Jotkin asiat ovat niin järkyttäviä, että niistä kirjoittaminenkin tuntuu vastenmieliseltä.
Kansainvälinen lehdistö on jo vuosia uutisoinut katolisen kirkon pedofiliaskandaaleista eri maissa. Olipa kyse Saksasta, USA:sta tai Etelä-Afrikasta tai rikollisten katolisten pappien suojelusta ja heidän siirtämisestään seurakunnasta tai maasta toiseen, on asiasta Suomessa uutisoitu melko vähän.
Suomen luterilaisen kirkon on katkaistava suhteet Vatikaaniin
Ranskasta kuuluvat uutiset, jotka arvioivat jopa yli 300.000 lapsen joutuneen katolisten väkivallan, myös katolisten nunnien harjoittaman väkivallan, kohteeksi vuoden 1950 jälkeen, ovat yllättäviä ja syvästi järkyttäviä. Mutta vain asian mittaluokan, ei itse ilmiön olemassaolon suhteen. Siitä kun on kansainvälisessä mediassa aiemmin uutisoitu.
Paavi, katolisen kirkon johtaja, antaa toistuvasti moraalisia ohjeita ja eettisesti yleviä lausuntoja tästä ja tuosta asiasta. Lausuntoja esitellään globaalissa mediassa. Jostain syystä jopa televisio meillä on välittänyt suomalaistenkin katseltavaksi ja kuin hengelliseksi opastukseksi paavin toimittamia messuja. Miksi ihmeessä?
Katolisen kirkon oma pesä on täysin perkaamatta.
Meidän suomalaisten kansallisominaisuus, poliittisesta, ideologisesta tai uskonnollisesta suuntautumisesta riippumatta, näyttää olevan valtava hyväuskoisuus ja sinisilmäisyys.
Uskonnollisessa kentässämme näyttää aikojen saatossa unohtuneen, että uskonpuhdistus oli oikeasti puhdistus. Mennä saivat aneiden ja niiden kauppiaiden lisäksi ”selibaatti”, munkit, nunnat ja paavin johtajuus. Niin ikään sai mennä periaate, ettei maallikkojen tarvinnut/saanut lukea Raamattua – he kuitenkin ymmärtäisivät sen väärin.
Sallikaa lasten tulla minun tyköni?
Suomen luterilainen kirkko on pitänyt yllä yhteyksiä katoliseen kirkkoon.
Nyt Ranskasta – ja mitä muualla tapahtuukaan? – tulleiden tietojen valossa Suomen luterilaisen kirkon johdon on empimättä ja välittömästi luovuttava hyväuskoisesta sinisilmäisyydestään ja katkaistava kaikki viralliset sekä virallisluonteiset yhteytensä Roomaan.
Kysymys on nyt siitä kenen joukoissa luterilaisen kirkon johto seisoo.
Mitä ihmettä, noin reaalimaailman kontekstissa, on ollut Suomen kirkon ja Vatikaanin yhteinen julistus vanhurskauttamisesta?
Onko Suomen luterilainen kirkko lasten, kaikkien maailman lasten, puolella vai yhteydenpidollaan tukemassa katolista globaalia organisaatiota?
Korkein, Jumala, on antanut meille kaikille ihmisille syntymässämme tasa-arvoisen positiivisen ihmisarvostuksen.
Katolinen kirkko korostaa Jumalan olevan mies, jolloin naisten osuus on sitten mitä on. Ei pappien puolisoja. Realistinen perusta satojen tuhansien lasten hyväsikäyttöön.
Luterilainen kirkko ei myöskään tunnusta meidän ihmisten tasa-arvoisuutta.
Kirkkojen menestyminen on kiinni omasta opistaan, jonka on muututtava radikaalisesti tulevien vuosien, vuosikymmenien aikana.
”Onko Suomen luterilainen kirkko lasten, kaikkien maailman lasten, puolella vai yhteydenpidollaan tukemassa katolista globaalia organisaatiota? ”
Ei ole kaikkien maailman lasten puolella koskaan ollut, kuten olen täällä ymmärtänyt kasteesta puhuttaessa, että ilman kristillistä lapsi-kastetta lapsi on saatanan valtakunnassa, ja siten paholaisesta, joka selittääkin esim. holokaustissa tapettujen lasten kohtalon niin sanotusti halveksittuina mitättömyyksinä ja harhauskoisina kerettiläisinä.
Tällaista puhdistusta luterilaisuuden lähtömaassa.
Olen lukenut, että jo Hitler olisi vihajillut katoliselle Roomalla pedofiliasta ja tuominnut sen, ja uhannut julkaista asian, mutta vastavetona paavi uhkasi tuomita Hitlerin suunnitelmat rotukansan luomisesta.
Niinpä he tekivät sopimuksen. Paavi lupasi olla puuttumatta Hitlerin suunnittelmiin juutalaisten joukkomurhasta jos Hitler ei puutu katolisten pedofiliaan. Näin se sitten siirtyi ja sai jatkua ja Hitler sai toteuttaa Lutherin suunnitelmat juutalaisten eliminoimisesta ja karkottamisesta osana uskonsa puhdistustoimia. Se hyödytti myös katolista kirkkoa vaikka oli Lutherin oppia.
Voi hyvät hyssykät… Pedofilia ja naisten alistaminen onkin Kirkon syytä maailmassa, niinkö? Sellaisen kuvan saa, kun näitä median lööppejä lukee ja kansaan uppoaa kaiken mitä se lukee…
Todellisuudessa sekulaarissa maailmassa nuo edellä mainitut rikokset ovat sata, jopa tuhat kertaiset rikostilastoissa.
Kirkon sanoma on eriasia, kuin ihmisten toteuttama elämä.
Meille sanotaan laissa, älä panettele ja rakasta lähimmäistä, mutta emme muuta enää teekään, kuin panettelemme, sen on some paljastanut ihmisestä.
Armoa ja rakkautta meissä ei ole.
Malinen: ”Todellisuudessa sekulaarissa maailmassa nuo edellä mainitut rikokset ovat sata, jopa tuhat kertaiset rikostilastoissa.”
Oikeuttaako se paavin pappien harrastaman pedofilian?
Ymmärtää hyvin että kirjoittaja on vihainen, niin vihainen että hän haluaisi lopettaa kirkon suhteet Katoliseen kirkkoon. Hän katsoo lisäksi että paavin evästykset ovat voimattomia . Kaksi aikaisempaa paavia suhtautui hyvin vakavasti asiaan mutta vasta paavi Fransiskus on muuttanut katolisen kirkon lainsäädäntöä niin että väärinkäytöksiä ei pidetä ennän kirkon sisäisenä asiana vaan kaikki tietoon tulleet tapaukset on ilmoitettava poliisille.
Nämä nykyisten tapausten ilmitulo on suoraa seurausta paavin toiminnasta.
Ennekuin menee tuomitsemaan koko katolista kirkkoa, niin vähättelemättä väärinkäytöksi, on hyvä muistaa että ne n 3000 tekijää vastaavat n 3% kirkon työntekijöistä 70 vuoden kuluessa.
Kirkko on maksanut kalliin hinnan kaikesta tästä, ei vain arvovallan ja luottamuksen menetyksenä vaan myöskin taloudellisesti. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on useampi hiippa kunta joutunut uhreille maksettujen korvausten takia vararikkoon. Sama tendenssi asiaa perinpohjaisesti tutkituissa maissa, Irlanti ikävimpinä esimerkkinä.
Katolinen kirkko on todellakin herännyt ja yrittää parhaansa mukaan tehdä parannusta. Vaikka jatkossakin todennäköisesti tulee uusia paljastuksia , niin se ei ole mikään syy hyljätä sisarkirkkoa yhdessä sen kaikkien aikojen suurimassa kriisissä.
Markku,
Ongelma on synti, mikä on ero Jumalasta. Katolisten pappien teot ovat synnin hedelmiä, mitkä kasvaa ulkopuolella Seurakunnan. Ymmärrät varmaan näiden isojen alkukirjaimien sanoman!
Ensimmäinen karttamisen syy, siis Seurakunnan, on vrt. 2.Tim.3:5. Siis ulkokuori ei vanhurskauta! Tämä koskee laitoskirkkoja. Niiden ydin ei ole Raamattu vaan Raamatun käyttäminen ulkokuorena, millä peitetään jumalattomuus, ei ainoastaan ko. papiston ja RKK:n hengellisen rankin, vaan koko kirkonkirjoissa olevien kastettujen.On sama mihin ryhmään kirkon, RKK:n sisällä lukeudut, sinun ”turvasi” on kirkon jäsenyys. Tästä oiva esimerkki on Kummisetä-filmi, mikä sellaisenaan toteutuu tänä päivänä.
Hirn: ”Esimerkiksi Yhdysvalloissa on useampi hiippa kunta joutunut uhreille maksettujen korvausten takia vararikkoon. Sama tendenssi asiaa perinpohjaisesti tutkituissa maissa, Irlanti ikävimpinä esimerkkinä. ”
Eikös se niin mene, että sitä niittää mitä kylvää?
Maksaako yhteiskunta (veronmaksajat) näiden lasten (ja nyt jo aikuisten) hoidot ja elämän epäonnistumisen ? Entä oikeudenkäynnit ? Katolisella kirkolla olisi varaa maksaa. Vatikaani on pelkkää rahaa. Kirkko on vuosisatojen kuluessa rahastanut ja saanut rikollisellakin toiminnalla valtavan omaisuuden. Ei riitä, että paheksuu ja tuomitsee. Täytyy kantaa vastuu loppuun asti.
Onneksi kaikki lapset eivät suinkaan koe että koko elämä meni uhriksi joutumisen takia pilalle. Traumoja siitä tulee mutta nekin arpeutuvat jos lapsen peruspersoonallisuus on muuten luja ja hän on saanut tarpeeksi hyvät vanhemmat itselleen.
Katolisen kirkon suurin tulonlähde perustuu rikollisuuteen ja huijaukseen. Huijaus alkoi anekaupan täydellisellä petoksella, mitä lahjoitetun rahan vaikutukseen tulee. Se on osa RKK:n jatkumoa ja elää tänäänkin tähän aikaan sovitettavassa muodossa.
Jo toisen kerran paavi ilmoitti olevansa ”häpeissään”. Ehdotin jo neljä vuotta sitten, että sen todellinen muoto tulisi olla ”olemme edelleen himoissamme”.
Markku, tässä ei ole mitään syytä ilmaista: ”Onneksi kaikki lapset eivät suinkaan koe …”.
Ihmeellistä kyllä, Olen Mänttärin kanssa kerrankin samaa mieltä, vaikka pakana olenkin.
Olisi suureksi eduksi evankeliumin asialle, jos katolinen kirkko luopuisi luonnottomasta ja raamatunvastaisesta selibaattikäytännnöstä papiston rekrytoinnissa. Juuri selibaattisääntö houkuttelee kirkolliselle uralle poikkeavia taipumuksia omaavia ja selibaatin pitämisyritykset ovat omiaan tervettäkin miestä kierouttamaan vuosien mittaan, jolloin kiusaus käyttää heikompia hyväkseen on suuri. Eiköhän apostoliset ohjeet (1.Tim.3:2, Tit.1:6) ole annettu juuri tämänkaltaisten vaarojen välttämiseksi, sielunhoito kun kuitenkin edellyttää luottamuksellista kahdenkeskistäkin kanssakäymistä mitä erilaisimpien seurakuntalaisten kanssa.
Evankeliumin asialle eduksi on ollut ne sadat miljoonat, jotka uskoontultuaan ovat eronneet ja erotettu Rooman kirkon jäsenyydestä.
Nyt kuitenkin on meneillään uusi ”sudenkuoppa”, mikä edustaa puhtaimmillaan jesuiittojen järjestöä.
Sulaudutaan tai sulautetaan katoliseen suvaitsevaisuuteen kaikki, jotka eivät vastusta RKK:ta. Tästä on 90-luvun katekismuksessa erikoismaininta. Eli levitetään eräänlainen taikamatto niiden alle, jotka eivät osoittaudu Helluntaipäivänkastaja-liikkeen jatkumoksi.
Viime vuosien aikana on kokoontunut ”entisten luterilaisten teologien iskuryhmä”, jotka lisääntyvästi mainostavat yhteyksiään helluntailiikkeen tunnettuhin ja tuntemattomampiin vaikuttajiin. Kun tällainen mainos-kampanja on esiintynyt, olen ottanut yhteyden näihin nimeltä mainittuihin. Tähän mennessä jokainen on antanut eri kuvan kuin esimerkiksi Emil Anton. He ovat tavanneet jossain yhteydessä ja jotain vastanneet tehtyyn kysymykseen.
Pedofiiliskandaalien, nyt Ransakassakin, vuoksi, on ei ainoastaan johdonmukaista, vaan raamatullista pysyä erossa ei-raamatullisesta liikehdinnästä.
Sahama: ”Olisi suureksi eduksi evankeliumin asialle, jos katolinen kirkko luopuisi luonnottomasta ja raamatunvastaisesta selibaattikäytännnöstä papiston rekrytoinnissa. ”
Evankeliumista en tiedä, mutta suureksi eduksi olisi katolisten maitten lapsille jos noin kävisi. Suureksi eduksi olisi myös esim. Afrikan AIDS-epidemian torjumiselle jos katolinen kirkko luopuisi ehkäisyn kieltämisestä.
Blogistin kanssa olen samaa mieltä.
Parempi olisi mennä Turussa tunnetulle torille, ja nauttia siellä ”yhteysporilaiset” kananmunalla ja makkaralla, ja lähteä sen jälkeen kirkon muurien suojaan katsomaan yhteysasioita.
Kun maallikkokin voi ymmärtää ettei yhteyttä tule ja synny on eriskummallista lukea askeleesta vielä astumatta Emeritustemme lausumista.
Maallikolle katolisen sakramentin nauttiminen menee, muttei kirkkomme papille tai Piispalle.
Asiaa meillä ei kuitenkaan katsota kirkkokurin alaiseksi vaivaksi. Ja kukapa olisi nostanut kysymyksen esille Emeritus Salmen tapauksessa.
Hän totesi asian olleen vain niin oikea.
Markku Hirnin kanssa olen osaksi eri mieltä. Hyväksikäyttö, kaltoinkohtelu, aina jättää jälkensä.
Hyvät vanhemmat eivät poista vaivaa vaan viimekädessä uhrin sisäinen prosessointi auttaa eteenpäin ihmissuhteissa.
Samoin ”hyvistä” perheistä voi lapsesta tulla haastava, ja vailla edellistä komulointia ”puutteellisesta” järkevä, ja hyvällä tavalla rakastava kansalainen kanssaihmisiään kohtaan.
Joten, on aika ”Yhteysporilaisen” asialle.
Näin emme lähde Roomaan viemään lapsia laulamaan, ja miehissä asiakirjoja viemään vakavilla ilmeilla siunausta odottaen, vaan tyydymme kehittämään ja siunaamaan omaa kirkkoamme.
Jotenkin vai vaikuttaa ettei siihen ole haluja.
Ottakaa mukaan jokunen naispappi tai naisPiispa jos sinne vielä pyrkyä tulee. Kertokaa samalla puolen naispapeistamme uskovan Jeesuksen neitseelliseen sikiämiseen.
Omaa ryhmäänne katsoessanne muistutatte että meistä miehistä kuitenkin asiaan uskoi 68.n prosenttia.
Oliko miehillä kyselyssä sitten paremmat tiedot vai naiset rehellisempiä olisi hyvä jokerin paikka haastella ekumeniaa eteenpäin.
Olenko tosiaan kirjoittanut niin epäselvästi että väittäisin että väärinkäytöksistä ei jäisi jälkeä? Kirjotin että traumaa voi hoitaa ja sen tuskat lievenevät vaikka muistot siitä ovat jäljellä.Eli selvä jälki jää.
Tavallaan, kaikki jättää jälkensä ihmiseen; henkisesti, fyysisesti ja hengellisesti. Kaikki ”jäljet”, hyvät ja huonot muotoutuvat, muovaavat, ja jopa peruuntuvat.
Tässä Markun yhdistelyssä on kysymys henkisestä, eli lihan muokkauksesta. Sillä on merkityksensä, vaikutuksensa.
Snl. 22:
6 Totuta poikanen tiensä suuntaan, niin hän ei vanhanakaan siitä poikkea.
Totuttamisen vaikutus on yleensä elämänmittainen. Tässä on kysymyksessä lähinnä hyvään suuntaan totuttaminen, mikä halu on kaikilla vanhemmilla enemmän tai vähemmän.
Blogisti puuttuu asiaan, inhottavaan käytäntöön, mikä ”nauttii” pedofiilien opetuksesta tulevaa suojelua. Eli kirkko on pyhä ja pappi on pyhä, eli koskematon, jota ei voi arvostella, koska seuraamus on helvetti.
Tästä kurimuksesta ovat vapautuneet Helluntaipäivänherätyksen sanoman vastaanottaneet. Jäljet poistuvat.
Hyväksikäytön (lapsen raiskaus) trauma ei parane koskaan. Luottamus aikuiseen menee, kipu jää kehoon ja mieleen. Ei auta terapiat eikä uskomus (=uskonnolliset) hoidot . Rahalla korvattuna rikos tulee pieneltä osin hyvitetyksi.
En kehtaa tähän laittaa tarkemmin mutta ottakaapa itse selvää miten ja mihin pohjautuen Oikeudet katsovat esim. pahoinpitelysyytteiden ratkaisujen korvaussummia.
Viitteenä kerron asialla olevan jotain tekemistä vakuutuslaitosten esimerkkipäätösten kanssa.
Edellinen oli tietysti ”arvaus todennäköisyyksissä”, mutta suoraa väitettä en uskalla sanoa ettei tule väärää lausumaa.
Minulla on henkilökohtaista kokemusta väärinkäytön uhrien hoidosta. Kokemukseni mukaan niistä voi toipua siten että ne eivät kyllä unohdu mutta niihin liittyvä kipu ja tuska heikkenee radikaalisti eikä enää ole koko elämää määrittelevä tekijä.
Jos jatkuvasti, vastoin parempaa tietoa , väitetään että lapsuuden traumoista ei voi toipua niin tehdään karhunpalvelus uhreille ja luodaan kuva että he ovat tuomittuja. Eivät ole. Valitettavasti on muitakin lapsuuden traumoja ja niistäkin voi toipua tarpeeksi jotta uhri voi elää hyvää elämää arveistaan huolimatta.
Vaikeudeksi saattaa tulla se että lapsuuden trauma saattaa tulla samaistetuksi ja osaksi identiteettiä jollin on olemassa sisäinen vastarinta kaikkea muutosta kohtaan. Silloin uhri pelkää kadottavansa tärkeän osan identiteetistään jos hän luopuisi uhrin leimasta itsessään.
En tiedä minkä muotoisena Markku Hirn koulutuksensa on saanut ja uskonut.
Hyväksikäyttökokekemukset erilaisessa kaltoinkohtelussa jättävät aina jälkensä ja Uhriin katsomatta persoonalliset kyvyt katsovat miten paljon asia vaikuttaa myöhemmin elämässä personoituneessa Ihmissielussa.
Kun esimerkiksi poikalapsi lapsenkaitsijan pillua on saatu nuolemaan aikanaan on kyse asiasta mitä myöhemminkään ei sivuuteta vaikka pillu myöhemmin kiinnostaisikin huolimisessa päästä siittä poikien kanssa urheilemaan.