Suomen Natojäsenyyttä tuntuu vaivaavan aikatauluongelmat.
Kun on seesteistä, suurin osa kansalaisista ei kannata jäsenyyttä, koska uskoo, että se lisäisi Venäjän aggressiota ja vaurioittaisi ”hyviä suhteita”.
Kun on sota lähellä, enemmistö alkaa kannattaa Natoa ja sanoo, että siitä tulee turva.
Luulen, että Nato lisäisi huoltovarmuutta ja aseiden saantia, mutta se ei merkitsisi suurten sotajoukkojen saapumista Suomeen kriisitilanteessa.
En tiedä, mikä olisi viisasta. Mutta uskon, että puhe turvatakuista on aika spekulatiivista. En oikein löydä sellaisia Natosta. Uskon, että Suomi tulisi olemaan melko yksin, joskin vahvan armeijan puolustama, sodassa.
Nyt sitten toivotaan pikaista liittymistä siihen. Oletetaan, että Nato on tosissaan ja puuttuu Ukrainan tilanteeseen. Oletetaan, että Suomi on liittynyt siihen nopealla aikataululla. Tällaisessa tilanteessa Suomi olisi sodassa Venäjän kanssa. Olisiko turvallista?
Kansainvälisen tuen option kannalta on hyvä katsoa historiaa.
Tali-Ihantalan torjuntataistelun tarina on sellainen, että Sortavalan radiotiedustelu sai käsiinsä venäläisen radiosanoman, jossa ilmoitettiin aloitettava hyökkäys. Tämän jälkeen suomalaiset joukot ryhmitettiin torjumaan hyökkäystä ja suunniteltiin aiemman,majuri Jukka Malmivaaran Kusrajärven taisteluun tekemän tykistösuunnitelman pohjalta tykistökeskitys.
Viimemainittu tarkoitti sitä, että 200 putkea osoitettiin ampumaan räjähteitä yhdestä tulenjohdosta käsin venäläisten hyökkäysasemaan. Tulikomentoina olivat Mekka1, Mekka2 ja Mekka3 sekä koko putkiston keskitetyssä tulessa ”Koko Mekka ampukaa”.
”Koko Mekka ampukaa” tarkoitti sitä, että 200 putkea ampuivat samaan pistemaaliin noin hehtaarin kokoiselle alueelle. Tätä sanotaan myös murskaavaksi tuleksi. Keskitys suoritettiin hieman ennen radiotiedustelusta saatua hyökkäyksen ajankohtaa. Hyökkäys pysäytettiin tällä lähtöasemaan.
Paikalla oli myös saksalainen ilmavoimien osasto Kuhlhey. Sen tuki hyökkäykselle oli yksi laivue, johon kuului 40 konetta. Koneet surrasivat edestakaisin alueelle sekä hakemaan ampumatarvikkeita.
Ei ole suinkaan syytä vähätellä tämän lentolaivueen panosta Tali-Ihantalan toiminnassa. Mutta en pitäisi sitä kovinkaan ratkaisevana. Ratkaisu oli tiedustelu ja tykistötuli sekä valmiina ollut suunnitelma.
Kun nykyisin keskustellaan siitä, että Suomen turvallisuutta auttaisi Natojäsenyys, suhtaudun tähän keskusteluun hieman välinpitämättömästi. Voi olla hyvä, voi olla niin ja näin.
Ei ole olemassa Natoarmeijaa. Sen sijaan Natojoukot koostuvat kansallisista joukoista. Niiden käyttäminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Pykälä, jonka mukaan hyökkäys yhtä Natomaata kohtaan on hyökkäys kaikkia niitä kohtaan, ei velvoita yhtään jäsenmaata. Ne saavat omavalintaisesti päättää, auttavatko ne ja missä muodossa hyökkäyksen kohdetta.
Suomella on jo isäntämaasopimus sekä niin Natoyhteensopiva puolustuslaitos, että vain kokardi tarvitsi vaihtaa.
Isäntämaasopimuksen perusteella Nato voi Suomen suostumuksella perustaa Suomen tukikohtia sekä kuljettaa täällä joukkojaan.
Jäsenyys maksaa ja lisäksi ei ole mitään takeita siitä, että se kriisin syntyessä tuottaisi apua. Historiallisesti ei ole merkkejä siitä, että Suomi olisi kiinnostava avun kohde.
Meillä oli Euroopassa äskettäin Jugoslavian kriisi, joka päättyi lännen pommituksiin. Tämän hetkinen tilanne on mittakaavaltaan toinen. Kukaan ei aidosti toivo tilannetta, jossa Venäjä ja Yhdysvallat alkavat taistella Ukrainasta. Siinä ei kukaan voittaisi. Nato ja EU ovat pikkupeliä tuossa ympäristössä pelaavia.
Euroopan Unionin ja Yhdysvaltain toiminta tämän hetkisessä Ukrainan tilanteessa on ollut heiveröistä ja viittaa siihen, että on tahdottu suojella itseä sekaantumasta kriisiin.
Eiköhän noin kävisi Suomenkin osalta, jos sota syttyisi.
Huoltovarmuus Naton jäsenenä olisi varmaankin parempi ja myös aseiden ostamisen mahdollisuudet, mutta konkreettinen sotilaallinen apu jäisi luultavasti vähäiseksi. Pari ambulanssia tulisi jostakin ja muutama pataljoona reserviin seikkailunhaluiselle nuorisolle kansainvälisen tuen ilmaisuna.
On syntynyt mielikuva, että Venäjän teurarointi on meidän rajavaltioiden kysymys. Ystävällisiä ja vakuuttavia puheita luonnollisesti katsomossa esiintyy kovinkin.
Fiksuin Natolausunto on mielestäni ollut vitsi: Julistetaan sota Norjalle ja antaudutaan heti seuraavan aamukahvin aikana. Näin olemme tulleet Naton jäseniksi Norjan valloittamana maana.
