ohjeen mukaan vieraanvaraisuutta saa tarjota vieraille, ei itselleen ja työtovereilleen tilanteessa, jossa läsnä ei ole yhtään varsinaista vierasta. Vieraita tulisi tilaisuudessa olla ohjeen mukaan ”vähintään yhtä monta kuin on isäntäväen edustajia”.

Laajasalon tapa laskuttaa oman auton käytöstä on aiheuttanut kerrannaiskustannuksia. Tositteista käy ilmi, että hän on jokaisen lentäen tehdyn matkan yhteydessä jättänyt autonsa lentokenttäparkkiin, jolloin pysäköintikulu jo muutaman päivän matkan ajalta on usein ollut 80-90 euroa. Edestakaiset taksimatkatkin tulisivat edullisemmiksi.

Erillisiä huomioita: Laajasalon henkilökohtaiset kulut hiippakunnan tilinpidossa

Kun oli käynyt ilmeiseksi, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedoissa on epäselvyyksiä, otin yhteyttä kirkon keskusrahaston kirjanpitoyksikköön. Kirjanpitopäällikkö Markku Vasara ja taloushallinnon asiantuntija Seija Nieminen toimittivat tai näyttivät minulle pyytämäni kulutositteet, minkä ansiosta saatoin todentaa edellä kuvatut seikat.

Lyhyessä ajassa tekemäni satunnaiset otannat kulutositteista paljastivat muitakin epäkohtia, jotka olen listannut alle. Tarkastelin sekä Teemu Laajasalon kuluja (yhteydessä yllä selostettuun virheelliseen ohjesääntöön) että vertailun vuoksi parin muun Helsingin kapitulin viranhaltijan kuluja. Kyseenalaisia kuluja ei tekemälläni satunnaisotannalla löytynyt muilta kuin Laajasalolta.  Alla olevat ovat pikaisella perehtymisellä poimittuja yksittäisiä esimerkkejä; ajankäyttöni ei ole sallinut minun käydä tositteita läpi järjestelmällisesti.

• Teemu Laajasalo on järjestänyt piispan käyttöön osoitetussa huoneistossa 17.8.18 vastaanoton, jonka kulut olivat 2502 euroa. Tästä pitopalvelun (Parfait Kuutschin) osuus oli 2 155 euroa ja Alkon kuitin osuus 347 euroa (alkoholeja ostettu 482 eurolla, mutta niitä tuli kuitin mukaan myös virka-asunnon juomavarastoon eli kaikkia ei lueta tämän tilaisuuden kuluihin). Tilaisuuden 51 osallistujasta lähes jokaisen nimi oli myös Laajasalon piispakampanjan kampanjaesitteen takasivulla julkaistussa tukijalistassa.

Kyseessä oli piispanvaalikampanjassa tukensa antaneille henkilöille pidetty kiitosjuhla. Keskusrahaston vakiintuneen linjauksen mukaan tällainen kulu on rinnastettavissa vaalikampanjan kuluihin, jotka piispan on maksettava omista varoistaan. (Keskusrahaston kirjanpitopäällikön mukaan linjausta sovellettiin 2018 esim. arkkipiispa Tapio Luoman järjestämään vastaavaan tilaisuuteen.)

Laajasalon vaalitukiryhmän tilaisuuden kulut 2502 euroa on näin ollen siirrettävä hiippakunnan/keskusrahaston tilinpäätöksestä Laajasalon itsensä maksettaviksi. Tilinpäätökseen ne voidaan vuodenvaihteen tilanteen mukaan kirjata saamisina, joiden periminen hoidetaan normaaliin tapaan.

• Islannin kirkko kutsui kesäkuussa 2018 Suomen arkkipiispan tai kirkkomme muun edustajan osallistumaan apulaispiispan vihkimykseen Skálholtissa heinäkuun 22. päivänä. Arkkipiispa päätti 9.7. lähettää tilaisuuteen Laajasalon kirkon edustajaksi.

Laajasalo on ostanut lentoliput (594 eur) luottokortilla 20.7. Hotellilaskusta (jonka Laajasalo on maksanut luottokortilla) näkyy, että matkalla oli mukana myös Taina Laajasalo.

Taina Laajasalon matkakulut on tositteiden mukaan maksettu kirkon varoista, vaikka Islannin kirkko ei ollut kutsunut häntä tilaisuuteen eikä hänellä ollut siellä ”tilaisuuden järjestäjän perustelemia vastuita/tehtäviä”, jotka keskusrahaston mukaan ovat edellytys puolison kulujen korvaamiseen. Nämä kulut kuuluisivat toisin sanoen Laajasalojen henkilökohtaisesti maksettaviksi.

• Brysselin-matkansa aikana Laajasalo on 26.9.18 asioinut liikkeessä nimeltä Création MC, osoite Rue Leopold 1 351, Jette, Bryssel, ja maksanut yritykselle 39,40€ kirkon luottokortilla. Kirjanpitoon toimittamaansa kuittiin Laajasalo on kirjoittanut ”TAXI”. Kuittiin merkitty yrityksen nimi ja osoite kuuluvat Création MC -hiussalongille. Meno 39,40 euroa on Laajasalon merkinnän perusteella kirjattu taksikuluksi, vaikka kuitissa parturiliikkeen tavalliseen tapaan ehdotetaan juomarahaa (pourboire) parturille.

Helsingin hiippakuntavaltuusto keskusteli tilinpäätöskokouksessaan 28.2. tästäkin yksityiskohdasta. Lakimiesasessori Ritva Saarion mukaan on mahdollista, että parturi ajaa myös taksia. Tämän selvittämiseksi soitin kyseisen kuitin antaneeseen liikkeeseen 5.3. ja keskustelin liikkeen omistajan kanssa. Kysyin, onko yritys parturiliike vai taksiyritys. Omistaja vastasi, että kyseessä on hiussalonki (salon de coiffure). Omistajan mukaan hän tai kukaan hänen parturi-kampaajistaan ei aja taksia eikä Création MC järjestä kuljetuspalveluja kenellekään edes erikseen pyydettäessä.

Näyttää siltä, että piispa Laajasalo on maksanut parturinsa kirkon luottokortilla ja liittänyt sen matkalaskuun taksikuluna. Tällaiset kulut kuuluvat kuitenkin piispan yksityistalouden puolelle.

Yllä olevat ovat yksittäisiä poimintoja. En ole pystynyt tällä aikataululla tutustumaan hiippakunnan viime vuoden tilinpidon tositteisiin kuin satunnaisotannoin. Jotta Helsingin hiippakunnan tilinpäätöksen asianmukaisuudesta voitaisiin varmistua, tilinpito tulee käydä läpi yksityiskohtaisemmin.

Tilinpäätöksen käsittely Helsingin hiippakunnassa

Esittelin Helsingin hiippakuntavaltuustolle 28.2.2019 edellä kuvatut epäkohdat. Esitin, että tilinpäätös palautetaan kapituliin korjauksia varten.

Esitykseni raukesi kannatuksen puutteeseen. Valtuusto päätti hyväksyä Hgin hiippakunnan tilinpäätöksen sellaisenaan. Tilinpäätöksen hyväksyivät hiippakuntavaltuutetut Susanna Airola, Reino Halonen, Soili Haverinen, Jorma Hentilä, Kirsi Hiilamo, Tarja Kantola, Virpi Koskinen, Paula Lehmuskallio, Tapio Leskinen, Tytti Matsinen, Jaakko Mikkola, Pekka Reinikainen, Kaija Salmela, Pekka Salomaa, Marjaana Toiviainen ja Wiking Vuori.

Jätin päätökseen eriävän mielipiteen ja koen velvollisuudekseni tuoda asian kirkolliskokoukseen.

Esitykseni kirkolliskokoukselle

Pyydän, että talousvaliokunta / kirkolliskokous tutustuu Helsingin hiippakunnan varainkäytön periaatteisiin ja toteumaan sekä ottaa kantaa siihen, pitääkö kirkon yhteisen toiminnan varainkäyttösääntöjä noudattaa myös Helsingin hiippakunnassa.

Ehdotan, että Helsingin piispan omaan ohjesääntöön perustuva käytäntö, kuten myös havainnot piispan henkilökohtaisten kulujen sisällyttämisestä hiippakunnan tilinpitoon raportoidaan keskusrahaston tilintarkastajille, jotta nämä voivat tehdä ehdotuksen, kuinka näiden toimintatapojen mahdollisesti aiheuttamat, perusteettomat kustannukset voidaan korvata kirkon keskusrahastolle.