Aina silloin tällöin kuulemme yrityksistä herättää kuolleita. Varmoja onnistumisia ei liene varmuudella raportoitu, mutta kohua aiheesta on syntynyt tavattomasti. Yritykset ovat olleet vilpittömiä Jeesuksen seuraamisyrityksiä, mutta onko jotakin Raamatun tekstissä ymmärretty pahasti väärin?
Lähettäessään ensimmäiset seuraajansa palestiinalaiskoteihin Jeesus antoi heille ohjeita:
”Menkää Israelin kansan eksyneiden lampaiden luo…julistakaa: ’Taivasten valtakunta on tullut lähelle’…Kun tulette johonkin kaupunkiin tai kylään, ottakaa selvää, kuka siellä on käyntinne arvoinen, ja jääkää asumaan hänen luokseen…Jos teitä jossakin talossa tai kaupungissa ei oteta vastaan eikä teidän sanojanne kuunnella, lähtekää sieltä ja pudistakaa pöly jaloistanne.”(poimintoja Mat 10:5-)
Kaikki tuo opastus on kenen tahansa nykyisen Kristuksen seuraajan toteutettavissa. Mutta kuinka vakavasti tulisi nykykristityn ottaa jakeen 10 määräys ”Parantakaa sairaita, herättäkää kuolleita”? Raamattu kertoo molempia tapahtuneen alkuseurakunnan aikana, mutta onko meidän aikanamme ihmeiden aika mennyt ohi?
On merkille pantavaa, että Jeesuskin muutti ohjeistustaan hiukan jo maan päällä ollessaan. Viimeisinä elinpäivinään Kristus opasti: ”Nyt on toisin. Jolla on kukkaro, ottakoon sen mukaansa, samoin laukun”(Lu22:36). Tämä siitä syystä, että vastaanotto oli ovilla käynyt tylymmäksi, enää ei Jeesuksen seuraaja saanut yllätyskäynnillään osakseen vieraanvaraisuutta.
Kautta Raamatun voidaan nähdä Jeesuksen Isän Jehova Jumalan johdonmukainen ote ohjata tarkoitustaan aina tilanteeseen sopivasti. Ihmeet ilmenevät varsin rajoitetusti, näitä kuolleiden heräämisiäkin on mainittu kreikankielisellä puolella tasan viisi kappaletta, vanhalla on kaksi raporttia aiheesta. Jeesus opetti, että kyse oli ikään kuin pienoismalli tulevasta, valtavan laajamittaisesta ylösnousemuksesta: ”Älkää ihmetelkö tätä! Tulee aika, jolloin kaikki, jotka lepäävät haudoissaan, kuulevat hänen äänensä”(Joh5:29)
Heprealaiskirjeessä kerrotaan taustaa ensimmäisen vuosisadan ihmetekoihin. Ensin todetaan Jeesukseen viitaten, kuinka Herra ensimmäisenä ”julisti suurta pelastusta”. Sitten mainitaan vaikutuksesta aikalaisiin: ”Ne, jotka kuulivat hänen julistuksensa, ovat sen todistuksellaan vahvistaneet ja välittäneet meille.” Lopuksi tuodaan esille Kaikkivaltiaan Jumalan osuus ihmetekojen myötä: ”Itse Jumala vahvisti heidän todistuksensa: hän antoi heidän tehdä tunnustekoja ja ihmeitä, monia voimallisia tekoja, ja jakoi Pyhän Hengen lahjoja tahtonsa mukaan”(Hepr2:3-4).
Kuolleiden herättäminen oli tietysti se kaikkein voimakkain osoitus kristillisyyteen kääntyneille juutalaisille siitä, kenen puolelle Jehovan suosio oli nyt siirtynyt. Mutta asialla on Raamatun mukaan merkitystä myös alkuseurakunnan rakentamisen kannalta: ”Hän antoi seurakunnalle sekä apostolit että profeetat ja evankeliumin julistajat, sekä paimenet että opettajat, varustaakseen kaikki seurakunnan jäsenet palvelutyöhön, Kristuksen ruumiin rakentamiseen. Kun me kaikki sitten pääsemme yhteen ja samaan uskoon ja Jumalan Pojan tuntemiseen ja niin saavutamme aikuisuuden, Kristuksen täyteyttä vastaavan kypsyyden.”(Ef4:11-14)
On merkille pantavaa, että ihmelahjat välittyivät ainoastaan ja vain apostolien kautta. Vaikka muutkin saivat näitä hengen ihmelahjoja, Raamatun teksti näyttäisi osoittavan, että niin tapahtui vain silloin, kun vähintään yksi apostoleista oli paikalla tai kun apostolit panivat kätensä jonkun päälle.(Apt5:12;8:18)
Kuolleiden herättämisen ja pienempien ihmeiden harvinaisuus raamatullisina aikoina on hyvä lähtökohta sille, mitä Raamattu kertoo ihmelahjojen tulevaisuudesta alkuseurakunnan jälkeen. Näin aiheesta Korinttilaiskirje: ”Rakkaus ei koskaan katoa. Mutta profetoiminen vaikenee, kielillä puhuminen lakkaa, tieto käy turhaksi”.(1.Ko13:8) Seuraavissa jakeissa viitataan toisaalta seurakunnan ”lapsuusvaiheeseen” ja toisaalta myös siihen, että vasta taivaassa ”näemme kasvoista kasvoihin”.
Tarkoitukseni on herättää keskustelua siitä, onko raamatullisia perusteita uskoa, että Kaikkivaltias herättää voimallaan tänä aikana kuolleita. Ja samalla noussee esille se, ovatko muut ihmelahjat edelleen valideja kristittyjen käytössä olevia työkaluja. Tarkoitukseni ei ole se, että mässäillään niillä ikävilläkin väärinkäytöksillä, joihin jotkut ”ihmeidentekijät” ovat syyllistyneet. Nehän todistavat vain noiden yksilöiden olleen jonkun muun kuin Kaikkivaltiaan asialla. En tule blogini päätoimittajana hyväksymään minkään uskonnollisen ryhmän morkkaamista , asiakeskustelua ajelen takaa meidän yksilöiden välillä.
Olisi erityisen mielenkiintoista kuulla kommentteja valtakirkkomme edustajilta. Miten te koette karismaatikot omassa keskuudessanne ja muualla?
Olkoon keskustelu vapaata – mutta rakentavaa.
Miksiköhän omimme vain joitakin asioita ja jätämme toiset täysin huomiotta. Tuo tilanne, jossa puhutaan opetuslasten lähettämisestä, on täysin ainutlaatuinen. Se koski opetuslapsia silloin. Ei missään sanota, että meidän tulisi toimia samoin. Tuskin meistä kukaan lähtee matkalle ilman toista paitaa, rahaa tai kenkiä. Laukkukin usein mukana on.
Osuit Pekka naulan kantaan kommentillasi, kiitos siitä. On todellakin niin, että luemme Raamattua aina hiukan ohjeistusta ja velvoitteita valikoiden. Tuskin kukaan kristityksi itseään kutsuva kovin tarkasti Mooseksen lain pykäliä noudattaa, esimerkiksi.
Valitsin otsikkooni Jeesuksen neuvonnasta tuon opetuslasten lähettämistilanteen, joka sinun mielestäsi siis oli ainutkertainen ja meitä varsin löyhästi ohjaava. Haluan nyt kiinnittää huomiota vain ja ainoastaan tähän parantamistoimintaan ja kuolleiden herättämiseen. Ja keskustelua onkin käyty varsin tiukasti asiassa pysyen.
Olisi todella mukava saada kuulla sinun (kirkollinen?) kommenttisi aiheeseeni: Ovatko nykyajan parantamisihmeet Jeesuksen antamien käskyjen noudattamista? Ja uskotko, että väitetyt kuolleiden herättämiset ovat sitä, minkä voimme katsoa tapahtuvan Raamatun Jumalan vaikutuksesta? Vai olisiko tällä kohden otettava huomioon se varoitus, jonka Vapahtajamme antoi Matteuksen 7. luvun jakeissa 21-23?
Olisi hienoa, jos joku karismaatikkokin valottaisi omia käsityksiään esille ottamastani aiheesta. Kuuntelen mielelläni.
Olen kyllä rukoillut jokin sairaan puolesta joka parantui. Jota asiaa lääkäri myöhemmin ihmetteli.
Kyse ei silti ollut siitä, että voisin sanoa parantaneeni hänet rukouksella. Ennemminkin vein asian rukouksessa Vapahtajalle joka asiassa vaikutti paranemisen. Joten paranemisia varmasti rukousten kautta tapahtuu. Aina ne yllättävät.
Olen myös itse saanut kokea paranemisen rukousten kautta. Olin satuttanut käteni pahasti ja arvelin etten maanantaina kykenisi työhön. Kävimme Tampereelle Jumalanpalveluksessa. Sen loputtua pappi lupasi rukoilla sairaiden puolesta ja siinä käsi tuli selkeästi paremmaksi. Illalla menin saman seurakunnan tilaisuuteen ja siellä sama pappi halusi jatkaa rukousta. tämän jälkeen käsi oli kunnossa.
Olennaista ehkä on se olemmeko itse tekemässä jotain vai jätämmekö uskossa vaikutukset Jumalan huoleksi. Hän parantaa mikäli hyväksi näkee. Jumalaa me emme voi käskeä parantamaan ketään.
En oikeastaan osaa ihmetellä sitä, että rukousten kautta joku joskus paranee. Tekeehän Jumala paljon muutakin ihmeellistä uskovien elämässä. Eihän nuo paranemiset poikkea muista päivittäisistä ihmeistä mitenkään. Ero on ainoastaan siinä, että niihin kiinnitetään enemmän huomiota, noin yleisellä tasolla.
Muita ihmeitä väitetään usein sattumiksi, minä en näihin väitteisiin, enää jaksa uskoa, kun todennäköisyys sattumien esiintymiselle on melko rajallinen. usko avaa silmät näkemään kaikkea sitä ihmeellistä missä Jumala on uskovan elämään vaikuttamassa. Joten ulkopuoliselle asioita on aika hankala selittää.
Uskovillekin ihan riittävän hankalaa.
Olen jälleen Pekka kanssasi samaa mieltä siitä, että ”Hän parantaa mikäli hyväksi näkee”. Ei minulla ole todellakaan valtuuksia päättää, onko joku parantuminen Jumalan työtä vai ei.
Ja vvathan sitäpaitsi elimistömme hienot mekanismit Luojamme käsialaa. Niiden varaan lääkäreidenkin parantava toiminta pitkälti perustuu. Sinunkin kädessäsi epäilemättä oli juuri parantumisprosessit vauhdissa silloin, kun pappi sinun puolestasi rukoili. Ihme vai ei tuo paranemisnopeus, siihen en tietenkään ota kantaa. Sinä voit niin tehdä, koska tiedät tapauksen yksityiskohdat.
Kuitenkin ensimmäisen vuosisadan ihmeparantumiset – kuolleista herättämisistä puhumattakaan – erosivat oleellisella tavalla nykyilmiöistä. Näin Raamattu Jeesuksen ihmeteoista: ”Hän… ja paransi kaikki sairaat, jotta kävisi toteen, mitä on sanottu profeetta Jesajan kirjassa: Hän kantoi meidän tautimme, otti taakakseen meidän sairautemme.”(Mat8:16,17)
Minä alleviivaisin ilmauksen ”paransi kaikki sairaat”. Taitaa nykyisin tulla kaikille ihmelahjoihinsa uskoville melkoisesti sekundaa toiminnassaan? Eikä se kai siitä voi johtua, että Kaikkivaltiaan parantamiskyky on nykyään heikompi kuin varhaisseurakunnan aikana?
Tekisi vielä mieleni kysellä, että kuinka sinä suhtaudut näihin julkisuudessa esiintyneisiin parantajiin, jotka sanovat käyttävänsä vain Jumalalta saamaansa voimaa? Niitähän on Suomessakin tullut ja mennyt.
En halua tietenkään painostaa sinua vastaamaan. Kenties joku muukin voisi kertoa uskonsa perusteista, kun nykyihmeisiin niin monet kuitenkin luottavat?
”Olen jälleen Pekka kanssasi samaa mieltä siitä, että “Hän parantaa mikäli hyväksi näkee”. ”
Ja tässä ei reaalimaailman puitteissa näy olevan mitään logiikkaa eikä oikeudenmukaisuutta. Ihan miten sattuu. Teodokian ongelma kukkii.
Tulee mieleen se entisen miehen koiran tottelevaisuus, mies kun koiraansa kehui:
”A miulla ku sitt o hyvä ja tottelevaene koira. Mie ku sano sill että ole kuule Musti siellä tai tulee kuule Musti tänne nii se oli kuule Musti siellä…”
Keskustelumme koskee nyt sitä, mikä on näiden ihmeiksi koettujen paranemisten ja jopa väitettyjen kuolleista herättämisten tausta. Onko kyseessä Kaikkivaltiaan suoranainen asioihin puuttuminen vai ei. Yksittäistapauksista minä en halua sanoa yhtään mitään. Ihmeitä kun on niin kovin montaa sorttia.
Tapasin tänä kesänä entisen oppilaani, joka oli viisi vuotta sitten sairastunut jo pitkälle levinneeseen keuhkosyöpään. Siihen pienisoluiseen muotoon, joka vie hautaan yleensä hyvin pian. Huomattava ihme oli tapahtunut lääketieteelliseltä kannalta katsottuna. Sen takana väitettiin olevan normaalihoitojen ohella käytetty radikaali muutos ravintotottumuksissa.
Olen sitä mieltä, että Jumalan aikaansaamien ihmeiden aika oli vain ja ainoastaan ensimmäisellä vuosisadalla. Niillä oli useita funktioita Raamatun hyvän uutisen kannalta. Nykyiset eivät täytä samoja tuntomerkkejä, vaikka joku voi saada silmänsä kirkastettua huimimmissa tarinoissa radioaktiivista metallia sisältävällä lammikkovedellä. Uskokoon sellaisen ken haluaa.
Näetkö sinä Seppo mitään laatueroa nykyisten uskonnollisten parantamisihmeiden ja Raamatun kertomusten välillä? Jos jätät kaiken lukusymboliikan ja redioaktiivisista vesistä kootut selitykset sivuun.
(Teodokian ongelmaa tuskin kannattaa tähän keskusteluun tuoda. Sehän oli taannoin blogini otsikkona, ja aiheeseen tuskin on kovin paljon lisättävää. )
Nykyajan ihmeparantumisia tutkittiin taannoin S uomessa tieteellisesti sadoittain ja tutkimus julkaistiin ja yhtään aitoa ihmeparanemista ei tutkimuksessa todettu.
Muinaista ihmeistä on vain kertomuksia ja kertomusten todenperäisyyttä meidän onmahdoton todentaa. Narraatiot yleensä tämmöisissä tapauksissa liioittelevat ja emme myöskään tiedä, ovatko kertojat tulkinneet kuulemansa tai näkemänsä oikein.
Rauli Toivonen :”Keskustelumme koskee nyt sitä, mikä on näiden ihmeiksi koettujen paranemisten ja jopa väitettyjen kuolleista herättämisten tausta. Onko kyseessä Kaikkivaltiaan suoranainen asioihin puuttuminen vai ei. ”
Tämä on henkilökohtaissti yhdessä srk:ssa koettua taustaa Nokian herätyksen ajoilta. Silloisen Hengen uudistus -nimellä toimineet nokialaiset aktivistit yrittivät herättää fyysisesti kuolleita siinä onnistumatta, mutta olivat niin vakuuttuneita asiassaan, että olivat järjestäneet asiassa koulutustilaisuuden Tampereelle.
Kun olin silloin mukana srk:n vapaaehtoistyössä, pyysin yhdeltä suuntauksen aktivistilta, että pääsen mukaan kyseiseen tilaisuuteen. Hän oli aiemmin sanonut, että ”Jumala on silittänyt hänen päätään niin, että pääluu paistaa”, ja kun en alkuunkaan uskonut, että Jumala toimisi niin, hän lupasi, että voin osallistua koulutukseen.
Hän oli yksi srk:n hengellisistä työntekijöistä, joka siirtyi ajasta ikuisuuteen ennen sovittua koulutusta, joten en voinut siihen osallistua, mutta olemme ikuisesti kiitollisia siitä, mitä hän teki lastemme hyväksi.
Kuten Seppo tuossa kertoi, virallisissa tutkimuksissa ei ole saatu mitään viitettä siitä, että Jeesuksen askeleissa tehdyt ihmeteot olisivat olleet todellisia. Tämä ei tietenkään kerro mitään siitä, etteikö Kaikkivaltias voisi jonkun yksilön nykyäänkin parantaa. Jos se Hänen tarkoituksiinsa niveltyy.
Tuulan kokemus oli mielenkiintoinen, kiitos siitä. Jäin miettimään kirjoittamaasi: ”Olivat niin vakuuttuneita asiassaan, että olivat järjestäneet asiassa koulutustilaisuuden Tampereelle”.
Alkuseurakunnan aikana ei taatusti tuollaisille koulutustilaisuuksille olisi ollut käyttöä. Silloin kun Jumalan henki oli ihmetekojen taustavoimana, toiminta on erilaista kaikissa yksityiskohdassaankin, kertoo meille Raamattu.
Ensimmäinen asiaton kommentti poistettu.
Kyllä Jeesus on parantanut ihmisiä aina samalla tavalla. Parantaminen ei ole riippuvainen meistä ihmisistä. Ei ole eroa apostolien ja meidän aikamme välillä. Raamattu ei tee tälläistä eroa. Jeesus on sama eilen tänään ja iankaikkisesti. Parantakaa sairaita herättäkää kuoleita, normaalia kirkon toimintaa nykyaikanakin. Suomen Luterilisen kirkon kirkkokäsikirjassa on esim öljyllä voitelemisen kaava/ jossa heijastuu kirkon 2000 vuotinen traditio.
Tervetuloa mukaan keskusteluun, Sami. Sinä taidat olla ensimmäinen, joka ilmoittautuu uskovansa Jeesuksen tekevän samanlaisia tekoja nykyään kuin kaksituhatta vuotta sitten. Et ehkä ole ottanut kaikkia asiaan vaikuttavia seikkoja huomioon, siksi keskustelu aiheesta lienee paikallaan.
Kirjoitat Matteuksen sitaattiini viitaten, että ”Parantakaa sairaita herättäkää kuolleita, normaalia kirkon toimintaa nykyaikanakin”. Mutta entäpä tuon ”normaalin toiminnan” tehokkuus? Montako kuolleiden herättämistä on meidän aikanamme voitu luotettavasti dokumentoida? Kenties sinulla on asiasta enemmän tietoa kuin minulla.
Viittaat kirkkokäsikirjan ohjeisiin sairaiden voitelemisesta öljyllä. Omien kokemusteni ja tietojeni mukaan huomattavasti yleisempää on ehtoollisen antaminen kuolevalle ja hänen rohkaisemisensa muilla tavoin. Kuinka usein tuota voitelua sinun tietojesi mukaan käytetään? Kenties joku toinen voi meitä auttaa tämän tiedon saamisessa, jos sinulla ei tietoa asiasta ole.
Sairaiden voitelu perustunee Jaakobin kirjeen kannustukseen: ”Jos joku teistä on sairaana, kutsukoon hän luokseen seurakunnan vanhimmat. Nämä voidelkoot hänet öljyllä Herran nimessä ja rukoilkoot hänen puolestaan.”(Jaak 5:14) Mutta oletko kiinnittänyt huomiota jatkoseuraamuksiin: ”Rukous, joka uskossa lausutaan, parantaa sairaan. Herra nostaa hänet jalkeille, ja jos hän on tehnyt syntiä, hän saa sen anteeksi.”(jae 15)
Miten on Sami, toimiiko sairaiden voitelu yhtä tehokkaasti nykyään? Vai voisiko tuo sairaus olla jotakin muuta kuin fyysistä laatua?
Luterilainen kirkko ei pidä mitään tilastoa ihmeparantumisista. Katollisella kirkolla on jonkinlainen dokumentaatio ihmeistä.
Toimiiko tehokkaasti? Kysymys on vahän hassu, mutta jos sen intentio on toimiiko, siihen vastaamme Jumalalla kaikki toimii. Jumala ei ole muuttunut. Luterilaisessa kirkossa kuten kaikissa kristillisissä kirkoissa Jumalan ihme teot ja voima vaikutukset tunnetaan. Sairaita parenee kuolleet heräteään jne.
Sadoissatuhansissa rukouspiiressä rukoillaan sairaiden puolesta, kirkko tunnustaa myös parantamisen armolahjan ( karisman vrt korintilaiskirjeet) ja öljyllä voiteleminen on käytössä laajalti.
Kovin yksinkertaista ja helppoa. Kirkossa saa olla sairas, vammainen ja heitä kirkko palvelee.
Miten Jehovan todistajilla, onko öljyllä voitelua? Parantamisen karismoja? Rukoillaanko sairaiden puolesta? Ajetaanko riivaajia ulos?
”Luterilainen kirkko ei pidä mitään tilastoa ihmeparantumisista.”
Niinpä, tyhjästä on vaikea pitää tilastoa.
Toteat Sami, että ”sairaita paranee kuolleet herätetään jne.” Missä ja milloin noin on tapahtunut? En ole edelleenkään saanut edes ensimmäistäkään todistetta kuolleiden herättämisestä nykyään. Olisiko sinulla tarjota yksi luotettava esimerkki asiasta?
Raamatussa kuolleiden herättämisestä kerrotaan ihan henkilöitä nimeltä mainiten. Jopa Jeesuksen vastustajat olivat vakuuttuneita asiasta: ”Jos annamme hänen jatkaa näin, häneen uskovat kohta kaikki, ja silloin roomalaiset tulevat ja ottavat meiltä sekä tämän pyhän paikan että koko kansamme… Siitä päivästä lähtien neuvoston tavoitteena oli surmata Jeesus.”(Joh11:48,53)
En suoraan sanoen usko, että Jeesus taivaallisena kuninkaana tekisi samanlaisia ihmetekoja nykyisin kuin 2000 vuotta sitten. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettenkö rukoilisi jonkun fyysistä sairautta potevan puolesta. Kaikkivaltias auttaa varmasti jollakin tavoin kaikkia, jotka vilpittömästi häneltä apua pyytävät.Vähintäänkin antamalla voimaa kestää sairauksia. Niitähän meillä kaikilla kuitenkin on, ihan riippumatta jumalsuhteestamme.
Sairaiden voitelun Jaakobin kirjeessä ymmärrän koskevan hengellisesti sairastunutta. Siihen viittaa tuo maininta varmasta lopputuloksesta: ”Rukous, joka uskossa lausutaan, parantaa sairaan. Herra nostaa hänet jalkeille, ja jos hän on tehnyt syntiä, hän saa sen anteeksi.”
Eikö totta, Sami, noin ei käy joka kerta fyysisen sairauden puolesta esitetyissä rukouksissa.
Oletko ajatellut sitä, kuinka Paavali ihmelahjoineen neuvoi Timoteusta vatsavaivojen hoidossa: ”Älä enää juo pelkkää vettä, vaan käytä vatsasi ja toistuvien vaivojesi vuoksi vähän viiniäkin.”(1.Tim5:23) Ehkä olet huomannut, etteivät apostolit toisiaan ihmelahjoineen parannelleet, koska tuohonkin aikaan parantamisen karismoilla oli tarkasti määritelty tarkoituksensa.
Jaakobin kirje on suoraa jatkumoa Mark 6:teen, jossa apostolit lähetetiin palvelutehtävään, parantamaan sairaita ja ajamaan ulos riivaajia. Jaakobin kirje 5 taas puhuu vanhimmista jotka ovat seurakunnan viran halitijoita ( presbyteros) se voi tarkoittaa myös vanhinten golleegiota. Näin apostolinen traditio tradeerataan siirretään eteenpäin kuten Jaakobin kirje osoittaa.
Jumala parantaa siis ihmisiä samalla tavalla ja edelleen.
” Sairaiden voitelun Jaakobin kirjeessä ymmärrän koskevan hengellisesti sairastunutta. Enpä ole tuollaisesta kuullut. Ja mistä tiedät Rauli, että hengellisesti sairas paranee aina?
Uskon rukous avaa mahdollisuuksia ja usko on tässä Jaakobin kirjeessä näkökulma käsitellä sairautta. Kaikki on Herran kädessä – jos siis Jumala tahtoo hän parantaa. Öljyllä voitelu ei ole mikään tae parantumiselle. Kuten opetuslapset eivät voineet ajaa tiettyä riivaaja lajia ulos vaikka kuinka yrittivät – Jeesus sanoi että tämä laji ei lähde kuin rukouksella ja paastolla.
Sairas voi parantua tai sitten ei. Kaikki on Jumalan kädessä. Me vai rukoilemme ja voitelemme öljyllä.
”Ja mistä tiedät Rauli, että hengellisesti sairas paranee aina?”
Jaakobin kirjeen hengellisesti sairaan parantumisesta annetaan takeet: ”Jos hän on tehnyt syntiä, hän saa sen anteeksi.” Tämä hengellinen tervehtyminen tietysti edellyttää vilpitöntä katumista.
Fyysinen paraneminen voitelulla Jaakobin kirjeen ohjeiden mukaisesti ei takaa minkäänlaista tehrvehtymistä. Onko sinulla asiasta yhtäkään esimerkkitapausta tiedossa?
”Älä enää juo pelkkää vettä, vaan käytä vatsasi ja toistuvien vaivojesi vuoksi vähän viiniäkin.”(1.Tim5:23)
Paavalin neuvo ei minulle ainakaan sovi. Sillä punaviinin tai valkoviinin nauttiminen saa minun vatsani välittömästi sekaisin. Timoteusta se varmasti auttoi.
”Ehkä olet huomannut, etteivät apostolit toisiaan ihmelahjoineen parannelleet, koska tuohonkin aikaan parantamisen karismoilla oli tarkasti määritelty tarkoituksensa.”
Tästä sinulla eikä minulla ole tietoa, joten se on spekulatiivinen oletus. Karismat kuuluvat sen sijaan kiinteästi Ut:n seurakunnalliseen elämään, kuten öljyllä voitelukin.
Raamattu kertoo, että parantamisihmeet kohdistettiin muihin kuin apostoleihin. Joka kerta. Muuta tietoa ei minullakaan asiasta ole.
”En suoraan sanoen usko, että Jeesus taivaallisena kuninkaana tekisi samanlaisia ihmetekoja nykyisin kuin 2000 vuotta sitten.”
Meillä on Rauli erilainen Jumala. Minun Jumalani on sama eilen tänään ja iankaikkisesti. Minun Herrani ja minun Jumalani kuten apostoli Tuomas sanoi. Jumalan valtakunta ei ole vain sanoissa vaan voimassa ja tunnusteoissa.
Kyllä minä sinun kanssasi siitä samaa mieltä olen, että Raamatun Jumala Jehova on aina ollut sama. Hänen toimintansa on vain aina palvellut Hänen tarkoituksiaan. Ja niihin ei näytä kuuluvan ihmeparannukset nykyisin.
Oletko sinä Sami pannut merkille, että tulevista ajoista puhuessaan Vapahtajamme suorastaan varoitti juoksemasta ihmeiden perässä. Esimerkiksi:
”Sillä vääriä messiaita ja vääriä profeettoja ilmaantuu, ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että he johtavat, jos mahdollista, valitutkin harhaan.”(Mat24:24)
”Monet sanovat minulle sinä päivänä: ’Herra, Herra! Sinun nimessäsihän me profetoimme, sinun nimessäsi me karkotimme pahoja henkiä ja sinun nimessäsi teimme monia voimatekoja.’ Mutta silloin he saavat minulta vastauksen: ’En tunne teitä. Menkää pois minun luotani, vääryydentekijät!'”.(Mat7:22,23)
Keitähän nämä Jeesuksen nimessä ihmeitä tekevät huijarit ovat. Sami? Noin periaatteessa.