Autuas neitsyt Maria sai suuren elämäntehtävän.
Ja Maria sanoi: ”Minun sieluni suuresti ylistää Herraa, ja minun henkeni riemuitsee Jumalasta, vapahtajastani; sillä hän on katsonut palvelijattarensa alhaisuuteen. Katso, tästedes kaikki sukupolvet ylistävät minua autuaaksi. Sillä Voimallinen on tehnyt minulle suuria, ja hänen nimensä on pyhä, ja hänen laupeutensa pysyy polvesta polveen niille, jotka häntä pelkäävät. Hän on osoittanut voimansa käsivarrellaan; hän on hajottanut ne, joilla oli ylpeät ajatukset sydämessään. Hän on kukistanut valtiaat valtaistuimilta ja korottanut alhaiset. Nälkäiset hän on täyttänyt hyvyyksillä, ja rikkaat hän on lähettänyt tyhjinä pois. Hän on ottanut huomaansa palvelijansa Israelin, muistaaksensa laupeuttaan Aabrahamia ja hänen siementänsä kohtaan iankaikkisesti, niinkuin hän on meidän isillemme puhunut.” (Luuk. 1:46-55 / FB38)
Pyhä neitsyt Maria, kuka hän on?
Miksi merkitys sinulle Jumalan synnyttäjällä on?
Jeesus Kristusta sanotaan Daavidin pojaksi, koska Hän on Daavidin jälkeläinen äitinsä Marian kautta; miksi tämä on tärkeää ymmärtää Jeesus on tosi ihminen ja mitä se sinulle merkitsee?
Sentähden Herra itse antaa teille merkin: Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan ja antaa hänelle nimen Immanuel (Jes. 7:14 / FB38). Jeesus on tosi Jumala, mitä se sinulle merkitsee?
Pyhä neitsyt Maria,kuka hän on ? Kun me Jeesuksen kautta lähestymme hänen äitiänsä, emme lähesty Joosefin rouvaa, jota me Jumalan sanasta emme juurikaan tunne, vaan me lähestymme Jeesuksen Kristuksen, Jumalan Pojan, maailman Vapahtajan äitiä, joka tuli raskaaksi Pyhästä Hengestä ja kantoi tähän maailmaan Jeesuksen ilman miehen vaikutusta, jotta perisynnin periytymisen ketju katkeaisi. Yksi, pyhä, yhteinen ja apostolinen kristikunta tuntee siis ainoastaan Neitsyt Marian. Siksi Marian, tytär Siionin ja Immanuelin äidin, kunnianimeä neitsyenä ei oteta häneltä pois.
On paikallaan esittää kysymys ihmisille, jotka haluavat osoittaa raamatullisuutensa halveksimalla Neitsyt Marian erityisasemaa vaimojen joukossa: Maria, josta noin puhut, on minun veljeni äiti. Kuka sinä sitten olet? Totisesti, minun veljeni äiti hän on. Niille taas, jotka spekulaatioin rakentavat Marialle kulttia, jota Raamatussa ei ole, on sanottava raitistavat sanat: Hän oli suuresti armoitettu maan syntisen sukukunnan vilpittömänä tyttärenä. Minä en kuitenkaan ole syntynyt hänestä, niin täysi veli tai sisar kuin olenkin, vaan minä olen syntynyt uudesti ylhäältä itse Jumalasta pyhässä kasteessa hengellisen äitini kristillisen kirkon helmassa. Äiti ei liitä Poikaansa, vaan Jumalan Poika liittää minut äitiinsä ja kaikkiin lukemattomiin pyhiin, armoitettuihin, joiden joukossa hän on kaikkien sukupolvien autuaaksi ylistämä. Ketä he ylistävät autuaaksi? Pyhää Neitsyttä, joka synnytti Kristuksen ja Jaakobin ja Joosefin ja Juudan ja Simonin ja pysyi neitsyensä Jumalan ja koko pyhän kristikunnan edessä. ( Lainaus Anssi Simojoen kirjoituksesta ww.luteriainen.net )
Kiitos hyvästä kommentista, Martti.
Maria sai tehtäväkseen synnyttää Jeesuksen, Jumalamme. Rukouksiemme kohde ei todellakaan ole Maria, vaan Jumala.
Oliko Marialla muita lapsia kuin Jeesus? Monet kirkkoisät olivat sitä mieltä, että Jeesus oli Marian ainokainen. Minä ajattelen, että Herran veljet olivat neitsyt Marian sisaren Marian lapsia. Hän oli Kloopaan vaimo.
Ja siellä oli myös naisia taampaa katselemassa. Näiden joukossa olivat Maria Magdaleena ja Maria, Jaakob nuoremman ja Jooseen äiti , ja Salome. (Mark. 15:40 / FB38)
Sillä minä annan teille hyvän neuvon, älkää hyljätkö minun opetustani. Olinhan minäkin isäni poika, hento ja äitini ainokainen. (Sananl. 4:2-3 / FB38)
Eri kirkkokunnilla on erilainen tapa suhtautua Neitsyt Mariaa. Luterilaisten tapa suhtautua Jeesuksen äitiin, on pitkälti katolisen kritiikin läpitunkemaa. Ajattelemme lähinnä katolista Neitsyt Mariaa ja kohdistamme kritiikin katolliseen hurskaus käytäntöön ( mitä se ikinä onkaan) .
Uskonpuhdistuksen tapa suhtautua katoliseen Maria kultiin, aiheutti sen, että kuva Marian asemasta yhteinäisen kirkon ajalta kadotettiin. Torjuttiin väärin katolisia käsityksiä ja samalla ei osattu nähdä oikein Marian asemaa yhteinäisessä kirkossa ja sen teologiassa. Torjuttiin vääriä käytäntöjä ja samalla hukattiin Maria ja muutkin pyhät. Näin uskonpuhdistus siirtyi virheestä toiseen, torjuessaan itse vääri oppeja he tekivät itse virheen, luodessaan uuden opin Mariasta.
Luterilaisuudessa on tosin joitakin jälkiä oikeastakin tavasta suhtauta Mariaa. Luther kantoi katolisen kirkon traditiota mukanaan, olihan hän katolisen kirkon poika. Tämä traditio vaikutti hänessä ja hänen kirjoituksissaan. Yksi esimerkki, jossa näkyy yhtenäisen kirkon teologia. Luther itse kirjoittaa;
Luther kirjoitaa kirjassaan Marian Ylistyslaulu ( Magnificat) seuraavasti:
Kirjan alussa: ” ”Suloinen Jumalan äiti suokoon minulle sellaisen hengen, joka voisi olla hyödyksi tälle hänen laululleen ja joka selittäisi sen perusteellisesti,…” ( s 18).
Sitten Luther kirjansa lopussa; ” Tähän lopetamme tällä kertaa ja pyydämme Jumalalta Magnificatin oikeaa ymmärtämistä, niin ettei se vain valaise ja puhu, vaan että se palaa ja elää ruumiissa ja sielussa. Tämän meille suokoon Kristus rakkaan äitinsä Marian tahdon ja esirukouksen kautta. Amen.” ( s 120)
Monet luterilaiset eivät osaa ajatella Mariaa muuta kuin esikuvana, jo pelkästään tässä Lutherin tekstissä kuva on laajempi lähestyen alkukirkon teologiaa Neitsyt Mariasta. Mitä mieltä te muut olette näistä pohdinnoistani.
Hyvä kommentti, kiitos Sami. Neitsyt Mariaan on monta suhtautumistapaa. Katolisten kirkkojen ”Maria-palvonta” menee yli hilseeni. Olen kuitenkin sillä kannalla, että Maria oli neitsyt koko elämän ajan eli kuollessa oli neitsyt.
Sami Paajanen. Oletko lukenut Anja Ghisellin väitöskirjan Lutherin Maria-kuvasta? Itse asiassa kuva reformaation Maria-kuvasta ei ole niin yksipuolinen kuin väität. Tunnustamme Marian Jumalansynnyttäjäksi ja ainaiseksi neitsyeksi. Vanhan kirkon mariologiassa oli myös monia eri käsityksiä.
Kiitos kommentista, Marko. Ajattelen samoin.
Sillä yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus,
(1.Tim. 2:5 / FB38)
Marko voisitko kertoa mitä Anja väitöskirjassa kertoo luterilaisesta Maria kuvasta. Miten tämä kuva näkyy luterilaisessa hengellisessä elämässä. Mitä muita esimerkkejä sinulla Jumalansynnyttäjän ja ainaisen neitsyyden lisäksi. Näistä olis mukava kuulla.
Nyt en muistinvaraisesti voi koota enempää kuin sen, että Lutherin aikana nimenomaan roomalaiskatolisen kirkon myöhempää oppia Mariasta ei oltu vielä virallistettu. Emme kuitenkaan huuda avuksi Mariaa tai muita pyhiä, jotta Kristus yksin saisi kaiken kunnian eikä Raamattu yksin-periaate vaarannu. Sen sijaan voimme ottaa pyhät esikuviksi. Lisäksi myönnämme sen; että perille päässeet pyhät rukoilevat puolestamme. Kirja on: Ghiselli: Sanan kantaja. Martti Lutherin käsitys Neitsyt Mariasta. STKSJ 246 (2005).
Marko, ilmeisesti viittaa ensimmäisellä lauseella katolisen kirkon oppiin Marian perisynnittömyyteen. Tätä oppia ei yhtenäinen kirkko tunnusta.
Toinen Mariaa ja muita pyhiä koskeva avuksihuutaminen, juuri tässä uskonpuhdistus hylkäsi yhtenäinen, alkukirkon teologian ja loi uuden traditio, joka sittenmin ilmenee protenstanttisessa kristillisyydessä. Lutherilta itseltä tosin löytyy vielä jäänteitä varhaiskirkon teologiasta ( esim Marian ylistyslausu, johon viittasin) vaikka, uskonpuhdistus avasi uuden tulkinta mallin.
Mitä tulee yksin Raamattu periaateeseen, sekin on 1500 luvulla syntynyt uusi tulkinta joka varhaisikirkon teologiasta katsottuna on ongelmallinen. Näissä esimerkeissäsi näkyy voimakas irtiotto yhtenäisen kirkon teologiasta. Uskonpuhdistuksen ajan teologeilla oli ajatuksena puhdistaa ja irtautua katolisen kirkon vääristä tulkinnoista, mutta tässä puhdistusprosessissa mentiin ” ojasta allikkoon”, kun hylättiin harhat, muodostettiin samalla uusia harhoja ja katkaistiin siteen varhaiskirkon teologiaan ja traditioon.
Sami. Herramme Jeesus Kristus opetti Isä meidän -rukouksen. Jeesus on ainut välimies. Meidän rukouksemme kohde on Jumala, ei paavi tai neitsyt Maria tai muut pyhät. Jumala kuulee kaikki rukouksemme.
Juha Heinilä, kirjoitat ” Jeesus on ainut välimies. Meidän rukouksemme kohde on Jumala, ei paavi tai neitsyt Maria tai muut pyhät. Jumala kuulee kaikki rukouksemme.”
Kristikunta on varmasti samaa mieltä kaikkialla, että Jeesus on ainut välimies. Minulle ei tule mieleen kohtaa, jossa joku kirkko opettaisi toisin, en osaa nimetä, niitä kirjallisia lähteitä jossa opettettaisiin toisin.
Juha Heinilä, rukousten kohde on aina Jumala, ei mikään muu. Neitsyt Marian ja muiden puoleen kääntyminen tarkoittaa esirukousten pyytämistä, näiltä henkilöiltä. Kuten Martti Luther teki. Kuten kirkko on alusta asti tehnyt. Me luterilaiset olemme unohtaneet tämän kirkon tradition, koska uskonpuhdistus muutti tradition, siksi meille on vaikeata ymmärtää tätä. – Näin ajattelen.
Sami, kiitos kommentista. Minä en tarvitse pyhiä rukoilemaan puolestani, kun Jeesus rukoilee.
Juha Heinilä, kirjoitat; ” Minä en tarvitse pyhiä rukoilemaan puolestani, kun Jeesus rukoilee.”
Tämä ei mielestäni pidä paikkaansa, ei edes sinun elämässä. Olet varmasti joskus pyytänyt esirukousta jonkun vaikean tilanteen edessä toisilta. Tästä on kysymys. Apostoli Paavali itse pyysi ja kehoitti esirukoukseen toistuvasti. Meidän luterilaisten on vaikea asemoida tätä esirukouksen kysymystä.
Sami. Kun rukoilen Isä meidän – rukouksen, niin en lisää siihen ns. enkelin tervehdystä, jossa on ”Pyhä Maria, Jumalan äiti rukoile meidän syntisten puollesta, nyt ja kuolinhetkenämme. Aamen.”
Sami kiitos hyvistä kommenteista. Toki esirukous on tärkeää. Moni meistä rukoilee jonkun toisen puolesta.
Sami, olen viime viikkojen aikana lukenut Katolisen kirkon katekismuksen läpi. On mielenkiintoista kuinka he painottavat tärkeitä asioita eri lailla kuin me luterilaiset. Pitää taas ottaa esille Lähetyshiippakunnan katekismuksen ja lukea se läpi.
Juha, minullakin on tuo katolisen kirkon katekismus, en tosin ole sitä lukenut systemaattisesti, enkä aijo lukea. Olen sen sijaan lukenut, ortodoksista teologiaa ja sen perusteita, sekä patristista kirjallisuutta. Ortodoksinen teologia on erilaista ja poikkeaa monissa kohdin katolisesta teologiasta. Luterilaisuushan on tietyllä tavalla katolisen kirkon jatkumoa, tosin variaatio on vähän toisen tyyppinen.
Kiitos Sami. Olen huomannut, että sinua ortodoksisuus on kiinnostanut. Mielestäni on hyvä tietää jotain syvällistä muistakin kirkkokunnista kuin omasta.
”Katso, minä olen synnissä syntynyt, ja äitini on minut synnissä siittänyt.” Ps. 51:5
Katolisen kirkon oppi Marian ikuisesta neitsyydestä perustuu Jeesuksen synnittömyyden välttämättömyyteen. Vain synnitön Kristus pystyi antamaan Jumalalle täysin kelpaavan uhrin. Jos puoletkin Jeesuksen perintötekijöistä tuli syntiinlangenneen suvun edustajalta, Marialta, miten Jeesus olisi voinut olla synnitön ilman perisynnin turmelusta? Marian tuli siis olla myös synnitön, koska se oli välttämätön edellytys syntyvän messiaan puhtaudelle ja synnittömyydelle.
Luther liittyi vanhaan katoliseen käsitykseen Mariasta ainaisena neitsyenä. Sen mukaan sikiämisen hetkellä Pyhä Henki puhdisti Marian synnistä siten, että hän pystyi synnyttämään puhtaan ja synnittömän Jumalan Pojan. Mutta Luther kuitenkin torjui opin Marian perisynnittömyydestä. Luterilainen kirkko ajattelee Lutherin jäljissä, että Maria oli neitsyt ennen Kristuksen syntymää, pysyi neitsyenä synnytyksen aikana ja jäi neitsyeksi sen jälkeen. Katolisen dogmin vuodelta 1854 mukaan Maria myös sikisi synnittömänä, koska muutoin ei Jeesuksen synnittömyys olisi ollut mahdollista. Siinä luterilaisuus ottaa kuitenkin pesäeroa katolisiin.
Luther päätyi katoliseen käsitykseen, koska hän tarkasteli sitä oman aikansa perspektiivistä. Siksi hän erehtyi tässä asiassa ja monet myöhemmät teologit ovatkin sanoutuneet irti Marian ikuisesta neitsyydestä ja etenkin synnittömyydestä. Maria oli ihminen ja kuului syntiinlangenneeseen ihmissukuun niinkuin me muutkin ihmiset. Raamatun mainitsemat Jeesuksen veljet ja sisaret ovat olleet olemassa ja he olivat Joosefin siittämiä, mitä Jeesus ei ollut. Kuuluisin näistä Jeesuksen maallisista sisaruksista oli Jaakob, joka nousi alkuseurakunnan johtoon ja kärsi marttyyrikuoleman vuonna 62. UT:n Jaakobin kirjettä pidetään yleisesti juuri hänen kirjoittamanaan.
Harri, kiitos hyvästä pohdinnasta. En löydä Raamatusta mainintaa, että Joosef olisi ollut jonkun lapsen oikea isä. Jeesuksen ottoisä hän oli, muttei oikea.
Luukas on tallentantanut Jeesuksen matkan kaksitoistavuotiaana Jerusalemiin, mutta siinä ei ollut mitään mainintaa Marian ja Joosefin yhteisistä lapsita.
Ja hänen vanhempansa matkustivat joka vuosi Jerusalemiin pääsiäisjuhlille. Hänen ollessaan kaksitoistavuotias he niinikään vaelsivat ylös sinne juhlan tavan mukaan. Ja kun ne päivät olivat kuluneet ja he lähtivät kotiin, jäi poikanen Jeesus Jerusalemiin, eivätkä hänen vanhempansa sitä huomanneet. He luulivat hänen olevan matkaseurueessa ja kulkivat päivänmatkan ja etsivät häntä sukulaisten ja tuttavien joukosta; mutta kun eivät löytäneet, palasivat he Jerusalemiin etsien häntä. Ja kolmen päivän kuluttua he löysivät hänet pyhäköstä, jossa hän istui opettajain keskellä kuunnellen heitä ja kysellen heiltä. Ja kaikki, jotka häntä kuulivat, ihmettelivät hänen ymmärrystänsä ja vastauksiansa. Ja hänet nähdessään hänen vanhempansa hämmästyivät, ja hänen äitinsä sanoi hänelle: ”Poikani, miksi meille näin teit? Katso, sinun isäsi ja minä olemme huolestuneina etsineet sinua.” Niin hän sanoi heille: ”Mitä te minua etsitte? Ettekö tienneet, että minun pitää niissä oleman, mitkä minun Isäni ovat?” Mutta he eivät ymmärtäneet sitä sanaa, jonka hän heille puhui. Ja hän lähti heidän kanssansa ja tuli Nasaretiin ja oli heille alamainen. Ja hänen äitinsä kätki kaikki nämä sanat sydämeensä. Ja Jeesus varttui viisaudessa ja iässä ja armossa Jumalan ja ihmisten edessä. (Luuk. 2: 41-52 / FB38)
Tiukasti Raamattuun pitäytyen voi päätellä, että Marian munasolussa ollut perimä oli Aadamilta, ja Eevasta ja sisälsi virheitä. Lainaamassasi Psalmissa tämä todetaan hyvin selvästi. Jeesuksen sukuluettelohan on esitetty myös Marian puolelta Raamatussa
Sitten tapahtui enkelin tuoman sanoman mukaisesti, että ”Pyhä Henki tulee sinun yllesi, Korkeimman voima peittää sinut varjollaan. Siksi myös lapsi, joka syntyy, on pyhä, ja häntä kutsutaan Jumalan Pojaksi.”(Lu1:35)
Se genetiikka, jonka me tunnemme, koskee vain kahden Aadamin jälkeläisen tuottamaa perimää. Siksi on käsityääkseni mahdotonta päätellä, etteikö Jeesus Kristus olisi voinut syntyä synnittömänä, kun Marian perintöaineksen ”Korkeimman voima peitti varjollaan.” Kerrotaanhan meille lopputuloksesta ja sen aiheuttajasta, että ”Siksi myös lapsi, joka syntyy, on pyhä, ja häntä kutsutaan Jumalan Pojaksi.”
Marian ikuiselle neitsyydelle ei Raamatusta löydy mitään perusteluja, vai? Mitä nimittäin voi päätellä synnyttäjän toistaiseksi neitsyyttä painottavasta toteamuksesta: ”Hän ei kuitenkaan koskenut vaimoonsa ennen kuin tämä oli synnyttänyt pojan”? Näyttäisi siltä, että Joosef ja Maria viettivät tavanomaista avioelämää Jeesuksen syntymän jälkeen. Jeesuksellahan oli veljiä ja sisaria ihan nimeltä mainittuina, mikä myös puoltaa sitä, ettei Maria ole ikuinen neitsyt muualla kuin ihmisten laatimissa uskonnollisissa perinteissä.
Vastakkaisia ja perusteltujakin näkemyksiä voi etsiä Matias Roton blogista, jossa keskustelu oli varsin vilkasta.
Rauli, kiitos hyvästä kommentista. Oikeaan Raamattuun kannattaa luottaa. Se miten ἐγίνωσκεν (eginōsken) ’tuntenut’ pitäisi kääntää ja minkä merkityksen sille annetaan, voi olla montaa mieltä.
Näin eri Raamatuissa:
https://biblehub.com/multi/matthew/1-25.htm
.
Tässä yhteydessä saa teologia mielestäni liikaa piirteitä gynekologiasta. Se menee yli minun hilseeni.
Martti Pentti, kiitos kommentista. Mielestäni Jeesuksen neitseellinen sikiäminen on luovuttamaton. Joosef tai kukaan muu mies ei ollut Jeesuksen siittäjä. Miksi tällä ei sinulle ole merkitystä vai onko?
Minulle on sillä merkitystä, että Jeesus syntyi naisen kohdusta kuten me kaikki muutkin. ”Mutta kun aika oli täyttynyt, Jumala lähetti tänne Poikansa. Naisesta hän syntyi ja tuli lain alaiseksi lunastaakseen lain alaisina elävät vapaiksi, että me pääsisimme lapsen asemaan.”
Kiitos Martti Pentti vastauksesta. Jumalan sanaan kannattaa luottaa.
“Kristuksen äiti oli puhdas Kristuksen edessä olevan kuoleman tähden… Neitsyt, josta hänet otettiin, ei olisi ollut puhdas, jollei hän olisi uskonut Poikansa todelliseen kuolemaan, eikä häntä olisi voitu millään muulla lailla ottaa tästä naisesta.”
“Mutta nyt tämä Neitsyt, josta tämä puheena oleva ihminen (Kristus) on otettu, kuuluu niihin, joka ennen hänen (Kristuksen syntymää) on hänen kauttaan (Kristuksen kautta) puhdistettu synneistä ja juuri hänen (Kristuksen) omassa puhtaudessa on otettu tästä naisesta.”
Raamatun mukainen vastaus on näin ihana ja selvä. Neitsyt Maaria oli “autuas”, sillä hän oli yksin uskon kautta autuas ja hän oli autuas sen Jumalan Pojan uhrikuoleman ja pyhän veren tähden, jota hän äitinä odotti ja synnytti todelliseksi ihmiseksi. Neitsyt Maria on asianosainen siihen, että me ihmetellen uskossa sanomme: Jumalan Poika syntyi meidän lihaamme ja vereemme.
Tunnetussa kiitosvirressään Maria sanoo: Tästedes kaikki sukupolvet ylistävät minua autuaaksi. Elisabet Jeesukseen uskovien seurakunnan toinen jäsen alkoi tämän ylistyksen: “Autuas sinä”. Mutta häntä me emme voi, emmekä saa rukoilla. Joskus 1000-luvulla syntyneen Ave Maria-rukouksen tuominen luterilaiseen kirkkoon olisi siksi paha harha-askel, koska siinä rukoillaan Mariaa avuksemme.
Maria on meille uskon esimerkki. Hän neuvoo tietä Kristuksen luo. Hän on minun Herrani äiti. Marian tie ei johda ainoastaan Nasaretista Hebroniin, vaan siitä eteenpäin: aina ristin juurelle saakka. Vaikeampaa tietä sinä tuskin voit kulkea kuin neitsyt Maria. Tästä esimerkistä mekin (vaikka kuinka vaikean osan saaneina) voimme rohkaistua, iloita pelastuksesta, joka on täyttynyt juuri niin kuin sana lupaa. Saamme jatkaa matkaamme iloiten.
“Me muistamme pyhiä – siis myös Mariaa – jotta seuraisimme heidän uskoaan ja hyviä tekojaan.” Pyhät rukoilevat meidän puolestamme. Mutta me emme rukoile pyhiä. Samoin myönnetään, että Neitsyt Maria rukoilee koko uskovien kirkon puolesta, mutta me emme rukouksissa vetoa häneen. Oppimme on selvä ja Raamatun mukainen: “Ketään ei julisteta vanhurskaaksi pyhien tai Marian ansioiden eikä esirukousten, vaan yksin Kristuksen ansion perusteella. Vaikka Maria on kaikkein suurimpien kunnianosoitusten arvoinen, hän ei halua häntä pidettävän Kristuksen veroisena, vaan hän tahtoo meidän katselevan hänen antamaansa esikuvaa ja noudattavan sitä” (Tunnustuskirjat Apol 205, 21,27).
Kuuluu kyllä ääniä, että meidän olisi Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa tuotava ”Ave Maria”-rukous uuteen katekismukseen. Mutta se olisi suuri harha-askel. Siinä on kyllä alussa raamatullisia sanoja: ”Terve, Maria, armoitettu. Herra olkoon sinun kanssasi.” Mutta roomalaiskatolinen kirkko on lisännyt jatkon, joka halventaa Kristuksen työtä: ”Pyhä Maria: rukoile meidän syntisten puolesta nyt ja kuolemamme hetkellä! Aamen.” Se on keksitty vasta 1000-luvulla ja tullut uskonpuhdistuksen aikoihin katolisiin hartauskirjoihin. Sen hylkäämällä emme kuitenkaan halua unohtaa autuasta Mariaa, Herramme äitiä! ( Lainaus: Simo Kiviranan opetuksesta )
Erinomainen kommentti, kiitos Martti.
Aamen!
Martti Pylkkänen21.03.2020 09:24 kirjoittaa; ” Pyhät rukoilevat meidän puolestamme. Mutta me emme rukoile pyhiä. Samoin myönnetään, että Neitsyt Maria rukoilee koko uskovien kirkon puolesta, mutta me emme rukouksissa vetoa häneen. ”
1. Osaatko Martti sanoa miksi Martti Luther kuitenkin vetoaa Neitsyt Mariaan:
Kirjan alussa: ” ”Suloinen Jumalan äiti suokoon minulle sellaisen hengen, joka voisi olla hyödyksi tälle hänen laululleen ja joka selittäisi sen perusteellisesti,…” ( s 18).
Sitten Luther kirjansa lopussa; ” Tähän lopetamme tällä kertaa ja pyydämme Jumalalta Magnificatin oikeaa ymmärtämistä, niin ettei se vain valaise ja puhu, vaan että se palaa ja elää ruumiissa ja sielussa. Tämän meille suokoon Kristus rakkaan äitinsä Marian tahdon ja esirukouksen kautta. Amen.” ( s 120)
Lainaamasi Simo Kivirannan opetus on ristiriidassa tämän Martti Lutherin kirjoituksen kanssa. Koska tässä Martti Luther selvästi vetoaa Neitsyt Mariaan.
2. Martti, mihin Raamatun kohtaan perustuu luterilainen opetus siitä, että pyhät ja Neitsyt Maria rukoilevat meidän puolesta. Missä Raamatussa luterilaisten mukaan opetetaan näin? Tuleeko sinulle mieleen joitakin Raamatun kohtia.
Sami Paajanen. Raamattu yksin -periaate (Sola Scriptura) ei tunnetusti tarkoita tradition hylkäämistä, mutta sen kriittistä arviointia nimenomaan pelastusopin kannalta. Näin siis luterilaisuudessa. ”Raamattu yksin ei ole koskaan yksin”. Olen joskus – luettuani pappismunkki Hilarionin dogmatiikan – leikitellyt ajatuksella, voisiko sanoa niin, että Raamattu on kristillisen perinteen (eli tradition) ehdottoman välttämätön ja mutta ei ainoa ainesosa. Mutta nykyisessä opin sekamelskassa pitäydyn mieluimmin Yksimielisyyden ohjeen johdantoihin. Mariologiasta sen verran, että vanha kristikunta opetti laajalti Jumalan varjelleen Poikansa Marian kohdussa perisynnistä. Valitettavasti 1800-luvun jyrkkä vastakkainasettelu ”katoliaisten” ja ”protestanttien” sekä näiden sisällä uusluterilaisten ja yleisproestanttien (evankelisten) välillä oli omaksunut 1700-luvulla uustulkinnan, jossa avoimesti kiistettiin Marian ikuinen neitsyys: Jeesus syntyi sen mukaan neitsyt Mariasta, joka myöhemmin sai muitakin lapsia. Minusta meidän on myönnettävä, että kaikkiin kysymyksiimme ei saada vastauksia tässä maailmanajassa.
Marko Sjöblom, Raamattu yksin periaate ei tunnetusti tarkoita tradition hylkäämistä. Osaisitko nimentä mitä tämä tarkoitaa ,että traditiota ei hylätä. Miten traditio näkyy mielestäsi luterilaisuudessa?
Marialogiasta, tapaamme jo Augustinukselta tämän ajatuksen – perisynnittömyydestä, on kuitenkin huomioitava se, että yhtenäinen kirkko torjui tämän, kunnes katolisuudessa se ”keksittiin” uudestaan.
”Sentähden Herra itse antaa teille merkin: Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan ja antaa hänelle nimen Immanuel (Jes. 7:14 / FB38) ”
Lukekaa Jes, 8. Ennustettu lapsi syhtyy siellä. Ei vasta 700-vuoden päästä toisessa uskonnossa.
Jes.
8:1 Ja Herra sanoi minulle: ”Ota iso taulu ja kirjoita siihen selkeällä kirjoituksella: Maher-Saalal Haas-Bas.
8:2 Ja minä otan itselleni luotettavat todistajat, pappi Uurian ja Sakarjan, Jeberekjan pojan.”
8:3 Sitten minä lähestyin profeetta-vaimoani, ja hän tuli raskaaksi ja synnytti pojan. Niin Herra sanoi minulle: ”Pane hänelle nimeksi Maher-Saalal Haas-Bas.
8:4 Sillä ennenkuin poika oppii sanomaan: ’isä’ ja ’äiti’, viedään Damaskoon tavarat ja Samarian saalis Assurin kuninkaan eteen.
Kaksi pappia oli todistamassa, että neito oli neitsyt, se on ollut silloin tapana. Neito voi olla neitsyt miehelle mennessään mutta ei enää sen jäkeen kun on tullut raskaaksi.
Ilmestyskirjassa puhutaan myös neitsyt miehistä, se tarkoittaa miehiä, jotka eivät ole saastuttaneet itseään naisten kanssa.
Tarja, kiitos mielenkiintoisesta kommentista. Kristittynä pitäydyn Jeesuksessa Kristuksessa, Jumalan ainoassa Pojassa!
Ihanko te oikeasti aikuiset miehet ? Neitseestä syntyminen on paljon vanhempaa perua kuin Raamatun kertomuksessa. Jumalien pojat syntyivät aina netseestä. Mutta ainahan miehiä on kiinnostanut naisen navan alapuoliset tilanteet. Niillä vuoroin lyödään, vuoroin silitellään. Aina tilanteen mukaan. Ja naiset nauravat.
Charlotta, taidat meistä olla ainut, joka on homokeskusteluja käynyt, vai oletko? Minä pitäydyn Jumalan sanaan, eikä muu kiinnosta. Neitseellinen sikeäminen on Jeesuksen kohdalla totta, eikä sitä kukaan voi kiistää.
Kiitos kommentista.