Lukijani.
Raamattu heijastaa aina oman aikansa käsityksiä. Mistä siis kertoo se, että moni mies on kadonnut takavasemmalle vuoden 1992 käännöksen (KR92) myötä?
Vuoden 1938 käännöstä (KR38) pidetään uskollisena alkukielen ilmaisuille. Joihinkin kohtiin on silti lisätty sanoja, jotka aikoinaan auttoivat ymmärtämistä. Niinpä ilmaus ”usko ei ole joka miehen” (2. Tess. 3:2) on voitu käsittää jokamiehenoikeuksien tapaan eikä sukupuoleen sidottuna asiana.
Nykysuomi suosii sensitiivisyyttä. Lakimies on muuttunut juristiksi ja lehtimies journalistiksi. Siksi miehinen ilmaus on nyt poissa ja tilalle on tullut alkukielen tapaan neutraali ”kaikkihan eivät usko”.
Myöskään Jeesuksen ristintielllä ei enää korosteta miestä. Kyreneläinen Simon oli KR38 mukaan ”ohikulkeva mies” (Mark. 15:21). Simonista kerrotaan samassa jakeessa, että hän on ”Aleksandroksen ja Rufuksen isä”. Siksi riittää, että KR92 kuvaa hänet kreikan mukaisesti vain ”ohikulkijaksi”.
Filippiläiskirje osoittaa, mihin johtaa, kun jokin sana voi olla sekä erisnimi että yleisnimi. Aivan kuten meillä voidaan juhannuksen alla juhlia niin Aattoa kuin aattoa. KR38 puhuttelee Paavalin iestoveria nimellä Synsygus ja selittää alaviitteessä, että nimi merkitsee ”apumies” (Fil. 4:3). KR92 tulkitsee, että kyseessä on nimetön ”työtoveri”. Samalla tosin hämärtyy se, että muista ”työtovereistaan” Paavali käytti sanaa ’synergos’.
Henkilönnimiä on tulkittu myös roomalaiskirjettä suomennettaessa. Silloin, kun pappiskutsumus oli vain miesten asia, Paavali lähetti tervehdyksen Juniaalle (Room. 16:7, KR38). Vuonna 1992 palattiin ikivanhaan tulkintaan ja niin terveisiä saakin Junia. Alaviitteessä tosin mainitaan, että naisennimen Junia sijaan kysymys voi olla miehennimestä Junias.
Luukkaan kuvaus Ihmisen Pojan päivästä on muuttunut melkoisesti. Vanhan kirkkoraamatun mukaan ”sinä yönä on kaksi miestä yhdellä vuoteella” (Luuk. 17:34). Jae 36 puuttuu. KR92 ei kerro, ketkä kaksi vuoteella ovat. Jakeen 36 mukaan kaksi miestä on pellolla.
Sanat jakeissa 34 ja 36 ovat kreikan kielessä aivan samoja. Miesten pitäisi kai näkyä tai puuttua sekä vuoteesta että pellolta! Pelastumiseen asia ei vaikuta: joka tapauksessa vain toinen ”korjataan talteen” / ”otetaan” ja toinen ”jätetään”.
Yllätyitkö Sinä?
Sinun
Harmaa rovasti
Kiitos Harmaa rovasti blogista. Kyllä minä yllätyin näistä tiedoista. Minua on alkanut kiinnostaa nämä Raamatun käännökset. Se, että miehet näyttävät katoavan niistä, on jokseenkin harmittavaa. Ehkä en muuten niin ärsyyntyisi tästä vaan kun tämä sukupuolineutraalius alkaa saada jo surkuhupaisia piirteitä. Luulisi, että edes Raamattu siltä säästyisi.
Muutenkin olen alkanut ihmetellä tällaisena tavallisena maallikkona, että mitäs Raamattua tässä oikeastaan tulisi lukea. Perusasiathan niissä on kohdallaan vaan itse tietysti kaipaisin sellaista ihan vanhojen kirjoitusten mukaista käännöstä, jossa sukupuolihöpsötykset on unohdettu :). Mutta sen siitä saa, kun ei osaa näitä vanhoja kieliä, jottas pystyisi itse tutkimaan.
Siksi on hienoa, että löytyy Harmaa rovasti. Kaikki tällainen kiinnostaa meikäläistä valtavasti.
Tarja. Kiitos rohkaisevasta palautteesta.
Internetissä on runsaasti sähköisiä raamatunkäännöksiä eri kielillä. Laatuun en ota kantaa, koska siihen ei osaamiseni riitä.
Eri kielisten käännösten lisäksi on tärkeää vertailla myös Raamatun sisäistä sanomaa. Esimerkiksi Google-haku (raamattu Luuk 17) tuo osumiksi muun muassa evl.fi-verkkosivulla olevat raamatunkäännökset. Valitsemalla vuoden 1992 käännöksen näkee tekstin lisäksi myös eri jakeisiin liittyviä viittauksia.
Jakeiden 34 ja 35 kohdalta löytyy linkki Matteuksen evankeliumin vastaavansisältöisiin jakeisiin 24:40,41.
Vastaavasti jae 19, jossa puhutaan Sodomasta, sisältää viittauksen peräti viiteen muuhun raamatunkohtaan. Ja niistä puolestaan löytyy linkkejä yhä uusiin kohtiin.
Antoisaa tutkimusmatkaa!
Kari-Matti Laaksosen ja Salme Kaikusalon kommentit siivittivät minua vielä syvemmin ihmettelemään luterilaisen jumalanpalvelusmusiikin aamenten symboliikkaa.
Lieneekö säveltäjältä tietoinen ratkaisu, mutta sävelmäsarjoissa 1-3 kolminkertainen aamen lauletaan seitsemän sävelen avulla ja kaksinkertainen aamen viidellä sävelellä. Näin aamenissa on mukana Jumalan kolminaisuus tai Kristuksen kaksi luontoa. Sävelten lukumäärät taas kantavat pyhää seitsenlukua tai Kristuksen viittä haavaa.
Kolminkertainen Amen sisältää 3 x lukuarvon 91 eli 273, mikä vasta kreikan sanaa ’avain’ sekä vuoden 9 kuukautta eli kolmea nejättäosaa. Luku 273 on myös moninkertainen Kristus-symboli Ut:ssa.
Jos noin on, niin tuokoon ”avain” mieleen mieluummin Ilm. 3:7 Daavidin avaimen haltijan kuin Ilm. 9:1 syvyyden kuilun avaimen ja siitä seuraavia vitsauksia.
Rippiinhän avaimet myös liittyvät. Eli synnintunnustuksen ja synninpäästön muodostamaan kokonaisuuteen.
Kyllä miehet ovat tarpeellisia. Ilman miestä minullakaan ei olisi kolmea ihanaa lasta. Miehet tuottavat siittiöitä ja niitä tarvitaan lasten hankintaan. 🙂
Ja jotta ansaitut kehut eivät nostaisi meitä miehiä vallan leijumaan, niin suosittelen lukemaan uudelleen ylempänä viestiketjussa olevan Lauri Lahtisen ansiokkaan (ja kenties toistaiseksi liian vähälle huomiolle jääneen) kommentin
https://www.kotimaa.fi/blogit/mutta-mihin-katosivat-miehet/#comment-196367.
Ja sitten voimmekin yhdessä pohtia, kuinka synkin tulevaisuudennäkymä on vielä vältettävissä.
Jos nyt ylipäätään on olemassa joku persoonallinen Jumala, nin miksi hän on isäjumala, eikä äitijumala?
https://www.kotimaa.fi/blogit/?s=uros
Jumalan feminiini ulottuvuus tulee julki ainakin Jeesuksen sanoissa ”Jerusalem, Jerusalem! Sinä tapat profeetat ja kivität ne, jotka on lähetetty sinun luoksesi. Miten monesti olenkaan tahtonut koota lapsesi, niin kuin kanaemo kokoaa poikaset siipiensä suojaan!” (Matt. 23:37)
Jumalasta käytetään myös neutraaleja sanoja, kuten Vanhaikäinen. ”Minä näin yöllisessä näyssä, ja katso, taivaan pilvissä tuli Ihmisen Pojan kaltainen; ja hän saapui Vanhaikäisen tykö, ja hänet saatettiin tämän eteen. Ja hänelle annettiin valta, kunnia ja valtakunta, ja kaikki kansat, kansakunnat ja kielet palvelivat häntä. Hänen valtansa on iankaikkinen valta, joka ei lakkaa, ja hänen valtakuntansa on valtakunta, joka ei häviä.” (Dan. 7:13-14)
Samalla on huomattava, että Jumala Isänä ja seurakunta äitinä -symboliikka menee uusiksi, jos kristinuskon Jumalan sukupuoli halutaan kääntää toisin päin.
Jouni: ”Samalla on huomattava, että Jumala Isänä ja seurakunta äitinä -symboliikka menee uusiksi, jos kristinuskon Jumalan sukupuoli halutaan kääntää toisin päin.”
Se olisi tietysti ikävää ja jopa katastrofaalista, mutta mistä kukaan ihminen voi tietää, että Jumala on uros. Onko joku (sinä?) nähnyt hänet? Jos Jumala on persoonallinen ja mies, onko hänellä myös miesten pelit ja vehkeet?
Jos Jumala on, olen sitä mieltä, että hän on kuitenkin kaikesta ihmisten hössötyksestä – isäjumalasta – huolimatta sukupuoleton Se. Olisi ainakin Suomalaisten tasa-arvokäsitysten mukainen. Eikä sillä Jumala Isänä ja seurakunta äitinä -symboliikallakaan olisi enää niin nokonuukaa.
Kimmo. Raamatun mukaan Jeesus on ainoa, joka on nähnyt Isän. ”Ei kukaan voi tulla minun luokseni, ellei Isä, joka minut on lähettänyt, vedä häntä. — Isää tosin ei kukaan ole nähnyt; ainoastaan hän, joka on tullut Jumalan luota, on nähnyt Isän.” (Joh. 6:44,46)
Jeesus myös opetti opetuslapsilleen rukouspuhutteluksi ”Isä meidän”. Sekin painaa vaa’assa.
Koska kristityt ovat kirkon varhaisista ajoista lähtien puhutelleet Jumalaa Isänä, Poikana ja Pyhänä Henkenä, se minulle riittää. Ajatukset lähtevät taatusti harhapoluille, jos yritämme kuvitella liian yksityiskohtaisesti ihmisen fyysisiä rakenteita hänen olemukseensa.
Kynnys Jumalan parempaan tuntemiseen (ja samalla reitti pois ei-tietämisestä) lienee siten Jeesuksen sana: ”Kaiken on Isäni antanut minun haltuuni. Poikaa ei tunne kukaan muu kuin Isä eikä Isää kukaan muu kuin Poika ja se, jolle Poika tahtoo hänet ilmoittaa.” (Matt. 11:27)
Jouni: ”Koska kristityt ovat kirkon varhaisista ajoista lähtien puhutelleet Jumalaa Isänä, Poikana ja Pyhänä Henkenä, se minulle riittää.”
Jaa, mutta eikös tuo maailma ja maailman meno tuohon aikaan, kun Raamattu kirjoitettiin ja Jeesuksen sanomiset ylös kirjattiin ollut yleisilmeeltään aika patriarkaalinen?
Tuskin tuolloin kenenkään mieleen on hurjimmissa unelmissakaan voinut tulla, että Jumala voisi olla naispuolinen tai edes sukupuoleton Se. Ja voipi olla, että noita muistiinmerkitsemisiä on vähän kaunisteltu ajan käsitysten mukaisiksi.
Saas nähdä – minä en varmastikaan sitä tosin enää näe – koska maailmaan saadaan ensimmäinen naispaavi. Eikös se paavi ole Jumalan sijainen Telluksella?
Kimmo. Jeesus ei kutsunut Mariaa äidikseen, vaan puhutteli tätä sanalla ”vaimo” (KR28) / ”nainen” (KR92) (Joh. 2:4 ja 19:26) En tiedä, miksi näin on. Mutta kun kerran Jeesus puhuttelee taivaallista lähettäjäänsä nimellä ”Abba”, ”Isä”, eikä puhuttele ihmiseksi synnyttäjäänsä äidiksi, sillä on jokin pätevä peruste. Ja tästäkin olen sitä mieltä, että näin riittäköön.
Paavia taas voi kutsua lähinnä apostoli Pietarin seuraajaksi. Paavi on ottanut kantaakseen myös vanhan Rooman keisarille(kin) kuuluneen arvonimen ”Pontifex maximus”, ylipappi, jonka likimääräinen suomennos ”suurin sillanrakentaja” viittaa kaiketi siihen, että hän voi erityisellä tavalla toimia yhteydenpitäjänä ihmisen ja Jumalan välillä.
”Jumalasta käytetään myös neutraaleja sanoja, kuten Vanhaikäinen. “Minä näin yöllisessä näyssä, ja katso, taivaan pilvissä tuli Ihmisen Pojan kaltainen; ja hän saapui Vanhaikäisen tykö, ja hänet saatettiin tämän eteen.”
’Vanhaikäinen’ eli Attiq Joomim on käännetty mm. Päivien alkuisä, mutta insinööri George Sassoonin teknisesti kääntämä käsite ei tarkoita Jumalaa vaan teknistä laitetta:. George Sassoon, Rodney Dale, The Kabbalah Decoded: A New Translation of the ’Ancient of Days’ Texts of the Zohar (Duckworth, 1978). ISBN 0-7156-1289-1
Lienee niin, että hurskaan mielikuvituksen avulla Raamatussa voi nähdä asioita toisin kuin kielitieteellisistä periaatteista kiinni pitävä selittäjä.
Profeetta Danielin kirjassa kolmessa jakeessa esiintyvä (Dan. 7:9, 13, 22) arameankielinen sana ’attik joomajja’ tai ’attik joomiin’ merkitsee tavanomaisen käsityksen mukaan ”päiviltä iäkäs” ja on yksi Jumalan nimistä.
Jouni,insinööri George Sassoon hallitsi täysin muinaisheprean ja ohjelmoin mm. hepreankielisiä kielitietokoneita. Hänen mukaansa Attiq Joomin sanaparissa Attiq on kirkas, loistava (mikä on myös Gezeniuksen sille antama yksi juurimerkitys) ja Joomin, joka on päivät, saattaa merkitä myös meret, ja sana meri käytettiin myös nesteastioista, Salomonin tempplinkin edessä olevat suuret altaat oliva ’vaskimeriä’.
Kehotan tutustumaan ko Geoge Sassoonin teokseen. se avartaa kummasti muinaisten ilmestysuskontojen käsitemuodostusta.
Seppo. Kiitos täydentävästä puheenvuorosta. Ja myös oheistamastasi erillisestä englanninkielisestä sitaatista.
Ymmärrän toki, että heprean ja aramean konsonanttiryppäitä voi vokalisoida eri tavoin ja että jotkut konsonantitkin ovat helposti keskenään sekoittuvia, jolloin korrehtuuri on tarpeen.
Mutta: Jos kyseessä olisi siirrettävä meri, vaikkapa häikäisevän loistava, kuten Ilm. 15:2 kristallimeri, sen luo toki voisi saapua, kuten Dan. 7:13, 22 kuvaa. Mutta sellainen ei voine istuutua Dan. 7:9?
Siksi edelleen kallistun mieluummin käännökseen ”Ikiaikainen” tai ”Vanhaikäinen”.
Jouni, ’meri’ kuvasi kahta pallomaista Attiq Joominissa olevaa kirkkaasti hohtavaa säiliötä mannakoneen ’vartalossa’. Näitä kuvattiin myös koneen ’päiksi’. Koneessa oli myös tukijalat,joila se ’seisoi’. Mekin sanomme.että juna seisoo asemalla vaika sillä ei edes ole jalkoja 😉 Vanhaikäisen ’istuminen’ on ymmärretävissä samoin .
Tästä ’vanhaikäisestä’ ja sen toiminnoista on yksityiskohtaiset kuvaukset Zoharin kirjoissa: ”The Greater Holy Assembly’ ja ’The Book of Mystyery’. Maallikkokaan ei voi välttyä ajatukselta,että kyseesä on ollut jokin monimutkainen tekninen laite, jota kuvataan ihmisruumiista otetuin käsittein kun muita sopivia käsitteitä ei asian kuvaajalla tuolloin ollut. Mannakoneesta on kirjoittanut myös Johannes ja Peter Fiebag. Tästä näke koneen kuvan:
https://www.scribd.com/doc/38612389/The-Manna-Machine
Seppo. Vuoden 1933 raamatunkäännöksessä kohdassa Sakarja 5:7 kuvataan nainen eefa-mitassa. Muistelen, että se kohta on tulkittu televisioksi. Raamatun sivuilta on löydetty merkkejä myös ufojen vierailuista. Aikoinaan luin kiinnostuneena kaikesta sellaisesta. Nykyisin olen paljon varovaisempi.
Mutta tunnustan, että kehitys ja tutkimus menee eteenpäin siksi, että keskuudestamme löytyy ihmisiä, jotka osaavat asettaa asioita kyseenalaiseksi.
”In Aramaic, the title [Ancient of Days] is attikyomin (OThIQ IVMIN), and in Hebrew attikyomim (OThIQ IMIM). The first word comes from the word attak (OThQ), to remove or transport; it is used several times in the Bible, mostly with that meaning. The form attik would then mean ’transporting’ or possibly ’ that
which is transported’.” ”The second word in the title is IVMIN or IMIM, supposed to mean ’(of the) days’. Now the word IVM, pronounced ’yom’, does mean ’day’…But there is another
word in Hebrew, IM, pronounced ’yam’. This means ’sea’. In the plural, both words are spelt the same, IMIM. If pronounced ’yomim’, this means days, and if ’yamim’, seas. From this, we discover that OThIQ IMIM can mean Ancient of Days, but is could also mean Transportable One of the Seas…” ”In the Bible, there are various seas, and the word is also used for what we could
called lakes such as the Sea of Galilee. There is also the great Sea, yam rav in Hebrew, the name given to the Mediterranean, which was the largest body of water known to the ancient Israelites. Yam rav was also the ’great sea’ of bronze which stood in front of Solomon’s Temple (2 Chronicles 4:2ff). This was a large vessel filled with water and used for purification rituals. It appears, therefore, that the word ’sea’ in Hebrew can also mean ’a large vessel for containing liquids’, or in modern terms, a tank.”
Hyvä Blogi. Raamatun käännöksistä vielä sen verran, (Tarja kyseli aikaisemmin) että vanhemmissa käännöksissä on säilytetty selkeä yhteys vanhan ja uuden testamentin välillä, esim. Apostolien lainaukset profeetoilta on säilyneet lähes suorina lainauksina, ynm. Apostolit tunsivat kirjoituksia esim. Laki ja profeetat (vanhan testamenti kirjoitukset)
Viimeisimmät Luther tutkimukset ovat todenneet Lutherin kääntämän Raamatun hyvin tarkaksi ja Suomalainen vanha(t) käännökset ovat näiden pohjalta myös osoittautuneet hyvin käsiteltäviksi. Uusin v.92 käännös taas on jo paljolti tulkinnallinen käännös, jossa on menetetty selkeä yhteys suoriin vanhan testamentin lainauksiin, joita uudentestamentin kirjat suorastaan kuhisevat.
Uusin käännös on kohtuullinen luku Raamattu, mutta asiat selvenevät vanhempien käännösten mukana ja alkukielen sanastoa ja kulttuurin tuntemusta kannattaa ehdottomasti harrastaa.
Sepolle vielä kysymys, kun ”Pyhä pyhä pyhä” toistuu kolme kertaa rukouksessa, niin osaatko saada sille jonkin merkityksen? (Itselleni henkilökohtaisesti tärkeä kysymys, jonka äärelle olen useasti joutunut )
Ismo, millä kielellä tuo kolminkertainen pyhä on alunperin tarkoittamassasi rukouksessa?
Kolminkertainen ’pyhä’ esiintyy Raamatussa kahdessa Jumala kaikkivaltiutta ja kunniaa kuvaavassa näyssä. Vanhan testamentin puolella se on Jesajan kirjassa ja Uuden testamentin puolella Ilmestyskirjassa. Onko kolmesti toistaminen muuta kuin asian korostamista täydellisyyteen (vrt kolminkertainen eläköön-huuto)?
Raamatunkohdat, joihin Martti Pentti viittaa, ovat Jes. 6:3 ja Ilm. 4:8. Niissä on näkyvissä kolminkertainen Pyhä, Trishagion.
Aimo T. Nikolainen selittää Johanneksen ilmestys -kommentaarissaan (Hämeenlinna 1972) sivun 64 alaviitteessä yhtenä vaihtoehtona, että Jes. 6:n heprealaisessa tekstissä on ollut sekä yhden että kahden ”pyhän” lukutapa. Septuagintassa ja Ilmestyskirjassa lukutavat on laskettu yhteen.
Trishagion on tietääkseni laajempi: ’Pyhä Jumala, Pyhä Väkevä, Pyhä Kuolematon, armahda meitä!’.
Martti. Kiitos täsmennyksestä. Seurasin kommentissani enempää ajattelematta Nikolaisen kommentaaria.
Kaivoin siis esille Teinosen Teologian sanakirjan. Trishagion on sen mukaan ortodoksinen liturginen virsi, (jonka sanat olet kommenttisi kirjoittanut).
Täsmällisempää olisikin siksi lännen perinteessä käyttää termiä ”tersanctus”. Se on kaksimerkityksinen. 1) Synonyymi käsitteelle ”trishagion”. 2) Synonyymi [messun pysyviin osiin kuuluvalle] Sanctus-hymnille (Pyhä, Pyhä, Pyhä). Josta siis nyt on kyse.
Trishagion on Virsikirjan jumalanpalvelusliitteessä nro 718.
Totta taas. Trishagion on kuitenkin evankelis-luterilaisessa jumalanpalvelusperinteessä vain rajoitetussa käytössä osana esirukousta. Siitä on annettu seuraava ohje: ”Paastonaikana tuhkakeskiviikosta lähtien voidaan käyttää litaniaa (virsikirjan jumalanpalvelusliitteessä nro 719) tai Trishagion-rukousta (virsikirjan jumalanpalvelusliitteessä nro 718).
Ohjeen aikaväli tarkoittaa kuutta-seitsemää viikkoa. Rukous on syvällinen, mutta toteutukseltaan sen verran vaativa, että sitä (luultavasti) toteutetaan harvakseltaan ja vain ns. korkeakirkollisissa seurakunnissa.