Neljä evankeliumin kirjoittajaa

Jeesuksen Kristuksen evankeliumin kirjoittajista Johannes ja Matteus kuuluivat kahdentoista apostolin joukkoon, jotka olivat Jeesuksen mukana ennen Golgatalla tapahtumia ja Hänen ylösnousemuksen jälkeen neljäkymmentä päivää. Markus ja Luukas olivat myös Jeesuksen evankeliumin kirjoittajia. Apostoli Pietarin oppilas ja tulkki Markus ei ollut nähnyt Jeesusta, ei myöskään Paavalin mukana kulkenut Luukas.

Evankeliumin kirjoittajaa

Miksi Raamatussa on ainoastaan yksi evankeliumi Jeesuksesta Kristuksesta eikä neljää eri evankeliumia; miksi Raamatussa tarvitaan neljä eri evankeliumin todistajaa?

Miksi kaikki neljä evankeliumin kirjoittajaa ovat (tai ei ole) luetettavia? 

Mistä Jeesuksen evankeliumikirjasta sinä pidät eniten ja miksi; miksi on väärin ”syrjiä” jotain evankeliumikirjaa? 

Miksi evankeliumikirjat ovat vähän erilaisia, mutta yhdessä ne ovat täydellinen evankeliumi Jeesuksesta Kristuksesta? 

Miksi Jumala valinta monesti kohdistuu ihmisten silmissä vähempiarvoisiin, kuten Matteus publikaani, kalastaja Johannes ja seurakunnan vainoaja Paavali?

 

Kaikki julkaistut blogini:

Juhan blogit

Blogiarkisto

  1. Pasanen!
    Ihan veljellinen neuvo. Lue joskus omia juttujasi ja mieti, ottaisitko sellaisista kirjoituksista vaarin ja alkaisit muuttaa mieltäsi. Minä väitän tuntevani luterilaista kenttää ja myös vapaita suuntia jonkin verran. Kaikissa paikoissa on maltillisia ja omasta uskostaan kiinni pitäviä veljiä, joiden kanssa on ihan mukava tehdä taivasmatkaa, mutta kiihkoilijoita kavahdan. Jos tietäisin ikäsi ja uskossaoloaikasi osaisin paremmin suhtautua, mutta nykyinen tyylisi ei myy asiaasi.

  2. Kyllä minä vastata voin.
    1. Saatana yritti tuhota kristinuskon tappamalla, mutta ei ihan onnistunut, koska Jumala ei sallinut sitä! Kannattaa muistaa, että saatanan reviiri on Jumalan paaluttama.

    2. Saatana halusi sekottaa pakanuutta kristinuskoon muuttaakseen sen ei-pelastavaksi uskoksi. Tätäkään Jumala ei täydellisesti sallinut.

    MOT: Jos tappaminen olisi jatkunut, niin tärkeä tieto kristinuskon ytimestä olisi kadonnut, joten Jumala käytti ihmisen luontaista heikkoutta sen siemenen varjelemiseen. Vaikka oli pääosa rohkeita, jotka menivät pää pystyssä tapettavaksi, niin oli myös pelokkaita piiloutujia, jotka säilyttivät siemenen.

    Jos Konstantinus olisi pystynyt sotkemaan koko kristikunnan niin, että elävä usko olisi kadonnut, ytilanne ei olisi ollut Kaikkivaltiaan hallinnassa. Vaikka näkyvä osa kristikuntaa myötäili keisaria, on Jumalalla keinonsa säilyttää elävää siementä siellä mitä ei minään pidetä. Ei ole siis syytä vedota mihinkään suuruuteen tai näyttävyyteen tai mihinkään, jopta voidaan inhimillisesti kunnioittaa, Jumalalla on eri meiningit.

    Vastaus: Kumpikin teki osansa eikä saatana vieläkään ymmärtänyt, että jää toiseksi Herramme kanssa. Se tapahtui jo Golgatalla kerran.

    • Kristinuskon leviäminen Rooman vallan aikana osoittaa todeksi sen, että Jumalan voima tulee täydelliseksi heikkoudessa. Lävistettyjen käsien voima on suurempi kuin sen, joka hänet ristiinnaulitsi.

    • Juha Heinilä, esität todella hyvän kysymyksen:

      ” Miksi sinusta pyhä Pietari ja pyhä Paavali eivät olleet (tai olivat) oikeita uskovaisia; oliko heidän kaikki opetukset Jumalan sanaa vai mitä ne olivat?”

      Ensinnäkin Pietari ja Paavali olivat todella uskovia, mutta tärkeämpää on onko heidän sanansa Jumalan sanaa vai ei.

      En ota täydellistä kantaa Paavaliin, hän ei kuulunut niihin opetuslapsiin jotka seurasivat Jeesusta ja joista Jeesus Sanoi:

      Joh.17:18 Niinkuin sinä olet lähettänyt minut maailmaan, niin olen minäkin lähettänyt heidät maailmaan;
      19 ja minä pyhitän itseni heidän tähtensä, että myös he olisivat pyhitetyt totuudessa.
      20 Mutta en minä rukoile ainoastaan näiden edestä, vaan myös niiden edestä, jotka heidän sanansa kautta uskovat minuun,

      Eli Jeesus rukoilee niiden edestä jotka uskovat opetuslapsien sanan kautta ja Pietari on yksi heistä.

      Siis ymmärrän ettei ole muuta sanaa kuin opetuslasten sana johon voi perustaa uskon ja ne sanat ovat evankeliumeissa ja esim apostolien teoissa ja kirjeissä.

      Siis esim se kuinka toimia KUN JUMALA kutsuu:

      38 Niin Pietari sanoi heille: ”Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.
      39 Sillä teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu ja kaikille, jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu.”(Ap.t.2)

    • Tästähän tämä mukavasti palautui raamatullisille urille evankeliumeihin tämä keskustelu. Kun Jeesus antaa Pietarille tehtävän (kolmesti, koska Pietari kolmesti kielsikin), tässä viitataan Pietarin myöhempään kohtaloon Roomassa (Joh.21:18-19).

  3. Ari, neljäs evankeliumi päättyy Jeesuksen ja Pietarin keskusteluun, jossa Pietari saa kaitsemistehtävän Jeesukselta Kristukselta.

    Jeesus sanoi Simon Pietarille: ”Simon, Johanneksen poika, rakastatko sinä minua enemmän kuin nämä?” Hän vastasi hänelle: ”Rakastan, Herra; sinä tiedät, että olet minulle rakas.” Hän sanoi hänelle: ”Ruoki minun karitsoitani.” Hän sanoi hänelle taas toistamiseen: ”Simon, Johanneksen poika, rakastatko minua?” Hän vastasi hänelle: ”Rakastan, Herra; sinä tiedät, että olet minulle rakas.” Hän sanoi hänelle: ”Kaitse minun lampaitani.” Hän sanoi hänelle kolmannen kerran: ”Simon, Johanneksen poika, olenko minä sinulle rakas?” Pietari tuli murheelliseksi siitä, että hän kolmannen kerran sanoi hänelle: ”Olenko minä sinulle rakas?” ja vastasi hänelle: ”Herra, sinä tiedät kaikki; sinä tiedät, että olet minulle rakas.” Jeesus sanoi hänelle: ”Ruoki minun lampaitani. Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: kun olit nuori, niin sinä vyötit itsesi ja kuljit, minne tahdoit; mutta kun vanhenet, niin sinä ojennat kätesi, ja sinut vyöttää toinen ja vie sinut, minne et tahdo.” Mutta sen hän sanoi antaakseen tietää, minkäkaltaisella kuolemalla Pietari oli kirkastava Jumalaa. Ja tämän sanottuaan hän lausui hänelle: ”Seuraa minua.” Niin Pietari kääntyi ja näki sen opetuslapsen seuraavan, jota Jeesus rakasti ja joka myös oli aterioitaessa nojannut hänen rintaansa vasten ja sanonut: ”Herra, kuka on sinun kavaltajasi?” Kun Pietari hänet näki, sanoi hän Jeesukselle: ”Herra, kuinka sitten tämän käy?” Jeesus sanoi hänelle: ”Jos minä tahtoisin, että hän jää tänne siihen asti, kunnes minä tulen, mitä se sinuun koskee? Seuraa sinä minua.” Niin semmoinen puhe levisi veljien keskuuteen, ettei se opetuslapsi kuole; mutta ei Jeesus sanonut hänelle, ettei hän kuole, vaan: ”Jos minä tahtoisin, että hän jää tänne siihen asti, kunnes minä tulen, mitä se sinuun koskee?” Tämä on se opetuslapsi, joka todistaa näistä ja on nämä kirjoittanut; ja me tiedämme, että hänen todistuksensa on tosi. On paljon muutakin, mitä Jeesus teki; ja jos se kohta kohdalta kirjoitettaisiin, luulen, etteivät koko maailmaan mahtuisi ne kirjat, jotka pitäisi kirjoittaa. (Joh. 21:15-25)

    • Kirkon toiminta alkoi Roomassa(kaupunki) jo yli kolmesataa vuotta ennen kun kristinuskosta tuli pakollinen Roomassa(valtio). Se kerrotaan ihan selkeästi Raamatussa, lue vaikka Apostolien Tekojen viimeiset luvut. Siinä vaiheessa roomalaiset valtaapitävät eivät vielä pitäneet kristinuskoa erillisenä juutalaisuudesta, joten se oli sallittua. Vasta myöhemmin kristittyjen vainot alkoivat Jerusalemin temppelin hävittämisen jälkeen ja kun kristityt alettiin ymmärtää juutalaisista erilliseksi ryhmäksi.

      Ole historian hahmoista (vaikkapa Lutherista tai Paavalista) ihan mitä mieltä haluat, mutta älä sotke faktoja mielipiteilläsi. Lisäksi pidän aikamoisena ylimielisyytenä sitä, että katsot tietäväsi kaikkien 1700 vuotta sitten eläneiden sieluntilan, kun kutsut heidän vakaumustaan ”ns.uskoksi”.

  4. Elias Tanni, anteeksi epätarkkuuteni

    Siis sanot että ”kirkon” toiminta alkoi, eikö pikemminkin Paavalin työn johdosta seurakunta eikä kirkko, rakensiko he kirkkoja vai kokoontuivatko kodeissa??

    Otit esille oikein todellisetvainot Jerusalemin tuhon jälkeen.

    Tärkeä kysymys onkin siis evankelioitiinko ihmiset vai määrättiinkö heidät ottamaan ns ”kristin usko” rooman valtion tullessa ns ”kristinuskoon”?

    Entä toinen tapahtuma kun suomi ”käännytettiin katolilaisuudesta luterilaisuuteen, siis harhaopista ns ”oikeaan” uskoon?? Evankelioitiinko kansa ja he vapaaehtoisesti ottivat tämän ”uuden” uskon vai kuinka??

    Siis kun katolilaisuus julistettiin harhaopiksi niin mikä oli ihmisten hengellinen tila ennen ”käännytystä”?

    • Pääsääntöisesti Paavalin aikaan seurakunta kokoontui synagogissa, tosin myös kodeissa. Kirjoitan tätä työpaikan koneelta, joten ihan ulkomuistista en saa tähän raamattusitaattia, mutta ainakin 1.Kor:ssa viitataan näihin synagogakokoontumisiin, samoin Apt.ssa.

      Evankelioinnista en tiedä, se on aika nuori keksintö kristinuskon historiassa sellaisena ilmiönä kuin me sen nyt ymmärrämme.

      En myöskään ole ihan varma tuosta katolilaisuuden harhaopiksi julistamisesta. Luther ainakin painotti sitä, että Jumalan Pyhä Henki on toiminut myös katolisessa kirkossa. Suomen tilanteeseen osaisi paremmin vastata joku kirkkohistorian asiantuntija. Englannin kirkkohistoriasta muistan, että tilanne anglikaanien ja roomalaiskatolisten välillä oli pitkään sotaisakin, mutta Suomeen ei käsittääkseni jäänyt katolisia. Syytä tähän en tiedä, mutta kuten sanoin, siihen aikaan ei ihmisyksilöiltä paljoa kysytty muutenkaan tällaisia valtakunnanpolitiikan asioita.

    • Luterilaisuus toi tullessaan kansankielisen Raamatun ja Virsikirjan. Lukutaitokin kohentui vähitellen. Suomalaisetkin taisivat vasta uskonpuhdistuksen jälkeen saada tarkemmin selvää uskonsa sisällöstä. Kai tällaistakin voi nimittää evankelioimiseksi.

    • Eihän Paavali yksinään rakentanut kirkkoa. Apostolien teot keskittyvät hänen toimintaansa, mutta olihan apostoleja ja evankelistoja muitakin. Olen ymmärtänyt, että Rooman valtakunnan suurimmissa kaupungeissa oli juutalaisia siirtokuntia jo ennen Jerusalemin kukistamista. Ne toimivat nähtävästi usein myös kristillisen lähetystyön keskuksina. Jos joku tietää toisin, korjatkoon väärät tietoni.

  5. Korjatkoon joku jos olen ymmärtänyt väärin, mutta Kristillisen kirkon, joka siis koostui aluksi Juutalaisista ja myöhemmin myös kaikista pakana kansoista levisi nopeasti ja keräsi seuraajia koska (tämä on yksi tärkeä piirre nopeaan leviämiseen.) Kristilliseen kirkkoon kuuluvat köyhät saivat myös taloudellista avustusta rikkaimmilta. (Kirkon järjestäytymisen aikaa)
    Tämä on ollut kaikkialla merkittävä asia köyhän kansan keskuudessa ja on turhaa kuvitella, että kaikki kirkon yhteyteen liittyneet olisivat edustaneet ortodoksiaa, vaan Apostolien esimerkki ja Rakkaus levitti ympärilleen Valoa ja antoi toivoa tavallisen kansa keskuuteen. Ihmiset olivat silloin yhtä raadollisia kuin nytkin, rikkaat riistivät köyhiä ja orjuus oli yleistä. Seurakuntiin kastettiin ja liittyi paljon väkeä.

    Kaikkinensa Kristillinen kirkko on levinnyt maailmaan monella eri aikakaudella apostolisen uskon kantamana, milloin vahvasti väärin motiivein, milloin taas kirkasotsaisella Uskolla ja lopultakaan täysin puhdasta näkyvää seurakuntaa ei lienee ole koskaan ollut olemassa. (tästä ei saa tehdä sitä johtopäätöstä, että kaikki kirkot pitää purkaa ja hajottaa, kuten uskonpuhdistuksessa meinasi käydä, vaikka Luther vahvasti pyrki korjaamaan Katolista (yleinen) kirkkoa sisältä päin, ei suinkaan hajottamaan vanhaa äiti kirkkoa.

    Toisin taas on näkymättömässä todellisuudessa, siinä yhdessä ja ainoassa yhteydessä, mikä on niillä ihmisillä, jotka ovat kiinni Kristuksessa suoraan juurtuneina Jeesuksen Sanaan. Nämä ihmiset ovat kautta aikain kuuluneet kaikkialla paikallisiin seurakuntiin ja toteuttaneet palvelusta Jeesuksen tahdon mukaan. Näitä siis ovat ne kaikki maailman ihmiset, joilla on se Rakkaus minkä ovat Jumalalta saaneet Kristuksen kautta.

    Nämä ihmiset Jumala tuntee ja kutsuu heitä lapsikseen.

    Kaikki Kristityt ovat näitä, mutta kuitenkaan kaikki eivät ole näitä.

    Tämä meidän on hyväksyttävä ja sen kanssa elettävä. Voihan olla, että minä joka tässä tätä kirjoitan, en ole niiden joukossa, mutta luotan, että Jumala tuntee omansa ja siinä toivossa myös elän, että kerran korjaa minut kotiin ja että kuulun niiden joukkoon, jotka saavat periä Autuuden Kristuksen, meidän Herramme tähden ja kautta.

    Kirkko on siis maailmassa näkyvä, mutta myös näkymätön ja nämä leikkaavat toisensa ajassa ja paikassa. Se on saanut alkunsa taivaallisen ilmoituksen johdosta, joka on Evankeliumi Jeesuksen Kristuksen mukaan, joka kerran vaelsi ihmisenä ihmisten keskuudessa, kuoli ja haudattiin, nousi kuolleista ja kirkastettiin, osoittaen silminnäkijöiden todistuksen mukaan olleensa Jumalan Poika.
    Tämän todistuksensa Hän vahvisti lähettämällä Pyhän Henkensä maailmaan todistamaan Kaikkivaltiaan Jumalan aivoitukset. Tämän todistuksen ja Totuuden Hengen ovat saaneet ensin he, jotka näkivät kaiken omilla silmillään ja myöhemmin Hengen saivat he, jotka ovat kuulleet ja uskoneet todistuksensa oleva lähtöisin Jumalasta.

    Vihdoin tuo Sana saavutti siis meidätkin, joiden maailman aika on nyt. 150 vuoden päästä maailmassa ei ole yhtään niistä ihmisistä jotka nyt maata tallaavat. Tilalla on miljardeja täysin uusia ihmisiä, jotka vielä syntymättöminä eivät ole kuulleet Evankeliumia. Kun syntyvät tänne maailmaan, niin Jeesuksen seurakunta on täällä toivon mukaan edelleen julistamassa iankaikkista evankeliumia. Se on kirkon pääasiallinen tehtävä aina ja tässä ajassa.

    Niin kauan kun sanotaan: ”tänä päivänä” on meillä Armon aika ja meidän tulee julistaa Evankeliumia niille, jotka eivät ole sitä kuulleet, työtä on paljon.

    Kun tulee Herran päivä, tuo josta sanotaan Tuomion päivä, silloin ei sanota enää ”tänä päivänä” vaan silloin meidät, jotka olemme Kristuksessa, (elossa tai Herrassa pois nukkuneet) Hän toivon mukaan Lunastaa lupauksensa mukaan.

    Taivas on niiden koti, jotka täällä maailmassa etsivät kotia löytämättä sitä maailmasta. Mutta jos löydät yhden matkakumppanin joka on samalla matkalla, niin Ylistäkää yhdessä ja Kiittäkää yhdessä, sillä Herra on Hyvä ja on Lähettänyt Poikansa meille Tieksi, että löytäisimme kerran perille Kotiin.

Juha Heinilä
Juha Heinilä
Olen IT-suunnittelija Vantaan Rajakylästä. Kuulun Pyhän Kolminaisuuden luterilaiseen seurakuntaan, joka on Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan Vantaan seurakunta. Luen mielelläni vanhoja hyviä luterilaisia kirjoja. Käsittelen blogissa kristityn elämää unohtamatta Raamattua ja Tunnustuskirjoja.