Ruska riisuu lehdet puista. Väriloiston jälkeen metsä on entistäkin hiljaisempi, vain tummat oksat ja vaaleat rungot erottuvat kuulasta syystaivasta vasten. Kulkijalla on kevyt mieli ja avara maisema. Luonto on luopunut kesäisestä vehreydestä, tallettanut elämän voiman tulevaa kesää varten.
Niin saa tuttu purokin muutamien viikkojen päästä jäisen kannen, lumisen peiton. En näe sitä, mutta tiedän sen virtaavan siellä, joskus voin kuulla veden pulputuksen hangen alta. Myös näkymätön maailma on totta, sillä paljon jää havaintojemme ja tietojemme ulottumattomiin.
Salattu Jumala ilmoittaa meille itsensä muun muassa Raamatussa. Hän puhuttelee ihmisiä omissatunnoissa ja etsii meitä yhteyteensä Pyhänä Henkenä. Jumalan näkymättömään maailmaan kuuluvat myös enkelit, jotka ovat Raamatun mukaan erityisiä Jumalan lähettiläitä. Ne ovat viestintuojia tai suojelijoiksi lähetettyjä.
Herra sanoi: ”Minä lähetän enkelin kulkemaan sinun edelläsi, suojelemaan sinua matkalla ja viemään sinut siihen paikkaan, jonka olen sinulle varannut. Muista, että hän on lähelläsi, tottele häntä äläkä vihastuta häntä. Hän ei anna anteeksi niskoittelua, sillä hän toimii minun nimissäni.” ( 2. Moos. 23:20-21 )
Herran enkelien tehtävä on huolehtia meistä ja siitä, että Jumalan tahto toteutuu. Meidän ei pidä palvoa näitä lähettiläitä, vaan totella Jumalan tahtoa, siitä nämä lähettiläätkin meitä muistuttavat. Emme voi pyytää enkeleiltä anteeksiantoa, armoa voimme rukoilla vain Jumalalta Kristuksen sovitusuhrin tähden.
Elämämme vaativissa tilanteissa tai vaikkapa vain tavallisella syysvaelluksella saamme pyytää Jumalalta enkeleitä suojaksemme. Luonto ja yliluonnollinen todellisuus ovat yhtä lailla Luojan hallitsemaa. Siksi meidän ei tarvitse pelätä mitään pimeyden valtoja, Jumalan enkelivartiot ovat kanssamme. Rukous Jeesuksen nimessä on jokaiselle kristitylle annettu vahva varustus myös näkymättömän maailman todellisuuden edessä.
Pentti Tepsa
Kemijärven kirkkoherra
Mikä on näkymättömän maailman pointti uskonnollisessa mielessä?
Mikä idea Jumalalla on ollut piiloutua näkymättömyyden ja todistamattomuuden taakse?
Vastaukseksi ei kelpaa jaarittelu Jumalan arvoituksellisuudesta.
Nyt kukaan ei voi saada Jumalasta pienintäkään vihjettä, jollei usko Hänen sanaansa. Jos Jumala ei toimisi näin, niin pelkkään Jumalan sanaan luottaminen tulisi tarpeettomaksi. Silloinhan pelkkä tieto riittäisi. Jokainen lapsi ja aikuinen tietäisi miten asiat oikeasti on. Silloin toimisimme kuin ohjelmoidut robotit. Joten hän laittoi oman kohtaamisensa ehdoksi uskon. Jumalalla ei siksi ollut muuta vaihtoehtoa kuin salata itsensä täysin. Sen takana että Jumala on salannut itsensä on oikeasti aivan valtavan suuri viisaus ja rakkaus meitä kohtaan.
Pekka: ”Nyt kukaan ei voi saada Jumalasta pienintäkään vihjettä, jollei usko Hänen sanaansa. Jos Jumala ei toimisi näin, niin pelkkään Jumalan sanaan luottaminen tulisi tarpeettomaksi. Silloinhan pelkkä tieto riittäisi.”
Mitäpä huonoa siinä sitten olisi, että Jumala olisi todistettavasti olemassa ja kaikki tietäisivät sen? Mitä lisäarvoa on siinä, että ihmisen pitää uskoa pelkkään ”Jumalan sanaan”, eli Raamattuun?
”Jokainen lapsi ja aikuinen tietäisi miten asiat oikeasti on. Silloin toimisimme kuin ohjelmoidut robotit.”
Miten niin me toimisimme kuten robotit? Miten se muuttaisi meidän toimiamme ja valinnanvapauttamme, jos Jumala hyppäisi piilosilta esille? En minä silti palvoisi Jumalaa sen enempää kuin nytkään.
Kiitos hienosta ja innostavasta kysymyksestä.
Näkymättömän maailman merkitys minulle on hyvin tärkeä, sillä tiedän ja uskon, että on muutakin, jota en nyt näe mutta tajuan hetkittäin. Lisäksi olen kiitollinen Jumalan huolenpidosta, että minun ei tarvitse kaikkia nähdä.
Ehkä matemaatikolla on sama tunne, kun hän pystyy laskemaan muita ulottuvuuksia, muttei ainakaan vielä pysty niitä fysiikan näytöillä osoittamaan todeksi.
Tepsa: ” Jumalan näkymättömään maailmaan kuuluvat myös enkelit…”
Höh, mihin tässä nyt oikein pitäisi uskoa? Suomessakin on lukemattomia ihmisiä, jotka ovat väitteensä mukaan nähneet itse omin silmin ihan oikean enkelin.
Kuka tässä nyt puhuu puppua, herra Tepsa vai enkelin nähneet syvästi kristityt lähimmäisemme?
Kimmo Wallentin muistuttaa, että monet kristityt ovat kertomansa mukaan nähneet enkelin. Aivan oikein, enkelien tehtäviin kuuluu Raamatun mukaan joskus ilmestyä ihmisille Jumalan lähettiläinä, vielä enemmän he ovat kuitenkin näkymättöminä läsnä.
Tiede tutkii kovasti pimeää ainetta, jota on suurin osa maailmankaikkeudesta.
Sen olemassaoloa ei ole kyetty todistamaan, mutta usko siihen on vahva. Mielenkiintoista! Tiede uskoon, ja tutkii onko asia niin. Kimmo W. Toimii toisin. Hän hylkää näkymättömän maailman olemassaolon mahdollisuudenkin. Aika vaikea on hänen löytää todisteita sille, ettei näkymätöntä maailmaa ole.
Pekka: Tiede tutkii kovasti pimeää ainetta, jota on suurin osa maailmankaikkeudesta. Sen olemassaoloa ei ole kyetty todistamaan, mutta usko siihen on vahva.”
Sen olemassaolo on kyllä todistettu havaintojen kautta, mutta mitä pimeä aine on ja mistä se koostuu, ei vielä tiedetä. Todisteet pimeästä aineesta ovat osin myös konkreettisia, sillä galaksien massa on suurempi kuin niiden näkyvän aineen massa. Tästä tiedämme, että pimeä aine on olemassaoleva ilmiö. Pimeään aineeseen ei siis tarvitse pelkästään uskoa, kuten esität.
Pekka on nyt jälleen ymmärtänyt kommenttini kovasti väärin, tai siis ei ole ymmärtänyt sitä lainkaan, tai sitten ihan tahallaan toteaa minun kirjoittaneen jotain sellaista, mitä en ole kirjpoittanut. Kirjoitin: Höh, mihin tässä nyt oikein pitäisi uskoa? Suomessakin on lukemattomia ihmisiä, jotka ovat väitteensä mukaan nähneet itse omin silmin ihan oikean enkelin.
En puhunut mitään uskomisistani tai uskomattomuuksistani, tai hylkäämisistäni enempää kuin hylkäämättömyyksistänikään. Kunhan kysyin mihin tässä nyt oikein pitäisi uskoa, silminnäkijöiden havaintoihin vaiko herra Tepsan asiantuntemukseen enkelien näkymättömyydestä.
Herra Pesosella on tapana lukea kommentteihini varsin usein sellaista, mitä niissä ei ole. Herra Pesoselle suosittelen huolellisempaa lukemista, ennen kuin ottaa asioihin kantaa.
Pekka: ” Aika vaikea on hänen löytää todisteita sille, ettei näkymätöntä maailmaa ole.”
Väittelyn klassisten sääntöjen mukaan (on käytössä mm. tuomioistuimissa) positiivisen väitteen esittäjällä on todistustaakka (jotain on). Negatiivista väitettä (jotain ei ole) ei tarvitse eikä voikaan todistaa.
Antero. Sampa tuo. Luen Raamatusta toimintaohjeen ja toimin sen mukaisesti ja kas tulokset on lupauksen mukaisia. Joten miten tiede eroaa tässä? Saman kokeen voi kuka tahansa tehdä missä olosuhteissa tahansa ja saa yhtä selkeän tuloksen. Näinhän tiedemaailmakin toimii.
Tiedemaailmassakin, vain se joka ei halua uskoa pätevän tutkimuksen tuloksia, voi väittää, ettei tulos ole oikea.
Kiitos tästä blogista! Kaunista, runollista ja syvällistä!
Kiitos Riitta Sistonen
mieltä lämmittävästä palautteesta.
Pentti