Jeesuksen Kristuksen evankeliumin kirjoittajista Johannes ja Matteus kuuluivat kahdentoista apostolin joukkoon, jotka olivat Jeesuksen mukana ennen Golgatalla tapahtumia ja Hänen ylösnousemuksen jälkeen neljäkymmentä päivää. Markus ja Luukas olivat myös Jeesuksen evankeliumin kirjoittajia. Apostoli Pietarin oppilas ja tulkki Markus ei ollut nähnyt Jeesusta, ei myöskään Paavalin mukana kulkenut Luukas.
Miksi Raamatussa on ainoastaan yksi evankeliumi Jeesuksesta Kristuksesta eikä neljää eri evankeliumia; miksi Raamatussa tarvitaan neljä eri evankeliumin todistajaa?
Miksi kaikki neljä evankeliumin kirjoittajaa ovat (tai ei ole) luetettavia?
Mistä Jeesuksen evankeliumikirjasta sinä pidät eniten ja miksi; miksi on väärin ”syrjiä” jotain evankeliumikirjaa?
Miksi evankeliumikirjat ovat vähän erilaisia, mutta yhdessä ne ovat täydellinen evankeliumi Jeesuksesta Kristuksesta?
Miksi Jumala valinta monesti kohdistuu ihmisten silmissä vähempiarvoisiin, kuten Matteus publikaani, kalastaja Johannes ja seurakunnan vainoaja Paavali?
Kaikki julkaistut blogini:
Ari, vaikuttaa siltä, että olet aikuiskasteen jälkeen joutunut tuuliajolle ja ajautunut kristillisten kirkkojen ja seurakuntien ulkopuolelle. Olen sitä mieltä, että jokaisen olisi hyvä kuulua johonkin kristilliseen seurakuntaan. On tärkeää, että ympärillä on kristittyjä, joiden kanssa meillä on yhteinen usko ja tunnustus. Jokaisessa kristillisessä kirkkokunnassa on oikeassa uskossa olevia, joten vaihtoehtoja pitäisi olla riittävästi. Olemme täysin sokeita, jos ajattelemme, että olen ainut tai seurakuntani on ainut, jossa on oikeaa uskoa. Yksin ulkopuolella kirkon meillä ei ole tulevaisuutta, vaan olemme Saatanalle helppo pala.
Juuri näin, yksinäinen puu ei kauan pala…
Tietenkin jos joku elää kotonaan halvaantuneena tai rampana, eikä pääse mihinkään, eikä kukaan käy katsomassa, niin varmaa kuitenkin on, että Jumala pitää yksinäisistä lapsistaan huolta.
Monet vanhukset ovat nykyään sidottuja koteihinsa köyhyyden ja liikuntarajoitteiden tähden.
Kirkon menot ovat jääneet ja seurakuntayhteys voi olla vain yhden ystävän varassa. Usein ei ole sitä yhtäkään.
Näin voi toki olla nuoremmillakin, syrjäseudulla ja miksei kaupungissakin.
Yksilön elämä voi nykyään olla sosiaalisesti monella tavalla kovaa ja eristäytyminen ja omiin oloihin erakoituminen on lisääntynyt.
Aika-ajoin ainakin pk- seudulla löytyy kotiinsa muumioituneita ihmisiä, joita ei ole kukaan kaivannut. Raamattu voi olla joskus viimeinen ystävä.
Olen tavannut ihmisiä, jotka ovat kiinni päihteissä, mutta raamattu on silti arvossa ja käytössä ja monet taistelevat päivittäisten huoliensa kanssa. Kirkkoon eivät kehtaa lähteä, kun ovat kaikki niin kunnollisia siellä… Häpeä ja syyllisyys painaa monien mieltä. Kovaosaisten kohtalot tulevat nykyisellä yhteiskunnan menolla vain pahenemaan.
Kristillisten arvojen alasajo vain silti jatkuu yhteiskunnassa ja rahalla jota ei ole, yritetään silti ratkaista kaikki.
Kirkolla on kätköissään aarre, mutta kuinka kauan kestää, kun ihmiset sitä taas alkavat sieltä sankoin joukoin etsimään, nyt etsitään kaikkialta muualta ja kirkon sanomaa turhennetaan samaan aikaan monelta taholta, jopa sisältä käsin.
Tulee todella sääli kun lukee teidän kommenttaja, siis kun on läheltä nähnyt tämän luterilaisuuden valheen hedelmää ja kuinka vaikka elämä on kuinka kolhinut niin yhtä en vaihda, uskoa lapsikasteeseen ja luterilaiseen jumalan lapseuteen.
Hiukankin lukutaitoinen voi lukea Raamatusta kuinka Jumala SIUNASI kansaansa kun he elivät Hänen tahtonsa mukaan, siis koko kansaa varjeli ja johdatti HÄN niin etteivät ulkopuoliset voineet mitään heille, he voittivat Jumalan voimalla vahvimmatkin kansat, VAUUUUUUU.
Entä minun oma pieni elämä, onko Jumala liian voimaton siunaamaan ja varjelemaan minun elämäni KUN elän HÄNEN tahdossaan ,EI OLE, AAAMEN!
Näkemäsi valheen hedelmät eivät ehkä liity mitenkään luterilaisuuteen, vaikka niin koetkin. Ne ovat voineet kasvaa luterilaisessa seurakunnassa luterilaisuudesta huolimatta. Minä olen nähnyt luterilaisuuden piirissä paljon hyviä hedelmiä, mutta eivät nekään ole luterilaisuuden hedelmiä vaan Pyhän Hengen.
Ari, Jumala kyllä siunaa ja suojelee… Mutta miltä Jumala varjelee sinun mielestäsi?
Tai mitä tuo tahdossaan eläminen tarkoittaa, sinulle omakohtaisesti?
Ei sinun tarvitse muuttaa käsityksiäsi ja saat uskoa kuten haluat, mutta me, jotka olemme sinun mielestäsi väärillä jäljillä, uskomme ja elämme kuitenkin saman Jumalan taivaan alla, kuin sinä, ei meillä ole ahdasta sydämessä, eikä meillä ole mielessämme sota niitä kohtaan, jotka ovat Kristukseen kastettuja, päin vastoin.
Olen sanonut, kuten monet muutkin täällä ovat sanoneet: Yksi usko, Yksi kaste, Yksi Herra, Jeesus Kristus kaikkien ihmisten Vapahtaja.
Evankeliumi on Jumalan Voima, kaikille niille, jotka uskovat.
Ismo Malinen, näetkö sinä Jumalan voiman vallitsevan ensinnäkin OMASSA elämässäsi ja toiseksi luterilaisten elämässä???
Minulle Jumalan voima on synnin orjuudesta vapautumista eli se miten ennen elin synnin orjana on takana, nyt vapaana Jumalan laki sydämessä elän uudestisyntyneenä Jumalalle kuullen HÄNEN POIKANSA ÄÄNTÄ.
Kuuletko Jeesuksen äänen ja kuulevatko luterilaiset suomalaiset, onko sinun ja heidän elämät Jeesuksen Sanan mukaisia eli teetkö Jeesuksen Sanat mukaan??
Vallitseeko suomessa Jumalan rakkaus, vallitsiko esim kun oli sisällissota ja liki 100% suomalaisista oli luterilaisia kastettuja??????????
Ari, jokainen luterilainen ja katolinen ansaitsee omilla teoilla ainoastaan kadotuksen. Yksin Kristuksessa olemme autuaita. Sama koskee ihan kaikkia ihmisiä, myös sinua.
Ari, minulla on mahdollisuus tavata sinut ihan millä paikkakunnalla tahansa. Kulkeminen Suomessa on helppoa; auto, juna tai lentokone. Olisiko sinulla mahdollisuutta laittaa sähköposti ja kertoa toiveistasi suhteessa tapaamiseen?
Kiitos kaikille Teille hyvistä kommenteista.
Autuas tohtori Martti Luther kirjoittaa päivän mannassa meille kaikille:
Kristus on lain loppu, vanhurskaudeksi jokaiselle, joka uskoo. (Room. 10:4)
Niiden, jotka eivät tunne oikein Kristuksen vanhurskautta, täytyy välttämättä tehdä Kristuksesta laki ja laista Kristus. He näet opettavat, että vaikka usko Kristukseen vanhurskauttaakin, sen ohessa on lisäksi pidettävä Jumalan käskyt, sillä on kirjoitettu: ”Jos tahdot päästä elämään sisälle, niin pidä käskyt.” Näin heti kielletään Kristus ja kumotaan usko, kun laille omistetaan se, mikä kuuluu ainoastaan Kristukselle.
Jos Kristukselle annetaan hänen oikea nimensä, hän on meidän vanhurskauttajamme ja vapahtajamme kaikesta synnistä. Jos taas annan tämän kunnian laille, se onkin vanhurskauttajani, joka vapauttaa minut synneistäni, koska teen sen tekoja. Näin laista on tullut Kristus, ja Kristus on kokonaan kadottanut nimensä, virkansa ja kunniansa. Hän on muuttunut sen lain palvelijaksi, joka syyttää, kauhistaa, paljastaa ja lähettää syntisen lain luo, joka voisi vanhurskauttaa hänet. Mutta lain tehtävänähän tämä kaikki on. Kristuksen varsinaisena tehtävänä taas on ottaa vastaan lain vianalaiseksi osoittama syntinen ja vapauttaa hänet synneistään, jos hän uskoo evankeliumiin. Sillä Kristus on lain loppu, vanhurskaudeksi jokaiselle, joka uskoo.
Martti Luther; Mannaa Jumalan lapsille
Juha Heinilä, tässä kohden antamasi manna on väärässä kun sanoo:
“Jos tahdot päästä elämään sisälle, niin pidä käskyt.”
Ei kaiketi kukaan evankeliumia julistava noin opeta eli Jumalan valtakuntaan mennään täysin tyhjänä nöyränä tunnustaen oma syntisyys ja voimattomuus,siis ei todellakaan omavoimaisena lain pitäjänä, sitten kun Jumala antaa henkensä ja ON VOIMA JA YMMÄRRYS niin alkaa pyhitys elämä eli Jumalan Sana kantaa hedelmää ja elämä muuttuu Sanan mukaiseksi SYDÄMEN halusta elää Sanan mukaan eli Jumalan tahdossa ja voimassa.
Mannassa kaikki oli oikein. Hyvä hedelmä on lähimmäistä varten, ei itselle.
Juha Heinilä mitä tarkoittaa uudestisyntymä??
Minä voisin yksinkertaistaa sen vaikka kun syntinen eli Jumalan lakia rikkova ihminen kohtaa Jeesuksen ja tekee parannuksen ja uskoo evankeliumin ja ottaa kasteen ja saa Pyhän Hengen, niin hän on uudestisyntynyt.
Siis mitä tämä tarkoittaa olisi vaikka kun tämä syntinen syntyi ihmiseksi niin häntä kasvatti voima joka ei ollut Jumalasta eikä hänellä ollut kykyä ymmärtää Jumalan Sanaa, hän puhui erikieltä, valhetta isänsä mukaan. Näin hän kasvoi aikuiseksi ja eli valhetta noudattaen ja kuunnellen.
Tapahtui uudestisyntyminen, niin olisi kuin tämä ihminen olisi todella syntynyt vauvana perheeseen jossa puhutaan Jumalan Sanaa ja tämä vauva ymmärtää sen ja hänellä on voima elää sen mukaan, vanha ihminen kuoli ja uusi nousi tilalle Jumalan hengen voimasta, henki teki eläväksi kuolleen ihmisen.
Ari, näen, että sinulle on tapahtunut voimakas kääntymys, ja olet saanut Pelastuksen Sanan omalle kohdallesi ja olet uudelleen syntynyt. Minä olen myös.
Olet saanut nähdä selvän muutoksen omassa elämässäsi ja olet saanut tuon tapahtuneen johdosta väkevän osoituksen Jumalan Voimasta. Niin on käynyt myös minulle.
Kun eräänä yönä rukoilin ja huusin, kirposivat maalliset kahleeni ja sain kohdata Jeesuksen.
Tuosta tapahtumasta on nyt lähes 30v. Kävin silloin uudelleen kasteella ja tein sitä ja tätä, sain paljon lahjoja Jumalalta ja saan edelleen, mutta olin myös tuon kääntymykseni tähden sokea ja näin vain oman kääntymykseni ja paisuin pitämään muita itseäni vähäisempänä, koska olin saanut niin suuren Armon, mutta olin päässyt vasta alkuun Jumalan opissa.
Opin myös sen, ettei uudelleen kastaminen tuo mitään lisää elämääni, sillä minun operoimiseni ei vaikuta Jumalan Armoon. Päin vastoin, näin, että Jumalan toiminta on minusta riippumatonta. Armoa on se, kun vanhemmat vievät lapsensa kasteelle. Siinä tulee parhaiten esille Jumalan Armon luonne.
Siinä Jumalan Armo tulee suureksi, missä ihminen, joka on yhtä kuin kuollut, herätetään eloon ulkopuolisen toimesta, ilman omaa apua.
Kaikessa on tämä sääntö, sillä jo siinä, että rukoilen, on Jumalan täytynyt toimia, ennen minua. Usko ei ole mitään ihmisestä lähtevää ja jokainen huokauskin Jumalan puoleen, on Jumalan teko minussa. Jokainen mielenliikkeenikin on Jumalan tiedossa. En ole itseni oma. Kristus on ollut jo ennen maailman perustamista.
Kului aikaa ja sain Jumalalta myös ymmärryksen lahjan. Ymmärsin, että se ihminen joka oli kääntynyt, joka oli lapsuudessaan käynyt joulukirkossa ja pyhäkoulussa oli elämänsä myötä synnin pettämänä paatunut maailmassa ja oli tuhoamassa omaansa ja muiden elämää. Sydän oli kivettynyt ja lapsuudessa saatu rakkaus oli kuollut.
Sain ymmärtää, että Jumalan käsi oli raskaana levännyt pääni päällä koko elämäni. Jumala oli lähettänyt Sanansa maailmaan jo ennekuin minä olin saanut vetää edes ensimmäistä henkäystä.
Tällä matkalla olen saanut kohdata valtavia Jumalan ihmeitä, johdatusta, olen myös saanut Voimaa ja Rauhaa jokapäiväiseen elämään ja mikä suurinta, Jumala on Lujittanut Lupauksensa minulle, niin, että voin varmasti sanoa tuntevani Pelastajani henkilökohtaisesti. En ole epäuskoinen, vaan uskovainen, mikään ei enää yllätä.
Samalla olen saanut oppia, että yhden ihmisen kokemus ei ole Uskossa se, mikä ratkaisee mitään.
Jumalalla on jokaiselle oma suunnitelmansa, ja se mikä on ollut minulle, se ei ole toiselle. Kaikki ovat samasta Jumalan Pelastuksesta osallisia, mutta yksi on tiensä alussa ja toinen lopussa, väliin mahtuu monia mutkia, jotka ovat yleensä ihmisen vanhan luonnon temppuiluja. Monessa me eksymme.
Yksi on kuitenkin varmaa, Jumalan kohtaaminen maailmassa on ihmiselle vasta alku, sille mitä on tuleva. Hedelmät eivät ole meitä varten, vaan niillä Jumala ruokkii lapsensa maailmalla, niin Hengellisesti kuin ruumiillisestikin. Kristus on Elämä Leipä.
Jo siinä on suuri viisaus, että ymmärtää kaiken olevan ja tulevan Jumalan Armosta.
”Ja Jumala on voimallinen antamaan teille ylenpalttisesti kaikkea armoa, että teillä kaikessa aina olisi kaikkea riittävästi, voidaksenne ylenpalttisesti tehdä kaikkinaista hyvää; niinkuin kirjoitettu on: ”Hän sirottelee, hän antaa köyhille, hänen vanhurskautensa pysyy iankaikkisesti”.
Ja hän, joka antaa siemenen kylväjälle ja leivän ruuaksi, on antava teillekin ja enentävä kylvönne ja kasvattava teidän vanhurskautenne hedelmät, niin että te kaikessa vaurastuen voitte vilpittömästi harjoittaa kaikkinaista anteliaisuutta, joka meidän kauttamme saa aikaan kiitosta Jumalalle.
Sillä tämä avustamispalvelus ei ainoastaan poista pyhien puutteita, vaan käy vieläkin hedelmällisemmäksi Jumalalle annettujen monien kiitosten kautta,
kun he, tästä teidän palveluksestanne huomattuaan, kuinka taattu teidän mielenne on, ylistävät Jumalaa siitä, että te näin alistuvaisesti tunnustaudutte Kristuksen evankeliumiin ja näin vilpittömästi olette ruvenneet yhteyteen heidän kanssaan ja kaikkien kanssa. 2.Kor.9:8-13
Ismo Malinen, mielenkiintoisesti ajat ajatusta että kaikilla on ”oma” tiensä, ei ole yhtä oikeaa, onko näin, eikö Jeesus ole ainoa tie???
Itse aloin uskon tieni täysinluterilaisena ja alussa Jumala ei päästänyt sisään seurakuntaa vaikka sitä kovasti halusin vaan opetti Sanansa kautta luottamaan siihen että Sanassa on voima.
Sitten kun ”pääsin” seurakuntaan, luterilainen, olin siellä innokas oppija eli janosin oppia ja kyselin ja keskustelin paljon seurakunnan johtajan kanssa, elin sitä täysillä, ihmettelin vain miksi jotkut asiat on niin ja kuinka riitaisuuksia ohitetaan jne….
Täysin luterilaisessa piirissä ollessani Jumala puhui ainoastaan Sanansa kautta kasteelle menosta ja menin vapaakirkon kautta, se aukaisi silmät näkemään kuinka seurakunnassa asiat ovat, puhutaan kyllä Jumalan sanaa mutta elämä oli kaukana siitä rakkaudesta josta puhuttiin, perheet voivat todella pahoin ja näin myös lapset ja nuoret.
Kesti monta vuotta ennenkuin menin siis kasteelle ja se aika sisälsi paljon pelkkää oppipoikana oloa eli olin nöyränä johtajille alamainen, en nostanut itseäni kun kerran en ymmärtänyt ja halu oli oppia lisää ja luulin sitä saavani seurakunnastani.
Ari Pasanen, ketä mahdat tarkoittaa luterilaisen seurakunnan johtajalla? Kirkkoherraako? Hän on kylläkin esimiehenä vastuussa seurakunnastaan, mutta tuskin kuitenkaan sen johtaja.
Nähtävästi et löytänyt Vapaakirkostakaan sellaista seurakuntaa, jossa käytäntö olisi kaikissa kohdin vastannut saarnattavan sanan ihanteita. Eipä sellaista taida maan päällä ollakaan. Täydellisyys on tavoite, jota kohti vaellamme. Saavutamme sen vasta iäisyydessä.
Uudestisyntymä on välttämätön jokaiselle (Joh.3:1-8), joka tahtoo Taivaaseen. Se on Jumalan teko (Ef.2:8-10), kun ihminen tulee Jeesuksen luo ja tekee aidon parannuksen. Jumala antaa uskon lahjan. Niin ihminen siirtyy kuolemasta elämään ja pimeydestä valkeuteen. Jumalan Sana on uskovaisen jokapäiväinen ravinto; onhan Jeesus Sana ja Pyhä Henki kirkastaa Sanassa Jeesuksen.
Niinpä ”Elämä on minulle Kristus ja kuolema on voitto” (Fil.1:21), se on taivastien kulkijan motto.
Miten ihminen sen aidon parannuksen tekee? Korkeintaan osaamme kääntyä. Sekään ei vielä merkitse edistymistä, suunnanmuutosta vain. Jeesus on parantajamme.