Kun naiset saavat kutsumuksen toimia ennen miesvaltaisella kentällä, niin se koetaan ilman muuta provokaatioksi. Tämä ei koske vain kirkkoa , vaan työ ja yhteiskuntaelämää yleisesti. Että on saatu äänioikeus, oikeus opiskella, ja että vaativat virat ja toimet ovat täyttymässä naisista on naisten taistelun tulosta . He ovat saaneet taistella jokaisesta askeleesta , mitään ei ole saatu ilmaiseksi . Moni on matkan varrella väsynyt ja antanut periksi. Mutta nyt lopultakin on vain loppuponnistelusta kyse. Palkat vielä tasa-arvoisiksi niin hyvä on.
Miehet ovat pelänneet asemansa menetystä ja kilpailun kiristymistä halutummuisista paikoista ja aivan oikein. Pätevät naiset vaikeuttavat kilpailua. Kilpailu on tullut vaikeammaksi. Mutta tasa-arvoisuuden myötä naisten erityiskäsittely loppuu ja hekin saavat kilpailla samoilla ehdoilla paikoista ja asemista.
Historiasta johtuen naiset ovat toistaiseksi aliedustettuina työelämän johtopaikoilla, mutta on vain ajan kysymys koska tasaantuminen tapahtuu.
Kirkon sisältä löytyy ryhmittymiä jotka vastustavat naispappeja .He vetoavat raamatullisiin ja tradition antamiin motiiveihin. Vaikka kannatankin naispappeutta ,niin ymmärrän tätä vastarintaa ja tietyssä mielessä kunnioitan sitä. Naisten pappeus uhkaa heidän identiteettiään ja heillä ei ole kykyä uudelleen muotoilla sitä. Pelko siitä, että myönnytykset ja uudelleen ajattelu johtaisivat lopulliseen murtumiseen, on liian suuri.
Naiset, jotka ovat johtavilla tai näkyvillä paikoilla ,saavat samaa vastarintaa kun miehet samoissa asemissa ovat aina saaneet. Viranhoitoon kuulu kyky puolustaa asemaansa. Meidän suorastaan biologinen ja sosiaalinen perintömme ohjaa meitä elämään hierarkioissa ja pyrkimyksessä sosiaalisesti ylöspäin hierarkiassa. Jokaisella joka on onnistunut on ”verta” kengissään . He ovat sivuttaneet monta kilpailijaa ja mahdollisesti syösseet entiset auktoriteetit alas paikoiltaan. Riittää ,että lukee minkä päivän lehtiä tahansa ,niin hyökkäykset auktoriteetejä kohtaan , hyvin motivoituina tietysti, löytyvät niistä.
Jollei uusi johtaja tai auktoriteetti ole tietoinen siitä että huipulla tuulee ,niin hän on pulassa, eivätkä kaikki johtajat ole solidaarisia vertaisiaan kohtaan. Tämä pitäisi ottaa johtajakoulutuksessa huomioon. Jokaista johtajaa koetellaan, sillä ei ole mitään tekemistä sukupuolen kanssa.Yksi hyvän johtajuuden kriteereistä on juuri tämä. Kyky selvityä kyseenalaistamisesta.
Haluan yleistää hiukan : Hierarkinen kilpailu on vaikeampaa naisille heidän ”luonnollisesta” konsensukseen pyrkimisensä takia. Kilpailukulttuuri arkielämässä tulee heille yllätyksenä ,samoin kuin kyseenalaistaminen. Sen kohtaaminen on opittava uutena kykynä. On opittava se ,että hyökkäykset tulevat ,eikä sillä ole mitään tekemistä sen kanssa jos asianomainen on syyllinen syytöksiin tai ei. Syyttömän on helpompi puolustautua mutta syyttömyys ei aina auta. Taistelu on asemista ja oikeudenmukaisuus ei ole aina avuksi.
Siis , rakkaat silmäätekevät ja johtavat naiset.Oppikaa miehistä .Ottakaa realiteetit realiteetteinä ja oppikaa kääntämään ne eduksenne. Opetelkaa sosiaalista itsepuolustusta kovan kilpailun maailmassa. Älkää luulko että tuulet lopettavat puhaltamasta. Kirjoittakaa kaikki artikkelit ja kirjat niin monta kertaa kun tarvitaan. Teillä on kuitenkin myös järkeviä miehiä ympärillänne jotka arvostavat kyvykkyyttä sukupuolesta riippumatta.
Amerikassa Nancy Pelosi hallitsee tavan toimia presidentti Trumpin kanssa. Pelosi on ainut henkilö Amerikassa joka on voimakkaampi kuin Trumppi. Anteeksi ei taida kumpikaan pyydellä.
Naiset olivat täysin samanarvoisia ihmisiä kirko opin hylkäämässä gnostilaisuudessa.
Kirkon oppi naisten ihmisarvostuksesta on hyvä esimerkki katolilaisuus josta luterilaisuus on samalla ajattelutavalla.
Jeesus antoin Korkeimman sanasaattajana hyvän arvostuksen meidän ihmisten tasa-arvoisuudelle eläessään Maria Magdaleenan kanssa.
Jeesus jumalana heitti täysin heitteiile Mariian ja muut läheisensä meneessään taivaan paratiisiin. Maria joutui jopa pakenemaan tietojen mukaan Ranskan Provenceen jatkaakseen elämäänsä.
Sotaisalta vaikuttaa miesten maailma ja sen näköinenhän maailma on. Miehet voisivat vähitellen luopua sotimisistaan niin yksityiselämässä kuin valtioiden välisissä suhteissaankin.
Naiset tulevat perinteisille miesten pelikentille, mutta eivät halua pelata samoilla säännöillä. Ensin he väittävät ettei sukupuolella ole väliä ja sitten kun sitä ei huomioida, niin valitetaan tylystä käytöksestä.
Väkisinkin naiset tulevat niin opetuksessa kuin päätöksenteossa hyvin miesten rinnalle. Rahanarvojen asiassa ei kauaa kestä kun naiset ovat sielläkin hyvin edustettuina.
Mitä elämää tämä on sitten kun kovin rajallisesti työn ohessa on aikaa mahdollisille lapsille saati omille vanhemmille. Toki vielä hyvä ansiopaikka mahdollistaa oman elämisen järjestelyä mutta tämä ei koske kuin pientä osaa työssäolijoista.
Yhä enemmän parisuhteet lisääntymisiässä jaksottuvat sen hetkisen aikatavoitteen ja tavoiteltavissa olevien asioiden mukaan. Ihmiselle jatkuvan koulutuksen asia ja mahdollisuus kokonaan uuden työn vielä hankkimiseen on yhtä totta kuin hyväksyä nyt olemassa olevan parisuhteen rajallisuus. Vielä kun tämä todellisuus siirretään lapsille on ainakin lyhyellä aikavälillä heikkoa asiaa näkyvissä. Itse kuitenkin uskon ettei tulevaisuus edellämainitun synkkä ole.
Mitä sitten tarkoittaa robotisaatio seuraavaan 10.een vuoteen. Raha tulee aina omistamaan innovaatiot niin koneissa kuin työvoimaa korvaavassa tietojenkäsittelyssä. Jos verotusta ei saa puuttumaan ajoissa asiaan loppuu jaettava ja mennään huonoon suuntaan. Tämän päivän poliitikot eivät asiaa halua katsoa, saati ajatella ajoissa, ja tässä asiassa myöhäsyntyisyys on tuhoista kansamme selkärangalle ymmärtää välttämättöminä aikanaan esitelviksi tulevia leikkauksia.
Nykyisessä vaalikeskustelussa ihmetyttää asioiden lyhytjänteisyys. Tottakai ilmasto on tärkeä asia mutta yhtä tärkeä on vähäväkisen Ihmisen ja Hänen perheensä ruokailu kymmenen vuoden päästä. Ilmamassat kiertävät ympäri palloamme saasteineen välillä vettä synnyttäen ja välillä sitä pudottaen.
Yhdellä tavalla olemme kymmenen vuoden päästä tilanteessa missä tarvitaan samaa heräämistä kuin 1800·luvun lopussa työväen herätessä kaltoinkohteluunsa. Pitääkö odottaa sinne asti vai toimitaanko aiemmin.
Perheyhteisöt tarvitsevat mahdollisuuksia huolehtia rakkaimmistaan. Työelämän kiristyminen ja jatkuva säätäminen on Ihmisarvon vastaista.
60·luvun muuttoliike Ruotsiin on asiaa missä perheet yllättävästi pysyivät koossa vaikka puolisoista molemmat olivat työssä. Useat menivät myös yksin ja siinäkin useasti onnistuttiin perheen asiassa ajan kanssa. Voisiko tästä ottaa jotain huomaamista tähän päivään.
Kuten on huomattu poliitikot liian usein ymmärtävät olevansa kauppamiehiä tärkeissä asioissa kansallisvarallisuuttamme koskien. Tämän pitää loppua.
Jaettavaa meillä syntyisi matamallakin tasolla elämisen laadussa ja mahdollisuuksissa huolehtia koko kansasta. Miksi poliittiset intohimot estävät Ihmisen asian, ja oman maan kaikkien asukkaiden katsomisen.
Turhan pikästihän tuota tuli, mutta tärkein ja keskeisin asia maallemme on huolehtia perheinstituution joltisesta jatkamisesta ja ylläpitämisestä. Naisten merkitys asiassa on suuri koska He yhdellä ja samalla kertaa ovat kansakunnan sen hetkisen ja tulevaisuuden vaalijoita. Mies on myös tärkeä mutta Miehen pitää aina muistaa, arvostaa, ja kunnioittaa Naisen monella tapaa erityistä asemaa ja merkitystä olla samalla kertaa usean tärkeän asian Herra.
Huomasin tuossa jutun Minna Canth seurasta. Miehiä ei kelpuuteta seuran jäseniksi.
Minna Canth oli myöhemmin syntyneen 1896.s alkaneen nykyisen työväenasian edelläkävijä, kirjoittaja ja puhuja. Kesti hyvän tovin ennenkuin SAJ 1900·luvun ensivuosikymmeninä syntyi, mistä sitten myöhemmin nykyiset mallit syntyivät.
Näin on asiaa vaaliminen, koska tänä päivänä Nainen Itseasiassa on Suomessakin elämisen tämän päivän ja tulevaisuuden Herra, jonka pitkämielisyydessä ja kärsivällisyydessä on kovin paljon Suomen tulevaisuuden avaimet.
Muistaa voi ja huomata Naisen pitkämielisyyden miehiä kohtaan kuuluvan tähän asiaan
Naisten ja miesten tasa-arvoisuudesta realistisin pohja on, että ilman toista osapuolta elämä ei jatkuisi.