Sanovat Newtonin olleen kristitty ja että hänen työnsä nousi kristillisestä maailmankuvasta. Millainen kristitty Newton oli?
Kristityksi kelvannee se, joka allekirjoittaa (apostolisen) uskontunnustuksen ja on kastettu. Kaikki suuret kristilliset kirkot ja ryhmittymät lähtevät tästä.
Newton ei tunnustanut kolminaisuutta ja harrasti lopun aikojen laskentaa. Nykypäivän kristinuskon eri muunnelmista hän olisi kai tässä kohtaa lähimpänä Jehovan todistajia, joita puolestaan kammoaa koko muu kristillinen nykymaailma.
Lisäksi Newton harrasti muun muassa alkemiaa ja etsi intohimoisesti Raamattuun kätkettyjä viestejä. Nämä voi vielä yrittää kuitata heitoilla ”aikansa lapsi” ja ”toinen jalka vielä keskiajalla” tai muuta vastaavaa, mutta kolminaisuuden kieltäminen on jo todellinen ongelma kristityn määritelmää pohdittaessa, sillä kolminaisuus ja kristologia kun ovat oleellisesti toisissaan kiinni ja sitä myöten myös autuuden asia. Ja vielä kun kyse on Newtonin kohdalla sentään ajattelun ja pohdinnan kautta vakaumukselliseen heresiaan päätymisestä. Kadotukseen vievää, todetaan jo vanhoissa kirkolliskokouksissa. Vakaumuksellinen teisti Newton oli, mutta se ei kirkon tunnustusten näkökulmasta tee ihmistä vielä kristityksi. Hänen teisminsä innoitti häntä ajattelijana, mutta gravitaatioteoria avautuu katsomusvapaasti matemaattisin perustein eikä edellytä uskonnollista uskoa, näin olen asian käsittänyt.
Newtonin persoonaa on kiinnostava pohtia myös nykypäivän psykologian valossa. Newtonin oma mielen rakenne näyttäytyisi sijoittuvan nykydiagnostiikan valossa kai jonnekin autismin kirjon piiriin. Tästä juontuu mieleen kysymys: missä määrin ihmismielen poikkeava tai epätyypillinen rakenne tuottaa vahvaa maailmankuvallista ainesta? Gravitaatioteorioiden kahdesta tunnetuimmasta jättiläisestä (Newton ja Einstein) on molemmista tunnistettu jälkeenpäin autismin kirjon piirteitä. Oikeaa diagnoosia ei tietysti ole mahdollista tehdä eikä parane mennä tekemään heistä postuumisti. Sellainen ei olisi reilua peliä, ei. Mutta on niin, että erilaisuus tuottaa uutta ja luovaa, myös arvioivan ajattelun (lue: tieteen) ja mielikuvituksen alueilla. Einstein oli myös mielikuvituksen jättiläinen, ehta nero. On hienoa kuulua autismin kirjoon.
Newtonin -> uskonnollisuudesta
LISÄYS: Tosiasiassa aurinkovuodessa on 365.25 päivää eli kuukalenteri heittää 3 vuorokautta 30 vuodessa, mutta joka 8, 16 ja 24 vuosi kuu ja aurinkokalenterit täsmäävät.
Jeesus oli siis tyämänkinkalenterimallin’sovittaja’ sillä hänen Iesous-nimensä lukuarvo 888
sisältää implisiittisesti nämä luvut 8 16 ja 24 !!!! eli 888 sisältää ensin numeron 8 ja ja sitten kaksi kasia eli 8+8=16 jakaikki kolme kasia yhteensä 8+8+8=24, siis 8 16 ja 24.
Vapaamuurareita ja gematriaa.. huoks.
Joka tapauksessa kiitos Raulille vastauksista, jotka selkiyttivät ajatteluanne. Luterilaisena pysyn silti edelleen.
Elias Tanni :”Luterilaisena pysyn silti edelleen.”
Lycka till. Sitten on meitä, jotka haluamme pysyä vain ihmisinä.
En viitsi vastata, koska en halua jämähtää ad hominem- keskusteluihin.
Raamatun faktisesti sisältämää alllegorioihin puettua gematriankin avulla ilmaistua ajan hämmästyttävän tarkkaa astoronomiaa Elias. Suuri synti eli hamartia oli ’kadottaa merkki’ mitä hamartia kirjaimellisesti merkitsee. Tuo merkki oli tähtimerkki, joka oli kulloisessakin ajanlaskussa oleellinen.
Sepon puheisiin juutalaisesta kalenterista voimme todeta että juutalainen kalenteri on elänyt ja muuttunut historian kuluessa useampaankin kertaan.
Otetaanpa vaikkapa ajankohta vuodesta 70 j.Kr.. Silloin temppeli hävitettiin. Kun temppelin papisto oli sitä ennen joka vuodeksi laskenut kalenterin, niin tuon tapauksen jälkeen perustettiin ylirabbin eli patriarkan eli paavin virka, jonka tehtäviin kuului joka vuodeksi laskea tuon vuoden kalenteri. Näin siis juutalaisten paavi loi kullekin vuodelle oman kalenterinsa. Tätä sitten noudatettiin kaikkialla mihin vain tieto saatiin kulkemaan.
Vasta noin kolmisen sataa vuotta Kristuksen syntymän jälkeen alkoi juutalaisten keskuuteen vähitellen ilmestyä ennakolta laskettuja arvioita, joiden avulla voitiin ennakkovalmisteluja tehdä paremmin jo pidemmälle ajalle etukäteen. Toki patriarkka antoi sitten joka vuodeksi erikseen virallisen päätöksen mukaisen kalenterin.
Tähän ajankohtaan ja näihin samoihin juutalaisten keskuudessa käytyihin keskusteluihin liittyy myös kristillisen kirkon puolella käyty pääsiäiskysymyksen pohdiskelu Nikean kokouksen 325 j.Kr. aikana.
Kun etukäteislaskelmat lopulta tulivat niin täsmällisiksi ettei virallisella päätökselle jäänyt suurempaa merkitystä, niin ylirabbin eli patriarkan eli paavin virka sitten lakkautettiin vuonna 429 j.Kr.. Tämän viran lakkauttamisen mukana katkesi viimeinen side, joka oli yhdistänyt Palestinan ja galutin eli maailman eri kulmille asettuneen juutalaisen väestön toisiinsa.
Nykyinen juutalainen kalenteri siis on runsaan 1600 vuoden ikäinen.
Lauri
Pyydän anteeksi että tämä juttu menee varsinaisen ketjun ulkopuolelle, mutta halusin vain täsmentää juutalaista kalenteria koskevan väittämän toteamalla että nykyinen juutalainen kalenteri ei sellaisenaan ollut Jeesuksen aikana käytössä vaan syntyi vasta kolme – neljä vuosisataa myöhemmin.
Matias, tottakai juutalaisetkin kalenterit muuttuivat, mutta käytössä oli samanaikaisesti useita eriperusteisia kalentereita ja esim. juuri Jeeuksen aikaan oli menossa suuri kalenteririita, mikä heijastuu myös evankeliumeihin, sillä esim. Johaneksella oli selvästi eri kalenteri (essealaine aurinkokalenteri) kuin muila evankelistoilla.
Ja Matias ymmmärsi kyllä hyvin,että puhuessani ’ juutalaisesta kalenterista’ tarkoitin niitä kalentereita, joina ne ajallisesti Raamatussa esiintyvät. Eli Matias oikaisit taas kerran väittämää, jota ei asiallisesti oltu tehty.
Seppo
1
Puheenvuorossasi ei tullut esille se, että kalenteri päätettiin joka vuodeksi erikseen. Jeesuksen aikana sen määräsi Jerusalemin temppelin väki ja temppelin hävityksen jälkeen patriarkka. Kalenterin määrittelyn auktoriteettikysymys jäi kokonaan syrjään.
2
Puheenvuorossasi myös kalenteriin sotkettiin gematria, mitä ei millään tavalla käytetty juutalaisen kalenterin määrittelyssä.
Omalta puoleltani lopetan tässä ketjussa kalenterikysymyksen käsittelyn tähän.
Matias se sanelee ehtoja mistä pitäsi puhua. Tekstini käsiteli 99 prosenttisesti nimittäin kelttiläistä kalenteria. Enkä mainitesani juutalaisen kalenterin kerran sanonut sen olevan nykyjuutalaisen. Nykyjuutalaisenkalenterin auktoriteettisymys ei ole siis asiassa mitenkään relevantti.
Gematria käytetään kalentereisa yhä,koska juutalaiset numerot/päiväykset ilmaistaan kirjaimin.
https://www.amazon.com/Judaism-Mathematics-Hebrew-Calendar-Hyman/dp/0765761440
Sitten lopuksi Matias, tuleeko koskaan mieleesi että eteesi saattaa toimestani nousta ihan uuttakin mutta silti paikkansapitävää informatiota?
Matias, sanelet ehtoja mistä pitäsi puhua… Tekstini käsiteli 99 prosenttisesti nimittäin kelttiläistä kalenteria. Enkä mainitessani juutalaisen kalenteriny h d e n kerran sanonut sen olevan nykyjuutalaisen. Nykyjuutalaisen kalenterin auktoriteettisymys ei ole siis asiassa mitenkään relevantti.
Gematriaa käytetään kalentereisa yhä, koska juutalaiset numerot/päiväykset ilmaistaan kirjaimin.
https://www.amazon.com/Judaism-Mathematics-Hebrew-Calendar-Hyman/dp/0765761440
Sitten lopuksi Matias, tuleeko koskaan mieleesi että eteesi saattaa toimestani nousta ihan uuttakin mutta silti paikkansapitävää informatiota?
Rauli: ”Missä määrin Kaikkivaltiaan tarkoituksista ymmärsi Job kaikissa kärsimyksissään? Jotakin muuta hänessäkin oli, jonka Jehova pani merkille: sitä vilpittömyyttä.”
Ja palkinnoksi vei häneltä omaisuuden ja tappoi perheen.
Rauli: ”Antero taisi tuossa jossakin puhua seinään naulatusta, josta ei luovuta edes talon palaessa. No, kyllähän me siis olemme kovastikin nauloja irroitelleet, kuten Pietilän aikakin meille kertoo.”
Tarkoitin tietenkin yksilön sokeutta uskonnollisen järjestönsä agendalle, josta pidetään kiinni vilpittömyyden kustannuksella. Juuri sitä samaa, mistä Jehovan todistajat syyttelevät kaikkia muita uskontoja ja niihin kuuluvia jäseniä. Jehovan todistajat surkuttelevat esimerkiksi sitä miten ihmiset voivat uskoa kolminaisuuteen tai helvettiin, eivätkä kykene näkemään että ne ovat vääriä oppeja, samalla kun heillä itsellään on ihan vastaavat väärät oppinsa, joissa ei kyetä näkemään mitään väärää vaikka ne voidaan sellaiseksi todentaa vieläpä varsin helposti.
Mitä taas tulee uskonnollisen järjestönne eteenpäin menemiseen, niin historia osoittaa että muutoksia tehdään aina vasta pakon edessä. Eli kun edellistä oppia tai näkemystä ei enää kyetä perustelemaan.
Vuoteen 1914 liittyvä oppikokonaisuus on tästä malliesimerkki. Ei tästä kauaa ole kun Jehovan todistajat olivat ihan pähkinöinä että loppu ei voi olla kaukana, koska vuoden 1914 sukupolvi vetelee viimeisiään ja loppu tulee ”Raamatun mukaan” ennen sitä. No, aikaa meni, mitään ei tapahtunut, ja uskonnollinen järjestö veti kanin hatusta: sukupolvi ei tarkoitakaan yhtä sukupolvea, vaan kahta limittäistä sukupolvea. Näin ostettiin lisäaikaa ja taas mennään parikymmentä vuotta. Aika näyttää keksitäänkö kani taas uudelleen ja siirrytään aikanaan kolmeen limittäiseen sukupolveen. Tämä kaikki samaan aikaan, kun uskonnollinen järjestö on todistetusti tietoinen että koko oppi vuodesta 1914 on perusteeton. Jos Jehova olisi olemassa, olisi mielenkiintoista päästä seuraamaan mitä palautetta uskonnollisen järjestönne hallintoelin saisi viimeisellä tuomiolla. Siinä ei ehkä selvittäisi pelkillä punaisilla korvilla, kun on ylläpidetty täysin tietoisesti vääriä oppeja, nostettu niiden perusteella itse itsensä Jehovan maanpäälliseksi puhetorveksi ja vaadittu jäseniä uskomaan siihen tai menettävät läheisensä.
Niin ja se Sananlaskujen paikka, jolla muuttuvaa totuutta perustellaan. Siinähän vain kerrotaan isästä joka opettaa lapsiaan elämään ns. oikein. Ei pienintäkään yhteyttä uskonnollisten järjestöjen oppiveivailuihin.
Mitä tulee niihin kuuluisiin katkeriin entisiin Jehovan todistajiin, muistuttaisin että ne ovat vain tiettyjen uskonnollisten liikkeiden ongelma. Samoin kuin entiset asiakkaat ovat vain tietynlaisten autokauppiaiden ongelma.
Totuus ei pelkää mitään, se elää kyseenalaistamisesta, keskustelusta ja avoimuudesta.
”The truth is like a lion. You don’t have to defend it. Let it loose. It will defend itself.” – St Augustine
Kiitos taas Matiakselle hyvästä teologisesta valaisusta Sepon sekoiluihin.
Matiaksen valo tässä asiasa loisti tekemänsä olkinuken silmistä: Tosiasia on tämä:
Wiki: ”From very early times, the Mesopotamian lunisolar calendar was in wide use by the countries of the western Asia region. The structure, which was also used by the Israelites, was based on lunar months with the intercalation of an additional month to bring the cycle closer to the solar cycle, although there is no evidence of a thirteenth month mentioned anywhere in the Hebrew Bible.[15]
Num 10:10 stresses the importance in Israelite religious observance of the new month (Hebrew: ראש חודש, Rosh Chodesh, ”beginning of the month”): ”… in your new moons, ye shall blow with the trumpets over your burnt-offerings…” Similarly in Num 28:11. ”The beginning of the month” meant the appearance of a new moon, and in Exod 12:2. ”This month is to you”
Ja tämä (Wiki): Raamatun aika
Juutalaiset ovat käyttäneet lunisolaarista kalenteria Raamatun ajoista lähtien, mutta ovat viitanneet kuukausiin nimien sijasta numeroilla.
Kiitos kiinnostavasta keskustelusta. Olisi etukäteen tietysti pitänyt tajuta, että jos jo blogin otsikossa on Jehova, niin se viettää keskustelua johonkin suuntaan. Ei siinä mitään, hyvähän se on jos pääsee puhumaan / keskustelemaan itselleen tärkeistä asioista. Aito kohtaaminen ja vuorovaikutus jäävät vaan helposti ohueksi. Jos on vahva vakaumus ja vakaumusta vahvistava oma ”tietokanta”, niin jankkaamiseksi se tahtoo mennä. Ja itselle jää helposti ärsyyntynyt olo keskustelukumppanin älyllisestä ja/tai tiedollisesta sokeudesta, jonka voi kokea myös epärehelliseksi luonnoltaan.
Jori kiinnitti blogini toiseen puoleen kiinnostavasti huomiota eli millainen psykologinen profiili löytyisi oman katsomuksellisen viiteryhmän ihmisistä, johon porukkaan itse mielellään identifioituu. Tästä ”katsomusten psykologiasta” olisi kiva lukea juttuja.
Hyvä yhteenveto ja analyysi otsikostasi.
Tunnustan provosoituneeni, vaikka ei pitäisi provosoitua. Syyn lienen tuolla aiemmin kertonutkin. Olen vielä varsin kaukana täydellisyydestä, mitä se sitten tuleekin olemaan.
Itselleni ei ole yllätys, eikä siis sinullekaan, että Jehovan todistajista viritelty keskustelu herättää intohimoja. En vaihtaisi puolta sanaakaan sellaisilla palstoilla, joissa nimimerkin suojista pommitetaan muita. Täällä kaikki voivat varmistua, kenen kanssa keskustelee, ainakin melkein. En vieroksu Kotimaa24:n kirkollisuuttakaan, eiväthän kirkon jäsenet ole minulle mitään pahaa tehneet. Partaharjun monilta leireiltä on todella mukavia muistoja, kiitokset niistä vielä näin jälkikäteenkin.
Plogillasi taisi olla ihan mukavasti lukijoita? Omilla plogeillani on varsin suuri lukijakunta, eikä se takuulla johdu siitä, että kirjoittajana ansaitsisin sellaisen. Useiden plogieni lukijamäärä on välillä 2000-5000. Oletan, en suinkaan tiedä, että suurin osa lukijoista on meikäläisiin varsin nihkeästi suhtautuvia. Toivottavasti kuitenkin jotkut saavat niistä informaatiota meistä, erityisesti sellaiset, jotka normaalisti eivät meille oveaan aukaise.
Tällaisessa minun kirjoittelussani on se vaara, että sanomisiani käytetään ikäänkuin ”virallisina jt-mielipiteinä”. Olemme toki yksimielisiä kautta maailman, mutta minä kyllä yritän täällä esiintyä ihan privaattihenkilönä. Kaiken sanomiseni allekirjoitan edessä ja takana, paitsi sellaiset ilmaisuni, jotka taitamattomuuksissani olen asettanut alttiiksi väärinkäsittämisille.
Ymmärrän puheenvuorostasi, että keskustelu on saavuttanut juupas-eipäksille tarkoitetun finaalin. Paitsi tuon psykologian osa-alueeseen liittyvään odotat lisää tavaraa.
Kimmo tuossa asiallisesti kyseli, mutta taidamme palata asiaan, kun tässä kyhäilen uuden plogini. Voi olla, etten Anteroa siitä portista päästä. Provosoituminen kun ei ole kivaa.
Ja nyt takaisin puutarhaan täällä Hämeessä. Herukat, karviaiset ja omenat odottavat poimijaansa. Ja vaimokin katselee siihen malliin, että onkohan nyt oikea aika olla läppärillä…
Rauli: ”Kimmo tuossa asiallisesti kyseli, mutta taidamme palata asiaan, kun tässä kyhäilen uuden plogini.”
Helppohan se on väistää ja vetäytyä hissukseen takavasemmalle kun sormi menee suuhun ja asialliset argumentit – ilman Raamattuun ja lopun aikoihin vetoamista – loppuvat.
Jehovan todistajien väistöliikkeet keskustelun suunnan vaihtaminen toiseen asiaan ovat ihan tuttua kamaa jo takavuosilta, kun antauduin intensiiviseen keskusteluun kotonani parin todistajan kanssa. Kun asialliset perusteet käännytykselleni loppuivat alkoi Raamatun sanaan vetoaminen, lopunaikojen julistus ja höpötys harmageddonista. Tuolloin elettiin 70-luvun alkupuolta ja maailmanlopun piti olla käsillä ihan tuota pikaa.
Eipä ole tuon keskustelun jälkeen jehovantodistajia ovelleni ilmestynyt – eikä sen puoleen maailmanloppua tai harmageddoniakaan.
Nyt näytti olevan 2238 lukijamäärä, mutta on epäilemäti niin kuin Antero Lehtonen jäljempänä sanoo. Mutta sekin on hauskaa tietty näin blogistin kannalta, että edes jotkut vaivautuvat tänne kerta toisensa jälkeen tsekkaamaan keskustelua, oli se sitten omien ajatusten vastakaikuja tai muuten vaan.
Lisäys Matiakselle:
Wiki: ”Jewish Gematria is based in large part on the timing of the celestial bodies …The calculation of the equinoxes and Gematria are the desserts of wisdom”. In other words, the worship and use of the equinoxes (i.e., Summer Solstice and Winter Solstice) as well as the 13-month Roman lunar calendar (which consists of thirteen 28-day cycles +1 day), which the menstrual cycle mimics, are at the core of Jewish Gematria calculations and all consequent blood sacrifice.”
Rauli: ”Useiden plogieni lukijamäärä on välillä 2000-5000.”
Saattaa olla, että laskuri kilahtaa jokaisen kerran kun kirjoitusta klikataan, eli aina kun esimerkiksi kommentoijat palaavat rikospaikalle. Laskuri ei siis välttämättä kerro todellista uniikkien lukijoiden määrää.
Rauli: ”Kimmo tuossa asiallisesti kyseli, mutta taidamme palata asiaan, kun tässä kyhäilen uuden plogini. Voi olla, etten Anteroa siitä portista päästä. Provosoituminen kun ei ole kivaa.”
Sitten kannattaa jättää provosoituminen sikseen ja vaihtaa vaikkapa vilpittömän totuuden etsimisen linjalle. Siinä ei tarvitse provosoitua eikä kiukustua, kun vain faktat merkitsevät.
Innolla odottelen blogiasi ja keskustelua. Sitä en jaksa uskoa että alentuisit sensuurin tasolle. Kommentoijan sulkeminen keskustelusta pelkästään siksi että kommentoijan esille tuomat (todennettavissa olevat) asiat eivät miellytä, ei kuulu asiakeskusteluun.
Keeskustelemisiin! 🙂
Kommentoidaanpa tässä välillä vähän blogistin omaa tekstiä:
Lauri Frosti: ”Newton ei tunnustanut kolminaisuutta ja harrasti lopun aikojen laskentaa. Nykypäivän kristinuskon eri muunnelmista hän olisi kai tässä kohtaa lähimpänä Jehovan todistajia, joita puolestaan kammoaa koko muu kristillinen nykymaailma.”
Paavali ei tainnt uskoa kolminaisuuteen ollenkaan (Kari Kuula, ”Paavali, kristinuskon ensimmäinen teologi”)! Lutherkin harrasti ”lopun aikojen laskentaa”. Ilmoitti esimerkiksi vuosiluvun, milloin Jeesus tulisi takaisin. Tosin kerkesi kuolla 10 vuotta aikaisemmin ja säästyi siten jäkiselittelyltä, miksei Jeesus tullutkaan. Jos taas Luther itse olisi kuollut viikkoa aikaisemmin, olisi jäänyt sekin puhe pitämättä, jota myöhemmin esimerkiksi Hitler ahkerasti siteerasi perustellen omia näkemyksiään ja yhden rodun (juutalaisten) tuhoamisyrityksiä onneksi siinä kuitenkaan onnistumatta!
Lauri, sinä toteat Jehovan todistajista, että heitä ”kammoaa koko muu kristillinen nykymaailma”. Niinhän tuo näyttää olevan.
Itse olen omassa mitttömyydessni kirjoittanut useammankin blogin avioliitosta Raamatun valossa ja julkaissut tutkimukseni samasta aiheesta (Avioliitto Raamatun valossa). Näyttää vain siltä, että jopa alan ammittilaisille riittää tieto kammota koko ukon kirjoituksia, kun kuulevat: ”Sehän ei usko edes kolminaisuuteen”! Tällainen toteamus riittääkin sitten telogiseksi perusteeksi hylätä kaikki muukin perusteltu huomio. Roskiin vain! Huuhaa se on!
Itse ihmettelenkin joitakin asioita:
1) Miksi ihmeessä sananjulstajilta, raamatunopettajilta, tutkijoilta jne. vaaditaan täyttä erehtymättömyyttä eikä minkäänlaisia töppäilyjä elämässä ja julistuksessa kaikissa asioissa, muuten kaikki muukin on heissä epäluotettavaa? Enpä ole vielä kuullut tai lukenut kenestäkään julistajasta tai Jumalan lähettiläästä, Jeesusta lukuunotamatta, joka olisi kaikessa osannut puhua vain totuutta. . Kun itse Jumalakin näkee enkeleissäänkin vikoja.
Ajattelenkin joskus, että Jumala näyttää ottavan käyttöönsä ja lähettävän pääasiallisesti vain tälaisia töppäilijöitä, jopa vähemmän viisaita, joskus tyhmiäkin! Onpa joskus meikäläisenkin lähettänyt asiolleen, kun ilmeisesti ei parempaakaan ole ollut tarjolla. Tai sitten toiset kenties ovat älynneet kysellä omankin kunniansa perään ja viisaasti väistäneet pestiä?
Esimerkisi Einsteinista ajattelen näin expedagoogina sen tiedon mukaan, mitä hänestä lapsuusvuosistaan kerrotaan, että tuollainen apukoulutasoinen näyttää olevan.
Joskus opettajana ohjasin jonkun oppilaan peilin eteen, kun hän väitti, ettei ymmärrä matikasta mitään. Katsopas, mikä tulla sinun hartioittesi yläpuolella heiluu! No, päähän se.
Jatkankin edellisestä, kun tuo alkukommenttini karkasi omin luvin enen aikojansa julkisuuteen.
Jatkuu siis ededellisestä: … Kun kerran sinulla on pää, sen sisällä on takuuvarmasti myös aivot ja ne ovat sinun ikiomassa käytössäsi! Mutta olisiko ne tällä kertaa vielä uinuvassa tilassa? Koeta käynnistää ne! Kaverilla levisi naama leveään hymyyn. Ja kuinka ollakaan, – kertotaulukin alkoi myöhemmin sujua!
Ajattelen joskus, katsellessani pride-kulkuetta (lue: ylpeys-kulkuetta!), että tarvittaisiinko siinäkin jonkinlaista hoksauttamista. Martti Luther kirjoitti kuolinpäivänään paperilapulle viimeisen viestinsä: ”Totisesti, kerjäläisiä me olemme kaikki!” Saattaisi olla avioliittoratkaisuun hyvä huomio: Totisesti, jollain lailla vammaisia olemme kaikki ihmiset. Jostakin laidalta pakkaa meillä kaikilla viiraamaan. Eiköhän tältä pohjalta päästäisi paremmin hyvään lopputulokseen, kuin valitsemallamme ”leuhkimis”linjalla? Ikäänkuin poikkeavuus olisi jokin ylpeilyn aihe, tai jopa Jumalan oma luomistyö!
Tästäpä pääsemmekin toiseen 2) ihmettelyni aiheeseen: Miksi ihmeessä täytyy iskeä lopullisen tuomion leimakirves jokaiseen ihmiseen sen vuoksi, että he sattuvat kuulumaan mielestämme johonkin eksyttävään ja harhaopiseen liikkeeseen, jota kammoamme?
Rupeamme siis hoitamaan tuomarin virkaa, johon meitä ei ole valtuutettu, vaikka Raamattu varoittaa: ”Et voi millään itseäsi puolustaa, olitpa kuka hyvänsä, joka tuomitset, koska sinä, joka tuomitset, itse teet samoja tekoja (Room 2:1)”.
Jokainen ihminen, uskoipa hän tai ei, on Kristuksen kalliilla verellä ostettu toisen omaksi. Hänellä siis on potentiaalinen mahdollsuus, niin kauan kuin peukalo liikkuu, tarkistaa itse kulkemansa tien suuntaa, jättää itsensä Omistajansa ohjattavaksi, jos vain haluaa. Siksi tätä ihmiselle Kaikkivaltiaan antamaa ihmisarvoa on aina kunnioitettava.
Ei Jeesus edes kaikille opilaillekaan ilmaissut, että se on Juudas, joka Hänet kavaltaa. Oppilaat saivat itse kukin pohtia, olenko se kenties minä itse! Kun sopivat olosuhteet, joille itse ei mahda mitään, sattuvat kohdalle, jokainen ihminen löytää itsensä rosvon ja ryövärin paikalta. Kunnialliseen eämään ei riitä hurskaat toiveet eikä päätökset. Tässä suhteessa olemme”syntivammaisia” kaikki!
Kiitos kommentistasi Reino Marjakangas. Talletan sen muistojeni joukkoon, koska siinä näkyy mielestäni se, mikä besserwissereiltä puuttuu: järjen valo.
Siitä on jo miltei 20 vuotta, kun yksi valtion palkkalistoilla ollut tutkija kysyi olenko huomannut, että yhteiskunnassa järki on katoamassa. Tämän jälkeen voisin vastata hänelle, että kyllä olen. Johtajuudessa arvostan esim. tässä keskusteluketjussa ”altavastaajana” toimineen Raulin mielestäni leadership-johtajuutta edustavaa keskustelutyyliä enemmän kuin blogistin ja hänen hengenheimolaistensa ”olen luterilainen –managementia”, jonka sanoman ydin näyttää olevan näissä ”tulkaa kaikki –kuvioissa” se, että ”tulkaa luokseni kaikki työtätekevät ja raskautetut, niin saatte kuulla minkälaisia mätämunia ja rikollisia tai rikoksiin yllyttäjiä te toisinajattelijat olette.”
En aivan ymmärtänyt enkä tunnistanut itseäni Höltän mainitsemasta ”blogistin ja hänen hengenheimolaisten”-jutusta. Kummallinen ja ikävänmakuinen kommentti. Miksi ihmeessä tuollaista tekstiä? Missään en ole mätämuniin ja vastaaviin syyttäviin törkeyksiin syyllistynyt.
En myöskään pyri olemaan besserwisser enkä luterilaisuutta maininnut missään.
Kommentti oli niin outo ja tuntui ylimieliseltä, että jatkossa poistan sellaiset.
Muutoin olen sitä mieltä, että Rauli Toivonen on yleisesti ottaen esimerkillinen blogisti ja kommentoija näillä sivuilla. On kunniaksi hänelle, että (tässäkin asiassa) hän pyrkii noudattamaan Raamatun apostolisia periaatteita: ”Meitä herjataan, mutta me siunaamme. Meitä vainotaan, mutta me kestämme. Meistä puhutaan pahaa, mutta me puhumme hyvää. Tähän päivään saakka olemme olleet koko maailman kaatopaikka, ihmiskunnan pohjasakkaa.”
Ja jos hän joskus on ehkä mielessään vihastunutkin 😉 , ei hän ole ainakaan minun silmissäni täällä syntiä tehnyt.
Tällaisia virtuaalimaailman ystäviä voinemme Raulin kanssa olla, vaikka epäilemättä maailmankuvamme ja elämänkatsomuksemme poikkeavat toisistaan voimakkaasti.