Sapattina 7.10.23 koko Israel vietti lehtimajajuhlan päättävää iloista Tooran ilojuhlaa (hepr. שמחת תורה simhat tora). Varhain sapatin aamuna hiljaisuus repesi raketti-iskujen pamahduksiin. Samaan aikaan ohjushyökkäyksen kanssa Iranin tukeman terroristijärjestö Hamasin asemiehet tunkeutuivat koteihin, kibbutseihin ja sotilaskohteisiin Israelin alueella. Siviileihin kohdistunut väkivalta oli raakaa naisten, lasten ja vanhusten murhaamista sekä panttivankien ottamista. Tätä toimintaansa terroristit jopa kuvasivat uhriensa kännyköihin lähettäen viesteinä omaisille. Israelilaisten siviiliuhrien määrää on kuvattu suurimmaksi sitten holokaustin.
Tapahtumat todistavat jälleen kerran, kuten 50 vuotta sitten jom kippur-sodassa, että Israel taistelee olemassaolostaan. Jos Israelin turvallisuuskoneisto vähänkin herpaantuu, seuraa hyökkääjän silmitön ja tuhoisa väkivalta. Alueen valtaa hamuavat diktatuurit, kuten Iran, eivät hellitä tai muutu suopeammiksi. Ne haluavat tuhota Juutalaisvaltion asukkaineen. Israelin on pakko puolustautua ja selviytyä, sillä vaihtoehto olisi muuten holokaustin kaltainen tuho.
Muistan ajan, jolloin Israel ja Palestiinalaishallinto lähtivät toiveikkaasti yrittämään kahden valtion mallia: Gaza oli ensimmäinen askel. Se on Egyptiltä vallattua aluetta, jossa oli jo monia kukoistavia juutalaissiirtokuntia. Armeijan avulla Israel tyhjensi juutalaissiirtokunnat ja maa luovutettiin palestiinalaishallinnolle. Ääri-islamilainen Hamas voitti kuitenkin vaalit ja aloitti verisesti Gazan hallinnoinnin. Aika pian Hamas suuntasi aina vain lisää terrori-iskuja Israelin juutalaiskohteisiin. Tätä on jatkunut vuodesta toiseen. Heidän tavoitteensa ei ole kahden valtion malli, vaan juutalaisvaltion tuhoaminen ja islamistisen valtion perustaminen tuolle alueelle.
Hamasin hallinto on alusta saakka ollut militanttia ja diktatorista myös omia palestiinalaisia asukkaita kohtaan. Gazan kaista voisi olla lähes paratiisi. Meren rannalla se voisi kukoistaa kuin Tell Aviv. Sillä voisi olla omaa veden tuotantoa ja energian jalostusta, kaupalliset yhteydet rajanaapureihinsa Egyptiin ja Israeliin toisivat vaurautta. Nyt Gaza ei ole turvallinen paikka edes palestiinalaisille. Palestiinalainen ystäväni pakeni sieltä Suomeen ja oli täälläkin uhan alla. Egypti ja Israel joutuvat pitämään rajansa Gazaan tiukasti valvottuna.
Kaikesta huolimatta Gazan väestönkasvu on ollut ripeää, alle kahdessa vuosikymmenessä reilusta miljoonasta se on kasvanut yli kahteen miljoonaan. Ihan kaikki Gazan elinoloissa ei siis ole ollut pielessä. Valitettavasti lasten ja nuorten kasvatus vain on ollut räikeää vihan lietsontaa Israelia vastaan. Vihan varjot ovat tummentaneet tulevaisuuden.
Omassa päässäni alkavat tämän sodan päivien aikana netistä katsotut tilannevideot hiukan puuroutua. Tämän sodan seuraaminen on tehnyt kipeää. Pakostakin syitä tulee pohtineeksi. Omilla videoillaan Hamasin johto on painottanut nykyisen hyökkäyksen liittyvän Al Aksan moskeijan siis Temppelivuoren pelastamiseen. Tähän he kutsuvat kaikkia muslimeja. Temppelivuori ja moskeijan seutu ovat muslimineuvoston hallinnassa. Niitä turvaa myös Israel, vaikka joutuukin ajoittain rajoittamaan kävijöiden määrää. Niillä ei siis todellakaan ole mitään hätää.
Jerusalem tunnetaan myös arabialaisella nimellään Al Quds, joka tarkoittaa temppeliä mutta myös Jerusalemia. Al Aksa ja Al Quds ovat sekä Hamasin että Iranin taistelun syitä ja päämääriä. Niin hyvältä kuin tuntuisikin ajatella, että Palestiinalaisvaltion perustaminen tai merkittävä palestiinalaisten elinolojen parantaminen liennyttäisi kriisiä, ei niin näytä käyvän. Tällä hetkellä suuri osa muslimeista ajattelee, että Jerusalem eli Al Quds, Temppelivuori ja kaupunki kuuluvat vain muslimeille. Asian puolesta ollaan valmiita jihadistisiin tekoihin, sillä kysymys ei ole vain islamin kunniasta vaan Iranissa vallalla olevan shiialaisuuden tulkinnan eskatologiasta. Kaivattu Mahdin paluu liittyy Temppelivuoreen, jonne Dajjal (Antikristus) on perustanut temppelin uudelleen. Mahdi käy taisteluja Dajjalia vastaan voittaen hänet.
Useat asiantuntijat muistuttavat, että juutalaissiirtokunnat ovat tilanteen eskaloitumisen taustalla. Aikanaan Gazasta raivasi Israelin armeija pois juutalaiset siirtokunnat, eli Hamasin riesana ei sellaisia ole.
Länsiranta on taas Jordanialta 1967 kuuden päivän sodassa Israelin valtaamaa aluetta. Aikaisemmin se oli Jordanian maaperää, jonka Jordania oli liittänyt itseensä sodassaan Israelia vastaan 1948. Vanhastaan juutalaisilla on ollut Kansainliiton lupa hankkia alueelta maata ja asettua asumaan. Laittomaksi juutalaista uudisasutusta on kutsuttu sen vuoksi, että vuoden 1967 kuuden päivän sodan jälkeen alue voidaan katsoa Israelin miehittämäksi, kansanvälisen lain mukaan miehittäjä ei saa muuttaa väestösuhteita. Kun Länsirantaa on suunniteltu osaksi Palestiinalaisvaltiota, on juutalaisasutuksen katsottu pilkkovan aluetta.
Juutalaisjärjestöt ovat kuitenkin laillisilla kaupoilla hankkineet maata alueelta, myös arabit myyvät omistuksiaan, vaikka PLO on pyrkinyt sen kieltämään. Pelkästään haitallista muutto ei ole ollut, sillä se on tarjonnut työtä ja toimeentuloa myös palestiinalaisille.
Vanhin yhteisö alueella on tietenkin samarialaisten pieneksi kutistunut yhteisö, joka kuitenkin muistuttaa alueen israelilaisesta muinaisuudesta.
Yleisesti median kautta välittyy kuva, että tavallisen modernin Israelin kansalaisen näkökulmasta setlerit ja siirtokunnat ovat kiusallisia. Siirtokuntalaisista kolmas osa on haredimeja eli ultra-ortodokseja, joista suuri osa ei käsittääkseni hyväksy siionistisena pitämäänsä Israelia juutalaisvaltioksi. Yksi kolmasosa on tavallisia sekulaareja. Viimeisin kolmannes on siionistisia nationalisteja. Israelin armeijaa ja tiedusteluväkeä on ärsyttänyt esimerkiksi epäkiitollinen haredimien turvallisuuden takaaminen Länsirannalla. Silti siirtokunnatkaan eivät lopulta riitä syyksi väkivaltaisuuksiin tai sotaan.
Hamasin hyökkäyksen julmuutta on osuvasti verrattu ISIS:n väkivaltaan ja murhaamiseen. ISIS tuhottiin osin kansainvälisin toimin. Samalla tapaa on vaadittu myös Hamasin pois juurimista. On selvää, että Israelilla on täysi oikeus puolustautua terrorismia vastaan. Naamiot on riisuttu ja terroristit ovat paljastaneet murhanhimonsa ja raakuutensa.
Kristittynä pidän tärkeänä, että rukoilemme Israelin puolesta ja muistamme rukouksin myös viattomia siviilejä tämän konfliktin kaikkien rintamalinjojen takana. Rukoilkaamme myös palestiinalaisten puolesta. Sodan kasvot ovat julmat, mutta myös pienistä toivoa herättävistä ihmeistä kuuluu viestejä.
Pentti Tepsa
Hyvin kirjoitettu, kiitos!
Kiitos Kari-Matti Laaksonen.
Kiitos blogitekstistä, asiallinen, valaiseva ja hyvä!
Kiitos rohkaisevasta arviosta Timo Nokelainen.
Kiitos! Hyvä kirjoitus!
Jordania menetti Länsirannan 67 ja luopui vaatimuksestaan sen takaisin saamisesta. Näin alue jäi ihan laillisesti Israelin hallintaan. Miksiköhän siitä huolimatta Länsirannasta puhutaan laittomasti miehitettynä ? Millä toimenpiteillä olisi mahdollista muuttaa tilannetta, kun Palestiinalaiset laittavat niin kovat ehdot, ettei Israel voi niihin suostua ?
Voisiko vaikkapa Länsiranta ja Gaza erillisinä valtioina itsenäistyä ?
Pekka V. Pesonen, kiitos asiantuntevista kysymyksestäsi. Kielenkäyttö näyttää riippuvan siitä, noudatetaanko arabien narratiivia vai Israelin narratiivia. Kansainvälisen oikeuden kannalta lienee haettu perusteita molemmille. Israelin turvallisuusajattelun näkökulmasta on aiheellinen pelko, että jos Länsiranta itsenäistyy tai autonomisoituu Gazan tapaan, siitä tulee sillanpääasema sodassa Israelia vastaan.
”Pekka V. Pesonen 13.10.2023 11:16
Voisiko vaikkapa Länsiranta ja Gaza erillisinä valtioina itsenäistyä ?”
Tämä on hyvin inspiroiva kysymys. Minulla on sellainen käsitys, että väestöllä on sukulaisuussuhteita keskenään sekä Gazassa että Länsirannalla. Aluehan oli ennen maailmansotia avointa ja vuorovaikutteista, sukulaisia asui Libanonissa, Jordan joen itäpuolella, ilmeisesti Egyptinkin puolella. Siksi voisi olla perusteltua yrittää yhdessä.
Luultavasti Mahmud Abbasin iän perusteella odotettavissa oleva poistuminen tulee muuttamaan asetelmaa. Abbas on vielä Neuvostoliitossa koulutettuja Putinille uskollisia. Uuden johtajasukupolven myötä asetelmat saattavat nytkähtää paljonkin eteenpäin.
Ilmeistä on että Länsirannan Palestiinalaiset ovat vaikuttaneet siihen, ettei Israelilla ollut täyttä miehitystä Gazan lähellä. Helposti voi kuvitella että heidät laitettiin Iranin toimesta järjestämään hankaluuksia Länsirannalle, jotta hyökkäys helpottuisi.
Israelin hallituksen päätös on nyt tehty Hamasin tuhoamisesta kokonaan Gazassa.
Tärkeintä tässä ikuisuustaistelussa on ymmärtää Hamasin taustalta löytyvä Koraanin tulkinta. Sekulaari maailma ei osaa suhteuttaa Israelin (Juutalaisten) ja Islamin välistä uskonnollista asetelmaa. Kristityille olisi hyvä lukea myös Koraani, jotta näitä tapahtumia voisi paremmin ymmärtää, sillä kysymys ei ole pelkästä politiikasta.
Koraanin ja Islamin hengen tulkkeina imaamit ovat paljolti vastuussa siitä, miten
Islam maailmassa näyttäytyy. Jo käsitteen Dhimmi tunteminen voisi esim. Sekulaareille päättäjille avata jotain Islamin sisälle rakennetusta arvomaailmasta.
Eduskunnan kirjastosta löytyy: https://www.finna.fi/Record/ekk.99461284006250
Samaan aikaan kun länsimainen väestö sekularisoituu, Islam ottaa lisää tilaa.
”Pyhä sota” on hengellinen ja sitä on aina käyty, mutta sen jännitteet ovat monesti näkyvinä myös fyysisinä ilmentyminä. Seuraavaa Ilmestyskirjan kohtaa aina välillä mietin… Varsinkin tuo väärä profeetta puhuttelee.
”Ja minä näin lohikäärmeen suusta ja pedon suusta ja väärän profeetan suusta lähtevän kolme saastaista henkeä, sammakon muotoista. Sillä ne ovat riivaajain henkiä, jotka tekevät ihmeitä; ne lähtevät koko maanpiirin kuningasten luo kokoamaan heidät sotaan Jumalan, Kaikkivaltiaan, suurena päivänä.”
Joh.Ilm.16:13-14
Ismo, näin on todellakin. Ei ole kyse vain politiikasta, vaan myös juuri uskonnoista. Ja joka tapauksessa Jumala on Kaikkivaltias ja ohjaa historiaa. Tapahtumat etenevät täällä niin kuin Hän on säätänyt. En ymmärrä ollenkaan, ettei oteta huomioon hengellistä näkökulmaa. Minusta se on ihan normaalia Jumalaan uskovan kristityn elämässä, että hän ymmärtää Jumalan hallitsevan kaikkia tapahtumia täällä.
Minusta on mielenkiintoista yrittää ymmärtää ja nähdä se, että Jumalan toimintatapaan näyttää kuuluvan olennaisesti ahdistus ja kärsimys sekä yksittäisten ihmisten että kansojen vaiheissa. Niiden kautta Jumala meitä kuljettaa ja lopulta synnyttää ja luo uutta ja hyvää. Esim. Israelin kansan kohtalot, juutalaisten ja kristittyjen vainot ja kärsimykset. Holokausti ja Israelin valtion perustaminen. Ja Jeesuskin kärsi ja kuoli ja se tuotti ylösnousemuksen kuolleista ja maailmalle sovituksen synneistä. Syntien sovitus on tietysti jokaisen itse vastaanotettava uskolla Jeesukseen Messiaaseen.
Lopulta kaikkien ahdistusten ja taistelujen kautta luodaan koko maailmakin täysin uudeksi. ”Ja valtaistuimella istuva sanoi: ’Katso, uudeksi minä teen kaikki’. Ja hän sanoi: ’Kirjoita, sillä nämä sanat ovat vakaat ja todet’. Ja hän sanoi minulle:’ Se on tapahtunut. Minä olen A ja O, alku ja loppu. Minä annan janoavalle elämän veden lähteestä lahjaksi. Joka voittaa, on tämän perivä, ja minä olen oleva hänen Jumalansa, ja hän on oleva minun poikani.” Ilm. 21:5-7
Ihana on meille luvattu tulevaisuus!
Ymmärrän lukemani perusteella niin, että lohikäärme on Saatana, peto on merestä (kansojen joukosta) nouseva peto, joka käyttää saatanan valtaa ja on siis maallinen valta/maailmanvalta ja väärä profeetta on antikristus, joka kuvataan maasta nousevana petona, jolla on sarvet kuin karitsalla. Niiden suista lähtevät saastaiset henget, ovat valheita ja harhaoppeja, joilla ne yrittävät eksyttää kansaa.
”Kun kuudenteen pasuunaan oli puhallettu, Johannes näki suuren armeijan tulevan Eufrat-virran alueelta. Tuo armeija tappoi kolmasosan ihmissuvusta. Kuudetta maljaa kuvaavassa näyssä Eufrat-virralla on jälleen näkyvä sija. Kun kuudes enkeli vuodattaa maljansa jokeen, se kuivuu valmistaakseen tien idästä tuleville kuninkaille. Näiden kuninkaiden henkilöllisyyttä ei mainita tarkemmin. Voimme ainoastaan todeta, että Vanhan testamentin profeettojen päivinä suurin uhka Jumalan kansaa vastaan tuli Eufratin alueelta. Assyyria, Babylonia ja Persia olivat vihollisia, jotka ahdistivat valittua kansaa satojen vuosien ajan.” (Kaukainen voittolaulu, Ilmestyskirjan selitys. Siegbert W. Becker).
Jaan vielä tämän löytämäni Juhani Huttusen artikkelin linkin tännekin, jonka laitoin Kari-Matin blogiin.
Artikkelissa käydään läpi antisemitismin taustaa ja kuinka antisionismista tuli antisemitismiä.
https://www.vartija-lehti.fi/kuinka-sionismista-tuli-imperialismin-ase-neuvostoliitto-antisionistisen-propagandan-levittajana/
”Kristillisessä sionismissa Israel on toki Jumalan erityisessä suojeluksessa, mutta silti nimi Israel viittaa yksinomaan poliittiseen valtioentiteettiin. Liberaalikristillisyys puolestaan noudattelee vanhakirkollista, jo Uuden testamentin syntyvaiheilla esiintynyttä käsitystä, jonka mukaa Israel nimenä viittaa ennen muuta kristilliseen kirkkoon, joka tämän niin sanotun korvausteologian mukaan on ”Uusi Israel”. Tältä pohjalta myös liberaalikristillisyys yhdistää uskonnollisen maailmankatsomuksen antisionistiseen poliittiseen aktivismiin. Esimerkiksi Jordanian ja Pyhän Maan evankelisluterilaisen kirkon piispa emeritus Munib Younan katsoo, että kristillinen sionismi ei ole ainoastaan ”sairasta teologiaa vaan heresia” eli harhaoppi. BDS-liikkeen myötä liberaalikristillinen antisionismi on yhdessä vasemmistolaisen antisionismin kanssa rakentanut yhteyttä islamilaista antisionismia levittäviin tahoihin. Tämä on käynyt erityisesti ilmi palestiinalaisten kansallisissa BDS-konferensseissa, joihin on osallistunut tunnettuja EAPPI-ohjelman piispoja, kuten Theodosius Atallah Hanna.
Niin Suomessa kuin maailmanlaajastikin akateeminen näkökulma kristilliseen sionismiin on varsin penseä. Sen sijaan vasemmistolainen Israelin-vastainen aktivismi hyödyntää runsaasti yliopistotutkijoiden esittämiä näkemyksiä. Arvostus on molemminpuolista, sillä kansainvälisessä keskustelussa monia tutkijoita ei häiritse mahdollinen neutraliteetin menettäminen sikäli, että heistä jotkut ovat itsekin näkyviä Palestiina-aktivisteja, jotka osoittavat tukensa Israelin lakkauttamiseen tähtäävälle BDS-kampanjalle.
Tutkimuksessa on tuotu kyllä esiin esimerkiksi kristillisen sionismin taustoja ja historiaa. Sen sijaan vasemmistolaisen tulkintakaavan historialliset taustat ovat ainakin suomalaisessa keskustelussa jääneet taka-alalle, vaikka aiheesta on julkaistu tutkimusta jo 1970-luvun lopulta lähtien.
Ajatus siitä, että konfliktin toinen osapuoli Israel voitaisiin eristää ja jopa demonisoida luomalla siitä yksinomaan kielteisiä mielikuvia, ei ole syntynyt tyhjästä. Päinvastoin taustalla on määrätietoinen ja tehokas mielipiteenmuokkauskoneisto.”
Ivan Puopolo haastattelee Juhani Huttusta
https://www.youtube.com/watch?v=eztmlBcbDcs