Marsiin on viime vuosia lähetetty monia tutkimusaluksia mönkijöineen selvittelemään tätä sodan Jumalalle omistetun planeetan salaisuuksia ja etenkin kysymystä, josko planeetalla vois olla alkeellista ja ehkäpä kehittyneempääkin elämää.
Myös muinaiskansoja kuten heprealaisia planeetta on kiinnostanut ja Mars esiintyykin rabbiinisessa kirjallisuudessa paljon (Sefer Yezirah esim)ja Siiloan papisto näyttää olleen planeetasta erityisen kiinnostunut. Voi kysyä miksiköhän?
On väitetty, ettei Raamatussa puhuttaisi mitään muista sivilisaatioista.
Asia ei kuitenkaan ole aivan näin, sillä tarkkaan ottaen Raamattu kyllä niistä puhuu, vaikka kaikki teologitkaan eivät ole tätä havainneet. Mutta monet heprealaiset rabbit siis ovat. Tämä edellyttää toki teologisoituneiden käännöksien läpi näkevää heprean osaamista, mm. tämä ns. Deborah’n laulu Tuomarien kirjassa antaa hyvän esimerkin:
ויריב(א) תורהד תורה(ד)מ סוס-יבקע ו(מ)לה זא
22 היבשי רורא ורא הוהי ךאלמ רמא זור(מ ) ורוא 23 :םירובגב הוהי תרזעל הוהי תרזעל ואב-אל יכ
Nimen (M)eroz alkukirjaimesta Mim alkaen otetaan 9 askeleen tasavälein tässä numeron 23 edestä neljä kirjainta vasemmalle ja sitten ylös ja 5 kirjainta oikealle skip 9 jne. ja saadaan kirjaimet M A D M. Huomaa, että numero 9 on Adam eli ‘ihminen’ sanan lukuarvo, joka nimi ihminen on siis els-kryptan kolmessa viimeisessä kirjaimessa ADM! MADM tulee hyvin lähelle sanaa MADIM, joka merkitse Mars.(Toinen nimi Marsille on Adom,joka tulee merkittävän lähelle nimeä Adam!)
Me-Eroz voidaan puolestaan lukea Marsista! Monet heprealaiset pitävätkin Merozia jonain planeettana. Edelleen Meroz sanan lukuarvo 253 מרוז on s a m a kuin muukalaisia eli alieneita tarkoittavan heprean sanan monikko g e r i m joka on myös 253! Luvusta 253 tulevat mehiläiseen, kohtuun ja muuhunkin alieniin liittyvät sanueet: ולדבורה רחמה גרים מוזר נברא
Mars on 5 taivaankappale janalla Aurinko, Merkurius, Venus, Maa, Mars ja myös 5:s Neptunuksesta Aurinkoon päin lukien, sen symboli on 5 sakarainen tähti ja numero 5 mainitaan Raamatussa juuri 253 kertaa, mikä on siis Meroz nimen lukuarvo, lisäksi:
Ns. kolmioluku 22 on 253 (22 kirjainta hepreassa!) 253 vastaa edelleen sanaa kohtu רחמה ja erittäin merkittävästi sanoja ’ymmärryksen paikka’ בינה מקום .
Rabbi Aryeh Kaplan (Sefer Yetzirah) kertoo lisäksi, että heprealainen traditio tuntee Vilon/Teli nimisen avaruudellisen paikan, jossa on asukkaita.
Heprean numero 5 eli kirjain Hee symboloi elämän synnyttäjää. Se on myös rapparien elämä/kuolema/Mars symboliikassa hyvin keskeinen luku.”The Pentagon, through its use of the number 5 is associated profoundly with the planet Mars and the ancient god of war, called variously ARIES, HORUS, or MARS. This is because Mars is the f i f t h planet on the magical diagram, the Tree of L i f e; among other reasons.”
Marsissa elämä ilmeisesti syntyi ja siellä loppui ja siksi juurikin kuolemaan liittyvät sanat ovat usein mrs tai mr radikaalit sisältäviä.
Tässä on minulle nyt olennaista se, että heprealaiset raamatunkirjoittajat ovat ilmiselvästi sijoittaneet elämän ja ihmisen myös Marsiin. Heprealaisen elämänpuun (yeats hajjim) juurikin viides spehira on nimeltään Geburah, juurisana gabar = paisua, nousta, ja siitä gaber, joka merkitsee siitosvalmista urosta. Marialle uutta adamia siittämään tuli ’sattumalta’ juuri ’enkeli’ Gabriel. Gabriel on juutalaisuudessa (Sefer Yetzirah) Marsin enkeli. Tämän uuden adam’n (mada=marsilainen) nimen Jeesus lukuarvo on 888 ja kas kummaa Marsin vuorokauden 24 tuntia x Marsin vuorokauden ylijäävät minuutit 37 on juurikin 888.
Mars (Mavors, Mamers, etruskiksi Maris) oli Juppiterin ohella muinaisten roomalaisten pääjumala, sodan jumala, sekä viljelysten suojelija. Mars oli roomalaisten vastine kreikkalaisten Ares-jumalalle, mutta oli esikuvaansa jalompi ja ystävällisempi. Roomalaiset uskoivat Rooman perustajien, Romuluksen ja Remuksen, olleen Marsin poikia. Rooman armeijan sotilaat uskoivat Marsin suojelevan heitä ja johdattavan heidät taisteluissa voittoon. Augustuksen aikana Marsiin liitettiin uusi lisänimi, Ultor (’kostaja’), kunnioittamaan Caesarin muistoa ja voittoa hänen murhaajistaan.
Marsin pappeja kutsuttiin nimellä Salii ”hyppääjät” heidän rituaalissa esittämänsä sotatanssin vuoksi. Tässä tanssissa punaisiin sotaviittoihin pukeutuneet papit heiluttivat pyhiä kahdeksikon muotoisia kilpiä ja keihäitä.
( Huomaa; Kahdeksikon muotoisia kilpiä)
Marsille pyhitetyt juhlat osuivat sekä sodan että maanviljelyksen kannalta tärkeisiin ajankohtiin. Lokakuussa päättyi sadonkorjuu ja sodankäynti, maaliskuussa puolestaan aloitettiin toukotyöt ja vuotuinen sodankäynti.
Marsin mukaan on nimetty Mars-planeetta ja maaliskuu, kuukausi, jolloin Italian kansat saattoivat kelirikon jälkeen lähteä sotaan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mars_(jumala)
Juuri noin. Kiitos Tarja lisäinffosta. Mars liittyy myös Shakespearen upeaan Romeoon ja Juliaan, jonka aikana ohjasin ja jonka yhteydessä pidin aiheesta esitelmän, josta ote:
”Kuuluisa Troian sota oli alkanut Troian prinssi Pariksen ryöstettyä Menelaoksen kauneudestaan kuulun vaimon Helenan ja vietyään hänet mukanaan Troiaan. Rakkauden jumalatar Afrodite (Venus) luvannut Parikselle näet palkkioksi maailman kauneimman naisen, mikäli hän nimeäisi, kuka Venuksesta, Herasta ja Pallas Athenesta olisi kaunein. Viisas Paris valitsi Afroditen ja sai Helenan.
Vaimonsa menettäneen Menelaoksen veli Aeneas antiikin kuuluisa tarusankari kokosi joukot sotaan Troiaa vastaan.
Paris tappoi sodassa kuulun Achilleuksen ampuen tätä kantapäähän. Aeneas pakeni Troiasta Italiaan, minne perusti Laviniumin, myöhemmin Rooman. Hänestä polveutuivat Rooman perustajat Romulus ja Remus, joita ’susi’ (M a r s !!!) hoiti. Merkittävästi Aeneas oli myös Julius Ceasarin eli JULIA suvun kanta-isä ja Ceasarin tädin nimi olikin sattuvasti Julia-Maria..
Romeon ja Juliaan tämä antiikin taru liittyy nuorten rakastavaisten ja kilpakosija Pariksen nimien kautta. Nimi Julia-italiaksi Giulietta, on feminiini Juliuksesta ja Julius tulee Aeneaksen pojan nimestä Julus. Kun Aeneaksesta polveutuivat siis myös Romulus ja Remus, ja nimi Romeo tule puolestaan nimistä Romaerus eli ’Rooman pyhiinvaeltaja’ on nimi Romeo yhteydessä sekä Rooman, että Romuluksen ja Remukseen. Bacon kutsuukin näitä kahta ’tähtien merkitsemää lasta’ juuri pyhiinvaeltajiksi.
Romeota ja Juliaa voi päätellä kuvaavan siis ehkä myös Jeesusta ja Mariaa. Ajatus nousee siitä, että Julius Caesarin tarina saattaa olla Jeesus-narraation pohjana.
Caesar oli nimittäin naimisissa kolme kertaa. ja Caesarin kolmas vaimo oli nimeltään Calpurnia, Lucius Calpurnius Pison tytär.
Caesar sai Cornelia Cinnillan kanssa tyttären Julian.
Shakespeare sai aiheensa Veronan Romeoon (pilgrim of Rome) ja Juliaan (Julius f.) luultavasti näistä lähtökohdista. Julius Caesarin täti olikin sattuvasti Julia Maria ja tytär Julia, näistä Shakespeare-Bacon saikin nimi-ideansa Romeoon ja Juliaan, Jeesus ja Maria Magdaleena kaukaisina esikuvinaan.
Huomattakoon, että Julius Caesar oli nainut 1 vaimonsa Cornelian jo 17 -vuotiaana, about tuon ikäinen on näytelmän Romeo-Julius-Jeesus.
Romeon ja Julian syvin lähde on siis antiikissa, missä taru sai myös ensimmäisen draamallisen muotonsa Xenofon Efesolaisen näytelmässä Antia ja Abrobacus. Xenofon eli 2. vs :lla jKr. nimen omaan Efesossa. Perimätiedon ja useiden kirkkoisien ja pyhien tekstien kirjoittajien todistuksen mukaan Magdalan Maria avusti Efesossa apostoleja evankeliumien kirjoitustöissä aina siihen saakka, kunnes Maria kuoli ja haudattiin tähän samaan kaupunkiin.
Romeo on Italian muoto latinan muodosta Romaeus, joka tarkoittaa ”Rooman pyhiinvaeltajaa”. Nimi liittyy myös Romulukseen.
Tunnetuin ajan (1200-luku) Rooman pyhiinvaeltaja oli Assisin apotti Rufinuksen kuvaama muuan Raymond, joka kävi Maria Magdalenan karkotuspaikassa Provencessa ja köyhientalossa Betaniassa.
Maria Magdaleena yhdistettiin Venuksen ja Jeesukseen, joihin liitettiin myös Apollo ja Romulus. Romulus liittyi Marsiin, Mars Jeesukseen ja sotaan: Romulus tappoi oman v e l j e n s ä ja n o u s i p i l v e s s ä taivaaseen. Romeo tappoi Pariksen, siis oman velipuolensa. Julia periytyi Romuluksesta josta myös Romeo,
Juliassa Romeo rakasti kaukaista sisartaan.
Romeossa ja Juliassa häämöttää kätketysti myös Maria Magdalena ja Jeesuksen tarina. Munkki Lorenzo ei ’sattumalta’ päivitelle parin naima-aikaista kuultuaan: ’Voi Jeesus-Maria, voi Jeesus Maria!”